Tavallaan on hyvin nurin kurista, että miellän uudistumisen ajankohdaksi juuri syksyn, jolloin lehdet kuolevat pois ja linnut muuttavat etelään kylmyyttä pakoon.
Mutta loppu on kuitenkin kaiken uuden alku kaikessa kliseisyydessään. Kun jokin asia päättyy, avaa se mahdollisuuden moniin muihin asioihin. Syksyllä on aikaa aloittaa uusia asioita ja opetella uusia taitoja.
Lisäksi olen huomannut, että syksyllä tehtävät päätökset ovat kestävämmällä perustalla kuin oikeana uutena vuotena tehdyt päätökset, joita en koskaan saa pidettyä edes helmikuuhun.
Tänä vuonna syksy on tavallista jännittävämpää uudistumisen aikaa, sillä siihen mahtuu monta uutta seikkailua: aloitan maisteriopinnot yliopistolla, yritän saada valmiiksi kaksi romaanikäsikirjoitusta, aloitan uusia liikuntaharrastuksia sekä toivon muuttavani uuteen osoitteeseenkin vuoden vaihteessa.
Jännittää, pelottaa ja innostaa – niin kuin kaikki uusi aina tekee.
Syksykengät ovat eteisessä lankattuna, uusi villakangastakki roikkuu henkarissa ja odottaa kylmiä asteita sekä nainen itsessään on valmis astumaan uusiin kuvioihin. On tosi nastaa, kun elämä vie eteenpäin uusiin seikkailuihin.
Oletteko te huomanneet muutoksia itsessänne ja asenteissanne syksyisin?
Epilogi – Jälkisanat 