Lahjaksi kotimaista kirjallisuutta?

Eeva Turusen Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa ja Vilja-Tuulia Huotarisen Niin kuin minä heidät näin kirjan kannet vierekkäin

Jouluvalmistelut ovat alkaneet sillä perinteisellä kaavalla: joka ilta mukillinen glögiä ja aamupalaksi tähtitorttuja. Lisäksi olen lyhentänyt metrin mittaista kauppalistaa ruokakaupassa kuluneella viikolla. Vielä pitäisi tehdä yksi täsmäisku S-Markettiin.

Lahjoja me emme enää osta. Paitsi mummia halusin ilahduttaa ja kumppania. Olen lahjanantajana pragmaattinen, sillä annan lahjaksi tarpeellisia asioita, ruokaa tai kirjoja.

Pyrin ensisijaisesti ostamaan aina kotimaista kirjallisuutta ja lainaamaan käännöskirjallisuutta. Perusteluni: käännöskirjallisuus myy lähtökohtaisesti jo hyvin, kotimainen pienen kustantamon kirjailija taas ei. Haluan osaltani tukea maamme upeita kirjailijoita.

Tänä vuonna ostin Eeva Turusen Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa (2018) ja Vilja-Tuulia Huotarisen Niin kuin minä heidät näin (2018). Kummatkin kirjat ovat sattumalta Siltalan kustantamia.

Glögin juonti loppuu viimeistään välipäivinä, mutta kirjat jäävät elämään pitkään sen jälkeenkin.

Kuvat: Siltala

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s