Kirjat elävät ikuisesti

Kirjojen myynti laskee jatkuvasti ja osa uumoilee jopa painettujen kirjojen kuolemaa (Nuwer 2016), mikä näkyy niin kirjakaupoissa sekä kustantajien kyvyssä ottaa uusia käsikirjoituksia kustannusohjelmaan. Samaan aikaan suomalaiset lapset ja nuoret pärjäävät yhä huonommin kansainvälisissä oppimista mittaavissa tutkimuksissa (Repo ja Vuorio 2016).

Yliopistotutkija Kari Nissinen Jyväskylän Yliopistosta arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa, että tuloksia määrittää yleisesti vanhempien koulutustaso sekä kirjojen määrän kotona (Repo ja Vuorio 2016). Myös monet muut tutkimukset ja artikkelit osoittavat kirjojen lukemisen sekä niiden positiiviset vaikutukset niin älykkyyteen kuin onnellisuutenkin (mm. Tilastokeskus 2014, Vilkman 2016, Zepeda 2014).

Uskon kirjojen lukemisen sekä älykkyyden väliseen yhteyteen. Niin uskoo Timo Parvelakin (2016), joka kirjoittaa Yhteishyvän kolumnissa kuinka kirjojen lukeminen auttaa yksilöä pärjäämään paremmin elämässä.

Uskon myös kirjojen kulutuksen laskun olevan vain väliaikaista. Tällä hetkellä moni muu media taistelee kirjojen kanssa ihmisten rajallisesti käytettävissä olevasta vapaa-ajasta. Moni tyytyy rullaamaan sosiaalisen median sivuja puhelimestaan päämäärättömästi tai katsomaan samalla formaatilla tehtyjä amerikkalaisia tv-sarjoja netflixistä, koska se on helppoa. Se ei kuitenkaan voi tarjota yhtälailla sisältöä ihmisten elämään kuin kirjat. Ja tarinoita, niitä ihmiset tarvitsevat.

Tekniikan kehitys on aina muuttanut viestintää tai mediaa. Hyvin kärjistetysti: telegrammi -> faksi -> sähköposti. Analogisesta televisiosta tuli digitaalinen ja nyt voimme katsoa netin on-demand -palveluista ohjelmia silloin, kun meille sopii.

Samoin kirja on käynyt pienen muutoksen tekniikan kehittymisen myötä. Kovakantisten kirjojen rinnalle tuli pokkarit ja nyt on olemassa myös ekirja.

On vaikea sanoa ”syrjäyttääkö” digikirja printtikirjan, mutta keskustelu on mielestäni tällä hetkellä merkityksetön, sillä ne ovat vain kirjan kaksi eri muotoa. Mikäli nuoret tarttuvat mieluummin ekirjaan kuin fyysiseen niteeseen – olen ok sen kanssa, vaikka pidänkin henkilökohtaisesti fyysisestä kirjasta enemmän. Aistit saavat myös osansa kirjan lukuelämyksestä (sivujen kääntämisen kahina, sivujen haju, kirjan paino, jne.)

Kirjat liikuttavat, sivistävät, huvittavat, jännittävät, tuovat uusia mielipiteitä ja näkökulmia. Kirjoihin mahtuu kokonaisia maailmoja, joihin ei pääse sisään muutoin kuin kannet avaamalla.

Mielestäni onnelliseen lapsuuteen kuuluu oma kirjahylly sekä kirjastokortti. Vastuu lapsistaan on tietysti vanhemmilla, joiden tulisi tarjota jälkikasvulleen kiinnostavaa luettavaa ja rohkaista lasta varpaita heiluttelevasta pallerosta asti kohti satujen maailmaa.

Myös meidän kirjoittajien rooli kirja-keskustelussa on oleellinen. Oikeastaan yksi tärkeimmistä. On meidän vastuullamme, että kirjoitamme kiinnostavia tarinoita, joita ihmiset janovat lukea. Me olemme niitä luovia velhoja, jotka kirjoitamme sisältöä ihmisten elämään. Siksi on tärkeää, että suhtaudumme tähän roolimme vakavasti.

Rakkaat kirjoittaja-toverit, älkää peljätkö, kirjat eivät kuole. Kirjat elävät ikuisesti. Kustannusmaailmassa on vaikeaa, mutta vaikeutta ei riitä loputtomiin. Pian on meidän aikamme loistaa.

*

P.s. Tähän loppuun vielä oma kirja-vinkkini, nimittäin Paolo Giordano Alkulukujen Yksinäisyys (2010), jonka kuvaus on tarkkuudessaan mitä liikuttavinta ja haastaa lukijan ajattelemaan toisin, onhan Giordano ensijaiselta koulutukseltaan fyysikko eikä kirjailija.

Lähteet

Nuwer, R ’Future – Are paper books really disappearing?’ in BBC 25.1.2016 [Online] http://www.bbc.com/future/story/20160124-are-paper-books-really-disappearing [Accessed 17.12.2016]

Parvela, T ’Kirja.’ in Yhteishyvä. 11.11.2016 [Online] https://www.yhteishyva.fi/hyva-olo/timo-parvela-kirja/05838172 [Accessed 17.12.2016]

Repo, P ja Vuorio, J ’Suomalaisten poikien taidot luonnontieteissä romahtaneet – ”Kirjojen määrä kotona on vahvempi selittäjä kuin autojen määrä pihassa’ in Helsingin Sanomat 29.11.2016 [Online] http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004886179.html [Accessed 17.12.2016]

Tilastokeskus ’Lapsuudenkodin kirjat vaikuttavat aikuisiän lukutaitoon’ in Tilastokeskus 8.12.2014 [Online] http://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-09-29_006.html [Accessed 17.12.2016]

Vilkman, S ’Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa – Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa’ in YLE  3.3.2016 [Online] http://yle.fi/uutiset/3-8711651 [Accessed 17.12.2016]

Zepeda, H ’7 was books can change your life’ in The Huffington Post 11.8.2014 [Online] http://www.huffingtonpost.com/himay-zepeda/7-ways-books-can-change-y_b_5482902.html [Accessed 17.12.2016]

Yksi vastaus artikkeliiin “Kirjat elävät ikuisesti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s