Mainos – Pressipassi saatu
Suomalaiset kirjoittavat enemmän kuin lukevat – ja siitä on muodostumassa yhteiskunnallinen ilmiö. Kirja-ala kamppailee yhä haasteiden keskellä, mutta yhteishenki on vahva ja toivon merkkejä näkyy.
Järjestyksessään 25. Helsingin Kirjamessut alkoivat Messukeskuksessa torstaina 23.10. ja jatkuvat sunnuntaihin 26.10. asti. Tapahtuman teemana on vuonna 2025 sivistys ja ilo.
Mariia Kukkakorpi vieraili messuilla avajaispäivänä ja kokosi yhteen kirja-alan puheenvuorot ja tunnelmat.
“Proosakirjoittaja, lue runoja”
Kirjailija, toimittaja ja luovan kirjoittamisen opettaja Jani Saxell kertoi näkevänsä tunneillaan, kuinka suomalaiset todella ovat kirjoittajakansaa. Sen sijaan yksipuolinen lukeminen heijastuu toisinaan teksteihin.
Myös Siltalan kustantamon toimitusjohtaja Aleksi Siltala on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa kustantamoon saapuvien käsikirjoitusten määrä on suuri suhteessa kirjamyyntiin – pelkästään tietokirjaideoita tulee useita päivässä, yhteensä yli tuhat vuodessa.
– Onneksi tietokirjoissa käymme läpi vain ideoita, emme kokonaisia käsikirjoituksia, Siltala sanoi.
Saxell rohkaisee kirjoittajia lukemaan monipuolisesti ja myös nykykirjallisuutta. Erityisesti hän suosittelee runoja, sillä niiden avulla kirjoittaja voi kehittää tyyliään ja rytmitajuaan.
– Proosakirjoittajia vaivaa toisinaan kiire puskea tarinaa eteenpäin. Runot auttavat hyödyntämään taukoja, merkityssuhteita ja rytmittämään tekstiä uudella tavalla, Saxell sanoi.
Suomalaiset kirjoittavat paljon omasta elämästään ja ajankuvista. Saxellin kurssilaiset ovat useimmiten 50–70-vuotiaita, ja yleisiä kaunokirjallisuuden aiheita ovat lapsuus, nuoruus, sukupolvikokemukset, omaishoito ja surutyö.
Tietokirjallisuudessa kerronnallinen tietokirja sekä julkisuuden henkilöiden omaelämäkerrat ovat tällä hetkellä myydyimpiä genrejä, Siltala kertoi.
Äänikirjojen vaikutus kirjallisuuteen
Bookbeatin ja Storytellin näyttävät messuosastot hallitsivat messulattiaa kirjakauppojen ja keskustelulavojen välissä. Äänikirjat puhuttivat myös pienkustantajia.
Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson totesi, että äänikirjojen osuus kokonaismyynnistä on taittunut hienoiseen laskuun, mutta niiden osuus suhteessa painettuihin kirjoihin on edelleen lähes puolet.
Pienlevikkistä käännöskirjallisuutta julkaiseva Kairaamo on pohtinut äänikirjojen tuottamista.
– Meiltä on tullut pyyntöjä Celian kautta moniin teoksiin, mutta vaikka saamme tuotantotukea, kustannukset ovat silti liian suuret, kertoi kustantaja ja kääntäjä Susanna Räty.
Räty ei kuitenkaan sulje mahdollisuutta tulevaisuudessa, sillä Kairaamo on Suomen ainoa kustantamo, joka julkaisee tsekkiläistä nykykirjallisuutta.
– Äänikirjat voisivat tuoda lisää lukijoita myös tsekkiläisen kirjallisuuden pariin, Räty sanoi.
Lukemisen buumi nuorten naisten keskuudessa
Lukeminen on noussut trendiksi erityisesti nuorten naisten parissa – niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.
– Nuoret aikuiset, erityisesti naiset, lukevat Saksassa intohimoisesti, kertoi Frankfurtin kirjamessujen ohjelmajohtaja John Steinmark.
Myös sosiaalisessa mediassa lukeminen elää uutta nousukautta. BookTok eli TikTokin kirjatok on tehnyt romanttisesta ja genrekirjallisuudesta hittejä sekä houkutellut tuhansia nuoria keskustelemaan lukemastaan.
Kirjailija ja somevaikuttaja S. K. Rostedt sekä kirjavaikuttaja Iida Kalanti pohtivat, milloin miehetkin löytävät tiensä kirjatokiin.
Nuorten lukeminen palkittiin myös virallisesti: Piiri eli Ronja Salmen, Adile Sevimlin ja Tuija Siltamäen luotsaama kulttuurimedia ja lukupiiri, sai Kirja-alan edistämispalkinnon (15 000 €).
Piiri järjestää Helsingissä kuukausittaisia lukupiirejä ja tapahtumia sekä julkaisee kirjallisuusartikkeleita uutiskirjeenä Substackissa. Lukupiirit täyttyvät nopeasti, ja uutiskirjeellä on jo yli 6 000 tilaajaa.
Kirja-alan yhteishenki on vahva
Kirja-alan vaikeudet koskettavat lähes kaikkia toimijoita Euroopassa, mutta tunnelma on silti toiveikas, totesi John Steinmark.
– Kirjallisuus yhdistää ja auttaa tuomaan erilaisia ääniä yhteiskuntaan, hän sanoi.
Kirjailija Sofi Oksanen muistutti, että kirjat toimivat myös vastavoimana disinformaatiolle.
– Esimerkiksi Venäjä on systemaattisesti pyrkinyt tuhoamaan kirjoja Ukrainan hyökkäyssodassa, Oksanen sanoi.
Myös tekoäly puhutti messuilla. Keskustelussa nousivat esiin eettiset kysymykset: miten kielimalleja koulutetaan, millä aineistoilla ja millaista todellisuutta ne käyttäjilleen rakentavat. Lisäksi tehokkuusajattelu vaikuttaa jo kirjojen käännöstyöhön sekä tuotantoon, mikä sai kritiikkiä panelisteilta.
– Kääntämiseen vaikuttaa aina kulttuurinen konteksti. Käännöstä ei vain voi tehdä sanasta sanaan, muistutti FILI:n johtaja Tiia Strandén.