Teatterissa: Majakanvartija

Kävin katsomassa Avoimet ovet -teatterin näytelmän Majakanvartija, joka kertoo Tove Janssonin (1914-2001) elämästä sekä kolmen nuoren naisen suhteesta taiteilijaan ja hänen jättämäänsä kultturiperintöön. Virkistävässä ja monipuolisessa näytelmässä käsitellään suuria teemoja: rakkautta, taiteilijuutta ja unelmia, niiden väliin jäävien epävarmuuksien ja pelkojen avulla.

Näytelmä avaa Tove Janssonin mystistä persoonaa kolmen ”Toven” kautta: lapsi-Toven (Anu Koskinen), taiteilija-Toven (Eeva Putro) sekä vanhan-Toven (Ella Pyhättö). Samalla nämä kolme nuorta naista peilaavat omaa elämäänsä, unelmiaan sekä pelkojaan Toven elämän kautta.

Vaikka Tove Janssonista ensimmäiseksi tulee mieleen lähes poikkeuksetta Muumit, Jansson oli taiteilijana paljon enemmän. Monipuolisena taiteilijana hän kirjoitti ja kuvitti lasten- ja nuortenkirjojen lisäksi sarjakuvia, kirjoitti esseitä, teki kuvataiteita ja maalasi.

Majakanvartija onnistuu yllättämään

Majakanvartija-näytelmää on virkistävää seurata, sillä se sijoittaa katsojan osaksi näytelmää. Elämäkerralliset näytelmät sortuvat usein henkilön ylenpalttiseen jalustalle nostamiseen tai kurjuuden hyperbolaan. Majakanvartija on onnistunut välttämään nämä kuopat peilaamalla nykynaisten maailmaa Toven elettyyn elämään. Dramaturgia on myös hyvin luontevaa näiden kahden eri maailman välillä, vaikka toisen näytöksen nykynaisten ongelmat tukahduttavatkin Janssonin viimeiset sanat.

Ensimmäinen puoliaika on kaikin puolin onnistunut kokonaisuus väitöskaronkan ja taiteilijuuden ytimen pohdinnasta alkaen. Näytelmä soljuu luontevasti ja kevyesti eteenpäin eikä ole väkinäinen, sekava tai tahditon. Näyttelijäntyö saa myös kiitosta ja sitä on ilo seurata. Jokainen näyttelijä loistaa omalla tontillaan ja on vaikeaa nostaa ketään ylitse muiden.

Toinen näytös on synkkyyden melankoliaa ja imaisee ensimmäisen näytöksen elämänilon ja keveyden. Janssonin henkilökuva pienenee ja on vaarassa kadota kokonaan näyttämöltä, sillä aikalaisnaisemme ja heidän ongelmat yhteiskunnassamme vievät kaiken huomion. Kokonaisuudessaan toinen näytös on sekava eikä läheskään yhtä mielenkiintoinen kuin ensimmäinen. Silti katsomosta lähtiessäni oloni on eheä, lempeä ja suopea.

Tove Jansson: ihminen taitelijuuden takana

Samastuin näytelmässä esitettyyn Toven Janssonin ajatukseen taiteilijuudesta, työnteosta ja rakkaudesta. Janssonin elämässä ensiksi tuli työnteko (taiteen tekeminen) ja sitten vasta rakkaus. Oma tila oli tärkeää, jotta pystyi luomaan.

Tunnistan Janssonin tavoin tarpeen luoda ja tehdä taidetta ennen mitään muuta. Vain taidetta tekemällä (minun tapauksessani kirjoittamalla), voin olla kokonainen ja antaa itsestäni muille. Joskus on vaikeaa sanallistaa tarvetta omalle tilalle, jotta toinen ymmärtäisi oikein, eikä ottaisi hylkäyksenä pyyntöä olla hetken yksin.

Toiseksi ymmärrän Janssonin syyllisyyttä. Hän sai paljon lukijapostia eikä kaikki aika riittänyt postiin vastaamiselle, niin kuin hän olisi halunnut, sekä luovalle työlle. Vaikka minun postilaatikkoni ei täytykään lukijapostista, tunnen samanlaista syyllisyyttä yhteydenpidosta lähimpiin ystäviini. Haluaisin lähettämissäni postikortissa sanoa muutakin kuin pikaisia terveisiä, messengerissä kuulumisten sijaan kertoa ja kysyä enemmän kuin ’hyvää kuuluu’ sekä olla enemmän läsnä. Sanoa ja kirjoittaa lauseita, joilla on oikeasti merkitystä eikä sanoa vain jotain, koska niin kuuluu.

Tove Jansson näyttäytyy näytelmässä sekä suurena taiteilijana, että ihmisenä, niin kuin me muutkin. Ihmisenä, joka katsoo omaa menestystään haluttomana olla läsnä, sillä taiteen perusajatus on jäänyt kaupallisuuden jalkoihin.

Majakanvartija on monipuolinen sekä koskettava näytelmä lahjakkaasta naisesta, joka eli niin uskollisena itselleen kuin mahdollista ja hänen jättämästään kulttuuriperinnöstään aikalaisillemme. Lisäksi näytelmä muistuttaa katsojia siitä, että suuren taiteilijan sisällä asui myös ihminen.

Avoimet ovet -teatteri esittää vielä huhtikuun ajan Majakanvartija-näytelmää. Liput ja aikataulut

 

Muuta Tove Janssonista:

Elämänkerta Tove Janssonin elämästä: Karjalainen, T (2014) Tove Jansson: Tee Työtä ja Rakasta. Helsinki: Tammi.

Tove Janssonin taidetta on esillä myös HAM:ssa

Tove Janssonin frescoja on näytillä mm. Kymeenlaaksossa ja Haminassa 

Ateneumin kiertävä Tove Janssonin taidetta esittävä näyttely

2 Comments

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s