Hävettää. En ollut kuullutkaan Olli Jalosesta.
Jos sinultakin on mennyt Jalosen Olli kokonaan ohi, voin kertoa hänen olevan Finlandia-voittaja. Toisen kerran. Ensimmäisen kerran hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandian vuonna 1991 teoksellaan Isäksi ja tyttäreksi (1990). Toisen kerran hän voitti samaisen Finlandian tänä vuonna Taivaanpallo (2018) teoksella. Jalonen on kirjoittanut yli 15 kirjaa ja saman verran käsikirjoituksia teatteriin, elokuviin ja radioon.
Olen pitänyt itseäni kultturellina ihmisenä. Niin ei ilmeisestikään ole, sillä Finlandia-ehdokkaistakin vain Katja Kettu ja Pauliina Rauhala olivat minulle ennestään tuttuja.
Hävettää.
Olenko ainut, joka on elänyt jossain purkissa kaikki nämä vuodet? Olenko joutunut UFOjen kaappaamaksi tietämättäni ja jäänyt paitsi merkittävistä kotimaisen kaunokirjallisuuden kiemuroista?
Veikkaamani ”vahva ehdokas” Tommi Kinnunen Pinttinsä (2018) kanssa ei ollut edes ehdokkaana. Oopsie! Tiedän ainakin olla lottoamatta tänä perjantaina.
Uskon, että Jalonen on vain jäävuoren huippu mitä tulee kotimaisen kaunokirjallisuuden sivistymättömyyteeni. Kirjailijoita, jotka minun pitäisi tietää, on varmasti monia. Aivan liian monia.
Hävettää.
Kuva: Unsplash
Epilogi – Jälkisanat 
Täällä olisi yksi varmasti sellainen. Tunnelmallista jouluodotusta toivoo pirkkalaiskirjailija Sauli Salomaa Tampereelta. Olen Tammerkynän puheenjohtaja ja Viitapiirin sekä Tampereen aforismiyhdistyksen hallituksissa. Käytän tosi paljon kilpailusivustoasi tiedottaessani jäsenillemme.
TykkääLiked by 1 henkilö
Hei Sauli! Kiva kuulla, että kilpailusivustosta on ollut hyötyä. Mukavaa joulunodotusta myös sinne Tampereelle!
TykkääTykkää
Onpa aika erikoista että kirjallisuusihmiseltä Jalonen mennyt ohi. Hienoja hetkiä ehkä tulossa.
TykkääTykkää
Moi Leena! Näin on päässyt käymään! Voisikohan olla sukupolvikokemus? Tarkoitukseni on perehtyä Jalosen ja muidenkin itselleni tuntemattomien kotimaisten kirjoittajien tuotantoon
TykkääTykkää