Painetun kirjan hiilijalanjälki puhuttaa, mutta miten se vertautuu e-kirjoihin ja äänikirjoihin?
Lukeminen on monen rakas harrastus, mutta harva tulee miettineeksi, millaisen hiilijalanjäljen kirja tuottaa. Mistä painetun kirjan päästöt oikein syntyvät? Pitääkö kirjojen ystävän olla huolissaan, jos lukee kymmeniä kirjoja vuodessa? Entä miten e-kirjat ja äänikirjat vertautuvat perinteiseen paperikirjaan?
Sukelletaanpa kirjan elinkaareen ja selvitetään faktat.
Yhden painetun kirjan päästöt laskettuna
Kuvittele käveleväsi kirjakauppaan ja poimivasi hyllystä uunituoreen romaanin. Tiedätkö, kuinka paljon hiilidioksidia tuon kirjan valmistus on tuottanut ennen kuin pääset uppoutumaan tarinaan?
VTT:n tekemän tutkimuksen mukaan noin 300-sivuinen, 500 grammaa painava kirja synnyttää elinkaarensa aikana noin 1,2 kilogrammaa hiilidioksidiekvivalenttipäästöjä (VTT, 2010). Määrä vastaa suunnilleen noin 7 kilometrin ajomatkaa henkilöautolla.
Onko 1,2 kg hiilidioksidia paljon vai vähän?
Suhteutettuna keskivertosuomalaisen vuosittaiseen hiilijalanjälkeen määrä on varsin pieni. Vertailun vuoksi asuminen haukkaa noin 28 %, ruoka 16 % ja autoilu 13 % (VTT, 2010). Kirjojen ja paperituotteiden osuus kotitalouksien ilmastokuormasta on vain noin 1 %.
Kirjojen lukeminen tai ostaminen on siis ilmastonäkökulmasta melko harmitonta – suurimmat päästöt muodostuvat arjessa muualla.
Lue lisää: Lainatuimmat kirjat vuonna 2024
Mistä kirjan päästöt koostuvat?
Kirjan matka metsästä lukijan käsiin on monivaiheinen tarina. Suurin syyllinen ei yllättäen ole kuljetus, vaan itse valmistusprosessi: yli puolet päästöistä syntyy paperin ja kartongin valmistuksesta, toinen puolikas puolestaan kirjan painamisesta (VTT, 2010). Kuljetusten osuus jää vain muutamiin prosentteihin.
Lisäksi kirjan fyysiset ominaisuudet vaikuttavat päästöihin. Paksu kovakantinen teos kuluttaa kaksi kertaa enemmän resursseja kuin ohut pokkari (Öko-Institute, 2020).
Painopaikalla ja paperin alkuperällä on myös väliä, sillä suomalaisella uusiutuvalla energialla painettu kirja voi olla huomattavasti vähäpäästöisempi kuin hiilivoimalla painettu. VTT:n mukaan ostetun sähkön käyttö paperin ja painamisen tuotantovaiheessa vastaa noin 50 % printtituotteen hiilijalanjäljestä. Jos tuotantoon käytetty sähkö olisi puhtaasti “vihreää” (esim. tuuli, vesi), printtituotteiden hiilijalanjälki laskisi noin 40 %.(VTT, 2010).
Kun kirja on kerran painettu ja kuljetettu, lisäpäästöjä ei juuri synny. Lukeminen itsessään on ilmastoystävällistä – sivujen kääntelystä ei vapaudu hiilidioksidia.
Painettu vs. sähköinen vs. äänikirja
Painettu kirja synnyttää päästönsä valmistusvaiheessa, mutta sen jälkeen lukeminen on päästötöntä. Kirja voi kiertää lukijalta toiselle, jolloin tarina tuo iloa monille lukijoille. Jos painettu kirja päätyy jätteeksi, voi sen sivuja vielä kierrättää paperina. Paperin kierrätysaste Euroopassa on korkea – peräti 73 % (European Paper Recycling Council, 2020).
Sähkökirja on aineeton, mutta vaatii toimiakseen laitteen. Esimerkiksi e-lukulaite Kindlen valmistuksen hiilijalanjälki on arviolta 168 kg CO₂e (Cnet ,2009). Laitteen lataaminen aiheuttaa myös päästöjä. Arvioiden mukaan laitteen käytön aikaiset päästöt – eli akun säännöllinen lataaminen noin kahdeksan vuoden käyttöiän aikana – ovat yhteensä noin 35 kg CO₂e, mikä vastaa noin 8 % Kindlen koko elinkaaren päästöistä (Design Life-Cycle, 2014).
Jos lukulaitteella luetaan kymmeniä tai satoja kirjoja, se alkaa kuitenkin “voittaa” painetun kirjan.
Äänikirja on päästöiltään vieläkin kevyempi. Storytelin mukaan tunnin äänikirjan kuuntelu aiheuttaa vain noin 2,3 g hiilijalanjäljen. Päästöt tulevat streamauksesta (55 %), datan siirrosta (34 %) ja servereistä (11 %) (Storytel, 2023). Lisäksi laite kuluttaa jonkin verran sähköä.
Lue lisää: Romaani uutiskirjeenä – kirjallisuuden uusi muoto?
Älä pode huonoa omatuntoa
Painetun kirjan osuus kokonaispäästöistämme on mitättömän pieni. Sen hiilijalanjälki syntyy pääosin valmistuksessa, mutta käyttöikä on pitkä ja kierrätysaste korkea.
Painetun kirjan kokonaispäästöt jäävät huomattavasti pienemmäksi kuin esimerkiksi asumisen tai autoilun, joten lukuhetkistä sohvan nurkassa ei kannata potea huonoa omatuntoa. Lisäksi painetun kirjan elinkaarta kannattaa pyrkiä pidentämään lukemalla kirjaa uudestaan ja lainaamaan se muille lukijoille.
Digitaaliset muodot säästävät kirjan valmistuskustannuksissa, mutta tarvitsevat toimiakseen laitteita ja sähköä. Etenkin laitteiden valmistus on suuri päästösyöppö. Älylaitteita kuitenkin käytetään usein myös muihin tarpeisiin kuin lukemiseen tai kirjojen kuunteluun.