Käsikirjoittajien kova kilpailu apurahoista jatkuu – vain harvat saivat Suomen elokuvasäätiön rahoituksen kesäkuun päätöskierroksella.
Suomen elokuvasäätiö (SES) myönsi kesäkuun toisessa päätöskokouksessaan 20 käsikirjoitusprojektille apurahaa yhteensä 134 000 euroa. Hakemuksia fiktiivisen elokuvan tai sarjan kirjoittamiseen tuli ennätysmäärä: 245 kappaletta, jolloin vain kahdeksan prosenttia käsikirjoitusapurahahakemuksista hyväksyttiin.
Apurahaa sai 20 projektia, joista 11 on pitkiä elokuvia, 5 lyhytelokuvia ja 4 sarjoja. Mukana oli myös kolme animaatiota.
Keitä apurahan saajat ovat – ja minkälaisia tarinoita he kehittävät?
Kesäkuun apurahakierroksella apurahan saaneiden hankkeiden kirjo on monipuolinen ja taiteellisesti kunnianhimoinen.
Pitkien fiktioelokuvien puolella Metsurin tarinan (2022) käsikirjoittanut ja ohjannut Mikko Myllylahti sai tukea elokuvaan Maan muoto, joka sijoittuu 1700-luvun Tornionjokilaaksoon ja yhdistää valistuksen ajan ideat seikkailulliseen kerrontaan.
Laulaja, lauluntekijä ja dramaturgi Paula Vesala sai Asta Honkamaan kanssa käsikirjoitusapurahaa elokuvaan Mitä on rakkaus?, joka tutkii inhimillisen läheisyyden ja kaipuun eri sävyjä.
Sarjamuotoista fiktiota kehittävät Katja Kallio ja Sirpa Kähkönen sarjassaan Naisten Brecht, joka pohjautuu todellisiin historiallisiin tapahtumiin ja naisten näkökulmaan totalitarismin aikakaudella. Kallio on käsikirjoittanut mm. elokuvan Kuutamolla (Aku Louhimies, 2002), ja on kirjailija Kähkösen tavoin kirjoittanut monta menestyskirjaa.
Näyttelijä Saara Kotkaniemi ja ohjaaja-käsikirjoittaja Oskari Sipola saivat apurahan sukupolvien avioliittoja tutkivaan sarjaan Kunnes kuolema.
Animaation puolella käsikirjoittaja Josefina Rautiainen kehittää lastenelokuvaa Sateenkaariprinsessa Iris, jossa sisäinen lapsi ja fantasia törmäävät kasvamisen kynnyksellä. Lyhytelokuvissa nousi esiin ohjaaja-käsikirjoittaja Katja Gauriloffin ja Heini Wesslinin Kå’ll-låååddaž – Kultalintunen, joka yhdistää kolttasaamelaista perinnettä ja henkilökohtaista surua myyttisellä otteella.
Katso kaikki apurahansaajat Suomen elokuvasäätiön sivuilta.
Moni hyvä käsikirjoitus jäi ilman apurahaa
Päätöskokouksessa jaettiin lisäksi tukea mm. elokuvien maahantuontiin (93 000 €), saavutettavuuteen (12 226 €) sekä kulttuurivientiin (33 860 €). Näiden osalta tuki kohdistui muun muassa kansainvälisiin matkoihin ja markkinointimateriaaleihin.
Kilpailun kiristyminen näkyy paitsi hakemusmäärissä myös alalla leijuvassa epävarmuudessa. Apurahan saaminen vaatii nyt aiempaa selvemmin paitsi taiteellista kunnianhimoa, myös tarkkaa kohdentamista ja vaikuttavaa esitystapaa.
Moni kokenutkin käsikirjoittaja jäi tälläkin kierroksella ilman tukea.
Seuraava käsikirjoitusapurahan hakukierros on käynnissä ja päättyy 6.8.2025. Katso ohjeet Suomen elokuvasäätiön verkkosivuilta.