Teatterissa: Pasi Was Here

Teatteriarvio

Teatteri on usein tavalliselle tallaajalle vaikeasti lähestyttävä ja absurdi taiteenmuoto, joka rikkoo rajoja jokaiseen suuntaan niin, että katsoja ei ehkä pysy perässä ilman tietämystä Brechtin ja kumppaneiden saavutuksista. Pasi Was Here on kuitenkin helppotajuinen ja viihdyttävä näytelmä, joka tulee lähelle katsojaa.

Hipsteri Hemmo (Juho Milonoff) asuu Punavuoressa omassa ”punaviherkuplassaan”, kun hän saa kuulla lapsuudenystävänsä Pasin (Johannes Holopainen) itsemurhasta. Hemmo ei ole miettinyt hetkeen Itä-Suomessa asuvaa putkimiesystäväänsä, joten muistot vievät heidät takaisin Savonlinnaan päiväkotiin ja yläasteelle.

Näytelmä vilisee yhteiskunnallisia aiheita, joita ehkä jo lapsena pohti, vaikka niitä ei oikein vielä silloin ymmärtänytkään. Mm. eriarvoisuus, sukupuolten välinen tasa-arvo, mielenterveysongelmat ja kiusaaminen nostetaan esille monesti. Oman lapsuutensa näkee näytelmän kautta selvempänä, etäännyttäen. Näytelmä luo monia kontrasteja henkilöhahmojen, paikkakuntien ja statuksen välille mutta ei silti arvio tai arvostele.

Dramaturgia on loistava! Stereotypioita on käytetty tehokkaasti hyväksi, mutta niitä myös rikotaan. Ensimmäinen näytös on riehakkaan komediallinen, jolloin moni katsoja nauraa kaksin kerroin vedet silmissä kaverusten lapsuuden ja nuoruuden kokemuksille. Veikko Nuutinen on osannut taitavasti valita yksityiskohtia, jotka purevat kasari- ja ysärilapseen. Esiintymislava ja lavasteet ovat taidokkaasti tehty sopimaan tarinaan ja rekvisiittassa on monia tunnistettavia lapsuuden asioita. Tunnistan keski-iän ylittäneen tarhatädin, joka vihaa lapsia, ne lukemattomat hernepussit, videopelit ja rock-musiikin.

Toinen näytös syventää ensimmäisen näytöksen kepeää tunnelmaa melankoliseksi tuoden siihen aimoannoksen realismia. Ensimmäiseen näytökseen verrattuna, toinen näytös on ehkä jopa liiankin synkkä. Näytelmä soljuu vaivattomasti eteenpäin ja henkilöhahmot ovat samaistuttavia, siitä kunnia kuuluu myös taitavalle näyttelijäkaartille. Näytelmästä ei puutu edes suomalaisille tyypillistä alastomuutta.

Esityksen jälkeen olo on kuitenkin surumielinen. Surullinen siksi, että jokainen meistä varmasti muistaa luokallaan olleen ”Pasin” ja miettii, mitä hänellä nyt kuuluu. Ajatus jää kuitenkin vain mielen tasolle ja unohtuu matkalla kotiin.

Pasi Was Here on virkistävä näytelmä niin henkilöhahmoja kuin aiheitaan myöten. Odotan ehdottomasti Nuutisen seuraavaa näytelmää.

 

Ohjaus: Lauri Maijala, Rooleissa: Robert Enckell, Johannes Holopainen, Vilma Melasniemi ja Juho Milonoff

Pasi Was Here KOM-teatterissa vielä syksyllä 2016 (3.12. asti). Liput ja lisätiedot: KOM-teatteri

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s