Käsikirjoittaja toimii usein yksin tai osana pientä tiimiä. Elokuvien ja tv-sarjojen tuotannoista päättävät tilaajat ja tuotantoyhtiöt, mutta monien katseet tähyävät nyt kansainvälisille markkinoille.
Kun varsinainen tuotantoprosessi alkaa, on käsikirjoittajan tehtävä yleensä päättynyt. Silti käsikirjoittajankin on hyvä tietää, miten tuotannot toimivat käytännössä.
Suomi ei ehkä ole suuri viihdeteollisuuden keskus, mutta se kätkee sisäänsä omaleimaisen sekä yllättävän monimuotoisen elokuva- ja televisiotuotannon kentän.
Käsikirjoittajan rooli tuotannoissa: Konseptista kirjoittamiseen
Käsikirjoittaja aloittaa työnsä kehittämällä elokuvan tai tv-sarjan konseptia, joka voi olla alkuperäinen tai perustua johonkin olemassa olevaan materiaaliin, kuten kirjaan. Käsikirjoittaja voi kehittää konseptia itsenäisesti tai yhteistyössä tuotantoyhtiön kanssa.
Käsikirjoittaja laatii käsikirjoituksen, joka vaatii usein monia eri versiota ja tarinan kehittämistä. Työ tehdään joko ostetulla käsikirjoituksella, eli kirjoittaja kehittää idean itse ja myy sen, tai tilaustyönä, jolloin esimerkiksi tv-kanava tai tuotantoyhtiö tilaa tietynlaisen sisällön.
Etenkin tv-sarjoissa käsikirjoittajat työskentelevät usein tiimeissä. Esimerkiksi Ylen rikossarja Karppi vaati käsikirjoittajilta Jari Olavi Rantalalta ja Kirsi Porkalta vuoden mittaisen valmistelutyön ennen varsinaista kirjoittamista, ja työ tehtiin ilman palkkaa (Radio Helsinki, 2018).
Käsikirjoittaja voi olla mukana tuotantoprosessin eri vaiheissa, kuten castingissa, kuvauksissa ja leikkauksessa. Usein hän on paikalla siksi, että hänellä on myös ohjaajan tai tuottajan rooli. Kuitenkin usein käsikirjoittajan rooli päättyy, silloin kun käsikirjoitus on valmis.
Lue lisää: Elokuva- ja tv-käsikirjoittaminen OSA 1: Käsikirjoittamisen vaaran paikat
Rahoitus: taiteen ja talouden tasapainoilua
Suurin osa suomalaisista elokuvista ja tv-tuotannoista syntyy muutoin kuin puhtaasti kaupallisin perustein. Suomessa ala nojaa vahvasti julkiseen tukeen.
Keskeisiä rahoittajia ovat muun muassa Suomen elokuvasäätiö (SES), Yleisradio (Yle), AVEK, Business Finland ja alueelliset elokuvakomissiot. Esimerkiksi SES voi jakaa tuotantotukea jopa 1,2 miljoonaa euroa tuotantoa kohden (lähde: SES, 2025).
Ilman näitä tukimuotoja moni merkittävä suomalainen elokuva tai draamasarja ei olisi toteutunut. Rahoitusta haetaan usein jo varhaisessa kehitysvaiheessa, ja tuotannot rakentuvat monien eri rahoituslähteiden varaan. Tuotannoissa budjetointi on tarkkaa, mikä vaatii tuottajilta hyviä verkostoja ja projektinhallintataitoja.
👋 Myös käsikirjoittaja voi hakea Suomen elokuvasäätiöltä tukea käsikirjoittamiseen ja konseptin kehittämiseen.
Yleisradio ja suoratoistopalvelut merkittäviä tilaajia
Yle on paitsi suurin julkisen palvelun mediayhtiö, myös merkittävä sisällöntilaaja. Moni kotimainen sarja saa usein alkunsa Ylen tilauksesta tai yhteistyöstä. Yhtä lailla kaupalliset toimijat kuten MTV (C More) ja Nelonen (Ruutu) panostavat draamasisältöihin, mutta resurssit ovat rajallisempia.
Viime vuosina kansainväliset suoratoistopalvelut kuten Netflix, HBO Max ja Viaplay ovat avanneet suomalaisille tuotannoille täysin uusia mahdollisuuksia – ja samalla nostanut laatustandardeja sekä edistäneet kilpailua.
👋 Ylen toimintaan kohdistuneet leikkaukset ovat osiltaan vaikeuttaneet esimerkiksi tv-sarjojen tuotantoja. Esimerkiksi suositun Queen of fucking everything toinen kausi on ollut vaakalaudalla, sillä Yle ei rahoitusvaikeuksien vuoksi tilaa toista kautta (lähde: HS 2025).
Tuotannot ovat projektikohtaisia ja ammattilaiset työskentelevät friikkuina
Suomessa ei ole samanlaista isojen studioiden ekosysteemiä, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tuotannot toteutetaan usein projektikohtaisesti. Tuotantoyhtiöt kokoavat kuhunkin hankkeeseen erillisen tiimin, ja suuri osa alan osaajista toimii freelancereina.
Myös käsikirjoittajat toimivat lähes aina freelancereina, eli heillä ei ole pysyvää työsuhdetta tuotantoyhtiöön tai kanavaan (esimerkiksi Yle tai MTV). Käsikirjoittaja laskuttaa työstä tai saa työsopimuksen määräajaksi. Usein sopimus kattaa vain kirjoitusprosessin eikä muita vaiheita.
Tuotantojen kuvauspaikat vaihtelevat ympäri maata. Alueelliset elokuvakomissiot , esimerkiksi Lapissa tai Tampereella, tukevat tuotantoja tarjoamalla logistista apua sekä paikallista rahoitusta.
Suomessa elokuva- ja tv-tuotannot ajoittuvat hyvin usein kesäkauteen, sillä sää, valo ja työskentelyolosuhteet ovat silloin suotuisat.
Jakelu: elokuvateatterit, televisio ja suoratoistopalvelut
Suomessa elokuvien ja televisiosisältöjen jakelu tapahtuu pääasiassa kolmen kanavan kautta: elokuvateatterit, televisio ja suoratoistopalvelut.
Elokuvat päätyvät edelleen teatterilevitykseen, mutta yhä useammin myös suoratoistoalustoille ja televisioon. Sarjat taas julkaistaan ensisijaisesti suoratoistopalveluissa ja/tai tv-kanavilla.
Televisio on edelleen tärkeä jakelukanava, erityisesti laajalle yleisölle suunnattujen elokuvien ja sarjojen esittämisessä. Television rooli on kuitenkin muuttunut, sillä suoratoistopalveluiden nousu on vaikuttanut perinteisen television katselumääriin. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi elokuvien katsominen televisiosta on vähentynyt, vaikka televisiokanavien määrä on kasvanut (lähde: Tilastokeskus 2019).
Jakelun hoitaa usein tuotantoyhtiö itse tai erillinen levittäjä, kuten Nordisk Film tai B-Plan Distribution. Dokumentit ja lyhytelokuvat leviävät tyypillisesti Ylen, festivaalien ja kulttuurikanavien kautta.
Kansainvälistyminen tuo uusia mahdollisuuksia
Kansainvälistyminen tuo suomalaiselle elokuva- ja tv-alalle merkittäviä uusia mahdollisuuksia – sekä sisällöntuotannon, jakelun että tuotantoyhteistyön näkökulmasta.
Yhä useammat kotimaiset tuotannot tähtäävät kansainvälisille markkinoille. Myös ulkomaiset rahoittajat, levittäjät ja suoratoistopalvelut ovat kiinnostuneet suomalaisista tarinoista. Esimerkiksi sarjat, kuten Sorjonen (Bordertown) ja Karppi (Deadwind), ovat menestyneet ulkomaillakin.
Kansainväliset yhteistuotannot yleistyvät, sillä kotimaiset markkinat ja rahoitus ovat rajallisia. Suomen pienet markkinat tekevät kansainvälisestä jakelusta usein välttämättömän, sillä ulkomaille myyty sisältö lisää merkittävästi tuotannon menestys- ja tuottopotentiaalia.
Lisäksi EU-tuki (kuten Creative Europe -ohjelma), kansainväliset yhteistuotannot ja ulkomaiset levittäjät voivat tuoda tuotantoihin lisää budjettia. Monet suomalaiset elokuvat onkin toteutettu kansainvälisinä yhteistuotantoina, jolloin sekä rahoitus että levitys on jaettu usean maan kesken.
Esimerkiksi elokuva Musta jää (Petri Kotwica, 2007) oli suomalais-saksalainen yhteistuotanto. Lisäksi Aki Karismäen Le Havre (2011) toteutettiin yhteistyössä ranskalaisten ja saksalaisten kanssa (MTV 2006 & Elokuvauutiset, 2011).
Kansainväliset tuotannot kiinnostuneita Suomesta kuvauspaikkana
Myös monet kansainväliset tuotannot käyttävät Suomea kuvauspaikkana. Esimerkiksi Aaron Paulin tähdittämä tieteiselokuva Dual (Riley Stearns, 2022) sekä toimintatrilleri Over Your Dead Body (Jorma Taccone, 2025), jossa näyttelevät mm. Jason Segel sekä Juliette Lewis, kuvattiin molemmat Tampereella (IS, 2022 & IL, 2024)
Suomessa on osaavia ammattilaisia sekä monipuolisia kuvauspaikkoja. Kansainväliset tuotannot käyttävät usein paikallista työvoimaa tuotannoissaan. Lisäksi kansainväliset tuotannot saavat AV-tuotantotukea, joka hyvittää 25 % Suomessa tuotetun elokuvan tai tv-sarjan kustannuksista (Business Finland, 2025).
Tuki huokuttelee tuotantoja tulemaan Suomeen, jolloin he toisivat työtä ja käyttäisivät paikallisia tuotteita sekä palveluita. Usein Hollywood-elokuvien budjetit liikkuvat kymmenissä miljoonissa dollareissa, joten tuotantojen Suomeen jättämät rahat voivat olla merkittäviä.
AV-tuotantotukeen on kuitenkin tehty muutoksia hallituksen leikkausten vuoksi (Business Finland, 2024).
Lue lisää: Käsikirjoittamisessa iso kuva on kaikkein tärkein: ”On lohdullista, että kaikkea ei tarvitse tietää”