Koulussa sitä tapahtui paljonkin, että joku halusi lukea esseen ennen palautusta, ja kappas samankaltainen ajatus (joskus jopa lause) oli päätynyt myös kaverin esseeseen.
Jari Tervo on todennut, että kirjailijat ovat kleptomaaneja ja varastavat kaiken mahdollisen muilta (IS 2015). Myös kirjailija Tiina Raevaara kirjoittaa kolumnissaan, että kirjailija on komposti, jonka tehtävänä on tuottaa uutta tekstiä kaikesta ympärillä olevasta (HS 2016).
Intertekstuaalisuus kuuluu kirjallisuuteen
Uskon, että uutta voi syntyä vain muokkaamalla vanhaa. Tämä pätee niin tieteeseen kuin taiteeseenkin. Intertekstuaalisuus eli viittaukset muihin teksteihin ovat mielestäni olennainen osa kirjallisuutta ja sen jatkumoa.
Tervon ja Raevaaran mainitsema termi varastaminen kuulostaa mielestäni dramaattisemmalta kuin onkaan. Kirjoittajat elävät vuorovaikutteisessa yhteiskunnassa – he inspiroituvat muista ja inspiroivat toisia vastavuoroisesti. On vain luonnollista, että ottaa/saa vaikutteita muilta (toisinaan vaikutteita tarttuu muilta myös tiedostamatta).
Kirjalliset ”varastamiset” keskittyä pääasiassa pieniin osa-alueisiin ja yksityiskohtiin: havaintoihin, rakenteeseen, dialogiin tai juonikuvioihin.
Olen varastanut muilta kirjoittajilta mm. vyörytys-tekniikan, Virginia Woolfin Mrs. Dalloway kirjasta ikkunassa lymyilevän naisen, Marcel Proustin ”Madeleine hetken”, Donna Tartin Tiklistä tavan kirjoittaa dialogia sellaisen henkilöhahmon suuhun, jonka ensimmäinen kieli ei ole suomi ja monista läheistä lukemattomasti vertauskuvia.
Plagiointi on kiellettyä
Lainaaminen, varastaminen, plagiointi…
Kirjallisuuskentällä on ollut muutamia plagiointi-tapauksia jopa Finlandia-ehdokkaiden keskuudessa. Keskustelun kohteena on ollut mm. vuoden 2015 Finlandia-ehdokkaan Panu Rajalan teos Intoilija(Yle 2015). Myös vuoden 2017 lasten- ja nuorten Finlandia-voittaja Sanna Manderin teos Avain Hukassa joutui plagiointi-syytösten kohteeksi (Yle 2017), mutta vapautui myöhemmin syytöksistä (HS 2018).
Kaunokirjallisuudessa kokonaisia romaani-ideoita harvoin varastetaan toisilta. Sen sijaan lainaamisen käytännöt tuntuvat olevan joiltakin hukassa. Toisen kirjoittajan katkelmaa käytetään surutta ja annetaan lukijan ymmärtää, että teksti olisi kirjailijan kynästä.
Intertekstuaalisuuden, toisen ideoiden käyttämisen ja plagioinnin rajat ovat kuitenkin häilyvät. Sanasto eli kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö auttaa epäselvissä tapauksissa. Olen myös kirjoittanut blogi-tekstin, jossa kerron 9 asiaa, jotka jokaisen kirjoittajan tulisi tietää tekijänoikeudesta.
Varastamisen lyhyt ohjenuora
Oma etiikkani taipuu seuraavanlaisesti: ideoita saa ottaa muilta julkaistuilta kirjoittajilta, mutta vain silloin kun idea:
a) Oikeasti tukee omaa tekstiä.
b) Tuo siihen jotain uutta.
c) Ei kannattele yksinään koko tekstiä.
d) Ei ole sanasta sanaan toisen tekstiä. Jos lainaus on välttämätön, tulee lukijalle merkitä selvästi lähdeviitteet.
Suora plagiointi on ehdoton nou nou. Niin kuin on myös julkaisemattomien kirjoittajien ideoiden varastaminen. Jos kirjoittajaryhmässä kuulee jonkun oivallisen idean, kiusaus lähteä toteuttamaan sitä itse tai lisätä näkökulma omaan tekstiin voi olla suuri. Itse välttäisin kuitenkin tällaista tilannetta ja pohtisin, että onko varastaminen sen arvoista?
Onko sinun ideoitasi koskaan varastettu? Oletko sinä koskaan varastanut tekstiisi muilta kirjoittajilta?
Kuva: Unsplash
Lähteet:
Helsingin Sanomat ’Finlandia-voittaja Sanna Mander ei syyllistynyt plagiointiin – Tekijänoikeusneuvosto: Avain hukassa on itsenäinen teos’. [Online] 30.5.2018 https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005700333.html [7.2.2019]
Helsingin Sanomat ’Edes pultit eivät estä kirjailijaa varastamasta’. [online] 19.1.2016 https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002880637.html [6.2.2019]
Iltasanomat ’Kirjailija Jari Tervo: Olen varastellut kaikenlaista’. [online] 5.12.2015 https://www.is.fi/viihde/art-2000001046187.html [7.2.2019]
Yle ’Lastenkirjallisuuden Finlandia-ehdokasta väitetään plagiaatiksi – Vertaile itse kirjojen kuvituksia’. [online] 9.11.2017 https://yle.fi/uutiset/3-9923889 [7.2.2019]
Yle ’Onko Panu Rajalan Finlandia-ehdokaskirja plagiaatti?’ 12.11.2015. [online] http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/12/onko-panu-rajalan-finlandia-ehdokaskirja-plagiaatti [7.2.2019]
Epilogi – Jälkisanat 