Tiedätkö tunteen, kun pitäisi kirjoittaa, mutta sanat eivät istu oikein lauseisiin tai jäävät kokonaan ilmaantumatta? Sanat kuulostavat tönköiltä, näyttävät teennäisiltä, eivätkä kerro mitään olennaista lukijalle. Valkoinen paperi tuijottaa takaisin ja syyllistää tekemättömyydestä. Kutsun tilannetta aivojumiksi. Sillä on myös virallinen nimi writer’s block.
Ja blokiltahan tila tuntuukin. Jokainen kirjoittaja törmää varmasti tasaisin väliajoin aivojumiin tekstin pituudesta huolimatta. Onneksi nämä hetket ovat usein vain väliaikaisia, mutta aivojumin kohdatessa koko maailma tuntuu olevan kirjoittajaa vastaan. Ahdistus ja pelko omista kyvyistä lisääntyy sekä epäusko, voiko tekstistä koskaan tulla valmista.
Syitä aivojumiin
Suurin syy aivojumin muodostumiseen on kirjoittajassa itsessään. Aivojumin syyt voi karkeasti jakaa kahteen eri kategoriaan; ylitehokkaaseen kirjoittamiseen tai kirjoittamisen välttelemiseen.
Tehokas ja tuloksellinen kirjoittaminen klo 8-16 arkipäivisin toimii ehkä kaksi viikkoa, mutta sen jälkeen olen luovuuteni käyttänyt loppuun. Luovuus ei tottele yhteiskunnan viitekehyksiä vaan tarvitsee aikaa puhjetakseen kukkaan. Yliyrittäminen ja vellominen harvoin tuottavat hyviä tuloksia. Määrä ei korvaa laatua. Tehokkuuden jälkeen voi kestää useampikin viikko ennen kuin luovuus palaa takaisin.
Syy voi olla myös päinvastainen, jolloin kirjoittaja ajattelee aloittavansa kirjoittamisen mutta ei koskaan pääse työpöytänsä ääreen. Tässä tapauksessa kyseessä voi olla motivaationpuute, jolloin kirjoittaja tavallaan estää itseään kirjoittamasta. Aina on jotain parempaa tekemistä, kuten pöytälaatikon siivous tai Facebookin kissavideot. Ikuinen lykkääminen aiheuttaa hyvin nopeasti aivojumin, josta eroon pääseminen on mahdollista mutta vaikeaa. Ikuisuusprojekti alkaa aina huomenna. Ja huomennahan on todistetusti aina huomenna.
Miten päästä eroon aivojumista?
Aivojumi on lähes ahdistusta vastaava olotila. Kohdatessani umpikujan ja valkoisen liuskan syyttävän tuijotuksen, yritän löytää vaihtoehtoisia teitä jumista. Seuraavassa esittelen itselleni toimivia ratkaisuja.
Perjantaipähkinä. Jos minulla on jokin dilemma ratkaistavaksi, olen reilu kaveri ja annan ystävieni ratkaista ongelman puolestani. Esittelen osan ongelmaa illanvietossa ja ystäväni tarjoavat oman näkökulmansa ongelmaan. Kun sinulla on käytössäsi useampi näkökulma, voi vastaus tulla luoksesi helpommin kuin aiemmin.
Kirjoita tiesi auki. Käytän usein Julia Cameronin kehittämiä aamusivuja. Jos olen täysin rehellinen, en kirjoita sivuja aamulla. Kolmen A4-kokoisen paperin täyttäminen tekstillä kynää nostamatta ja kaikki ajatukset taltioimalla (myös ne virheet), puhdistaa mieltä (lisää aamusivuista täältä). Lisäksi illalla kirjoittaminen stimuloi ajatustyötä ja aamulla käytössäsi saattaa olla yön aikana syntyneet vastaukset.
Lue aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Lähikirjastoni ovessa lukee, että kirjasto tarjoaa uusia ideoita, mikä on mielestäni osuvasti sanottu. Kun olen totaalisen solmussa luen mitä aiheesta on kirjoitettu aikaisemmin (fiktiivinen sekä tieteellinen käy), ja miten kirjoittaja on ratkaissut ongelmat. Uudet näkökulmat ja lukeminen stimuloivat omaa ajattelua.
Kysy kysymyksiä. Meillä kaikilla on oikeastaan valmiina vastaukset mutta emme ole osanneet kysyä oikeita kysymyksiä. Laadi kysymyslista, mitä tarkempia kysymyksiä esität sen parempi. Kirjaa ylös vastaukset. Käytä vastatessasi intuitiota ja heittäydy. Esim. henkilöhahmoa luodessa ja eheyttämisessä voit kysyä kuinka usein henkilöhahmo käy hammaslääkärissä? käyttääkö hän pöytäkalenteria? Näistä vastauksista voit päätellä jotain, mitä voit hyödyntää kirjoittamisessasi. Opit tuntemaan henkilöhahmosi paremmin.
Liikkuminen. Kun rääkkäät jatkuvasti mieltäsi, on kehosi (sormia lukuunottamatta) levossa. Kun rääkkäät kehoa kunnon hikilenkillä, mieli saa hetken levätä. Liikkuminen myös jotastain syystä (älä kysy miten) vilkastuttaa ajatustoimintaa, jolloin ajatus ja ratkaisu saattavat putkahtaa mieleen vahingossa.
Kirjaa hyvät ideat muistikirjaan. Pidän muistikirjaa, johon kirjaan hyviä ideoita tulevaisuuden aivojumien varalle. Useimmiten hyvät ideat tulevat vahingossa mieleen, mutta juuri silloin niille ei ole käyttöä. Kun aivojumi iskee, selaan aikaisemmin tallettamiani ideoita ja toisinaan joku niistä pääsee käyttöönkin.
Onneksi aivojumi on useimmiten väliaikaista. Yli 10 vuotta kirjoittaneena olen oppinut elämään sen kanssa, että sanat ovat oikukkaita ja huonoja kirjoituspäiviä tulee tasaisin väliajoin kalenteriin. Lisäksi olen luopunut ylitehokkuudesta sekä työpäivä-ajattelusta, vaikka se sotiikin suomalaista nöyrää työmoraalia vastaan. Itselle pitää olla samaan aikaan armelias mutta myös potkia mukavuusalueelta loitommas. Aivojumia tulee ja menee, niihin pitää vain sopeutua ja löytää omat keinot kirjoittamisen edistämiseksi.
Mitä muita keinoja sinulla on aivojumista eroonpääsemiseen?
