Avainsana: käsikirjoitus

Kaikki mitä olet aina halunnut tietää elokuvakäsikirjoittamisesta

~ Mariia ~ 2 kommenttia

Elokuvakäsikirjoittaminen eroaa vahvasti kaunokirjallisuudesta ja siihen pätee eri lainalaisuudet. Niin muoto kuin sisältökin on tarkkaan rajattu elokuva- ja TV-maailman sisällä ja kirjoittajan täytyy osata kunnioittaa standardeja, mutta silti luoda tuoreita ja innovatiivisia ideoita.

Käsikirjoituksen muoto: perusteet

Elokuvakäsikirjoituksella on vahvasti elokuvateollisuudessa standardoitu muoto.Yksi liuska käsikirjoituksessa vastaa noin yhtä minuuttia elokuvassa – eli 1 liuska = 1 minuutti. Ihanteellinen elokuvakäsikirjoitus on pituudeltaan 90 minuuttia (Hollywood-standardi) ja sen ylittävät sivut on oltava perusteltuja.

Elokuvakäsikirjoituksessa on yleisesti nähtävissä kolme näytöstä, jotka myös noudattavat Aristoteleen draamankaaren kolmijakoa: alku, keskikohta ja loppu (Aristoteles, Runousoppi).

Jokaisessa näytöksessä on kohtauksia. Kokoillan elokuvakäsikirjoituksessa on n. 50-70 kohtausta (Creative Writing Now), ja jokainen kohtaus voidaan jakaa lähtökohtaisesti kahdesta viiteen rakenteelliseen osa-alueeseen: mm. kohtausotsikko, kohtauksen kuvaus, henkilöhahmojen kuvaus, toiminta ja dialogi. Käsikirjoituksessa lähtökohtaisesti kuvaus, toiminta ja dialogi vuorottelevat, ja niiden avulla on mahdollista luoda sujuvaa kerrontaa.

Elokuvakäsikirjoituksen formaatti on ytimekkäästi selitetty täällä, joten en mene sen enempää yksityiskohtiin.

Elokuvan kieli vs kirjoitettu kieli

Elokuva on audiovisuaalinen media, joten kirjoittamisen keinot eroavat olennaisesti kaunokirjallisuudesta. Kirjoittajan on hyvä muistaa, että vaikka elokuvakäsikirjoitus valmistuukin, ei käsikirjoitus itsessään ole koskaan valmis teos. Elokuvakäsikirjoitus on kuin ohjaajan ohjekirja, jonka avulla teos, elokuva, valmistuu.

Näytä, älä selitä!

Koska lopputuote on puhtaasti visuaalinen, on tärkeää, että kirjoittaja tuntee hyvin elokuvan kielen. Tarkoitan, että kirjoittajan täytyy oppia ajatelemaan kuin kamera. Käsikirjoittajan tehtävänä on luoda selkeä mielikuva elokuvasta ohjaajalle, joka puolestaan luo visuaalisen kuvan katsojalle. Näytä, älä selitä! pätee elokuvakäsikirjoituksessa paremmin kuin hyvin: elokuvakäsikirjoituksen lukijan on nähtävä tapahtumat mahdollisimman elävästi lukiessaan käsikirjoitusta.

Kirjoittajalle ei ole pahitteeksi opetella kuvakokoja ja -kulmia tai tutustua elokuvan historiaan, sillä kirjoittajan täytyy ajatella kuin kamera, ja tietää mitä on tehty aikaisemmin ja miksi.

Kohtaukset vaihtuvat elokuvassa tiheästi ja TV-sarjoissa vielä nopeammin kuin esim. kohtaukset romaanissa. Laske huviksesi kuinka monta kohtausta on vaikka 5 minuutissa elokuvaa tai fiktiivistä tv-sarjaa. Nykyään ihmiset tarvitsevat nopeampia leikkauksia, joten käsikirjoittajan on otettava huomioon tempo kirjottaessaan käsikirjoitusta. Esim. Pelle Hermanni -ohjelma joutui 2010-luvulla uudelleen editointipöydälle, jotta jaksot  olisivat  nopeatempoisempia ja nykylapselle mielekkäämpiä seurata (Sirén, YLE). Tietysti on poikkeuksia, jotka suuntautuvat enemmän taide-elokuvien puolelle. Taide-elokuvien kerronta voi erota radikaalisti klassisesta Hollywoodista, kuten Aki Kaurismäen äärimmäisen minimalistiset elokuvat.

Käsikirjoituksesta elokuvaksi

Ensimmäiset 10 minuuttia ovat elokuvan tärkeimmät minuutit. Sen aikana tuotantoyhtiön edustaja päättää kannattaako käsikirjoitukseen laittaa rahaa ja tehdä siitä elokuva. Katsoja päättää ensimmäisten 10 minuutin aikana, että katsooko hän mieluummin elokuvaa vai kääntääkö hän kanavaa Paratiisihotellille.

Elokuvan tekeminen on kallista puuhaa. Elokuvan tekemisessä maksaa tuotanto mm. kalusto, tekijät (satojen ihmisten tiimi), näyttelijät, kuvauspaikat ja -luvat, puvustus ja maskeeraus, yöpymiset, ruoat, kuljetukset, editointi, musiikki… Lisäksi elokuvan levittäminen (teatterit, suoratoistopalvelut sekä DVD:t), markkinointi ja kaikenlainen pr-työ saattavat viedä budjetista suuren osan. Kirjoittajan onkin hyvä käsikirjoituksen valmistumisen jälkeen analysoida, kuinka paljon rahaa olisi itse valmis laittamaan omaan tekstiinsä.

Käsikirjoittajan kannattaa ottaa huomioon rajoittuva budjetti jo kirjoitusvaiheessa. Suuria taka-ajokohtauksia, joissa arvoautot räjähtelevät, ei välttämättä ole varaa tehdä. Siksi onkin jo käsikirjoitusvaiheessa oleellista miettiä kuvaus- ja tapahtumapaikkoja.

Kiinnostavana tietoiskuna voin kertoa, että Suomen kallein elokuva on Big Game (Jalmari Helander, 2014) 8,5 miljoonan budjetilla (jos jätetään laskuista tänä vuonna ilmestynyt animaatio Angry Birds 65 miljoonan euron budjetillaan, MTV3). 8,5 miljoonaa vastaa Hollywoodissa pieni budjettista indie-elokuvaa (Koponen, YLE ja Neale, Hybable). Tavallisesti Suomessa nähtävät elokuvat noudattavat n. 1 miljoonan euron budjettia (Elokuvauutiset)

Kuinka kirjoittaa hyvä elokuvakäsikirjoitus?

Hyväksi elokuvakäsikirjoittajaksi ei ole oikotietä, niin kuin ei ole kirjoittajaksikaan. Elokuvia kannattaa katsoa tarkasti – ei vain viihdemielessä – ja punnita erilaisia ratkaisuja, miksi ne on tehty ja miltä ne näyttäisivät käsikirjoituksessa. Kuva kuvalta ja kohtaus kohtaukselta analysointi auttaa kehittymään ja näkemään kuinka elokuvan kieli toimii.

Hyviä esimerkkejä laadukkaista elokuvista ja TV-sarjoista ovat mm. American Beauty (Sam Mendes, 2000), The Ice Storm (Ang Lee, 1997), Pulp Fiction (Quentin Tarantino, 1994) sekä  Yle Teemallakin juuri esitetty HBO:n minisarja Olive Kitteridge (2014). 

Käsikirjoittajan kannattaa seurata mm. kuinka henkilöhahmot kasvavat tarinan edetessä, mitä he tekevät ja miksi, miten kohtauksista toiseen siirrytään luontevasti, onko jokaisella henkilöhahmolla oma luonnollinen tapa puhua, mitä katsojan annetaan ymmärtää missäkin vaiheessa juonta ja miten odotukset käännetään.

Lisäksi käsikirjoittajan kannattaa miettiä visuaalisia sekä symbolisia asioita, kuten ruusunterälehdet American Beautyssä ja jää-elementtinä The Ice Stormissa. Jos kamera vie katsojan lähikuvan avulla näkemään esinettä pöydällä, esine on mitä todennäköisemmin juonen kannalta tärkeä. Yksityiskohtia kannattaa myös painaa mieleen.

Mielestäni paras neuvo hyvän elokuvakäsikirjoituksen luomiseen on, että kirjoita sellainen elokuva, jonka haluaisit itse nähdä. Millaisia elementtejä siinä olisi, minkälainen päähenkilö ja tapahtumapaikat? Mitä genreä elokuvasi edustaisi?

Kuinka aloittaa elokuvakäsikirjoituksen kirjoittaminen?

Ei kannatta haukata liian suurta palaa yrittämällä kirjoittaa heti kokoillan elokuva. Suosittelen lyhytelokuvien kirjoittamista ja oman kirjoittamisen hiomista, jotta käsikirjoittamiseen liittyvät standardit tulevat tutuksi ja elokuvan kieli alkaa sujua.

Amerikka on käsikirjoituskilpailujen luvattu maa ja mm. Filmfreeway-sivustolla on koottuna monia kilpailuja, minkä kautta voi lähettää myös oman lyhytelokuvakäsikirjoituksen kilpailuun.

Internetistä löytyy valtavasti elokuvakäsikirjoituksia jo valmistuneista elokuvista, mitä kannattaa lukea alusta loppuun. Suosittelen kaikenlaisten käsikirjoitusten lukemista; hyvien ja huonojen. Lisäksi erilaisista elokuvakäsikirjoittamisen oppaista voi saada tukea.

Listasin vinkki-linkkeihin muutaman hyödyllisen opuksen, joita olen itse käyttänyt.

Kirjoittamisen iloa!

 

Vinkki-linkit:

FilmFreeway (elokuva- ja TV-käsikirjoituskilpailuja)

Yksityiskohtaiset ohjeet elokuvakäsikirjoituksen formaatista: http://oppimateriaali.wikidot.com/elokuvakasikirjoituksen-formaatti

Celts (ILMAINEN elokuva- ja TV-käsikirjoitusohjelma)

Final Draft (edistyneille, elokuva- ja TV-käsikirjoitusohjelma)

Elokuvakäsikirjoittaminen, oppaita:

  • Field, Syd (1979) Screenplay: The Foundations of Screenwriting. New York: Dell Publishing.
  • Goldman, William (1983) Adventures in the Screen Trade: A Personal View of Hollywood. London: Abacus.
  • Keane, Christopher (1998) How to Write a Selling Screenplay. New York: Broadway Books.

 

Lähteet:

’Angry Birds -elokuvalla huima budjetti – toimitusjohtajalla ei paineita menestyksestä’ in MTV3 [online] http://www.mtv.fi/viihde/elokuvat/artikkeli/angry-birds-elokuvalla-huima-budjetti-toimitusjohtajalla-ei-paineita-menestyksesta/5886378

Aristoteles, (2014) Retoriikka/Runousoppi. Suom. Paavo Hohti ja Päivi Myllykoski. Helsinki: Gaudeamus.

Creative Writing Now [online] http://www.creative-writing-now.com/screenplay-structure.html

Elokuvauutiset [online] http://www.elokuvauutiset.fi/site/ensi-illat/kotimaiset-2016

Koponen, Jenni-Maarit ’Suomen kallein elokuva Big Game panosti tähtinäytelijään ja ruosteisiin pakastimiin’ 12.9. 2014 YLE [online] http://yle.fi/uutiset/suomen_kallein_elokuva_big_game_panosti_tahtinayttelijaan_ja_ruosteisiin_pakastimiin/7467549

Neatly, Joshua ’20 low budget movies that became massive blockbusters’ 11.2.2014 in Hypable [online] http://www.hypable.com/10-block-buster-movies-with-tiny-budgets/

Sirén, Anna ’Pelle Hermannia pätkitään nopean nykylapsen tarpeisiin’7.3.2013  Yle [online] http://yle.fi/uutiset/pelle_hermannia_patkitaan_nopean_nykylapsen_tarpeisiin/6526676

Kuinka muokata romaanikäsikirjoitusta?

~ Mariia ~ Kommentoi

Moni luovan kirjoittamisen opas toistaa editoinnin tärkeyttä, mutta harvoin antaa mitään konkreettisia neuvoja käsikirjoituksen muokkaamiseen.

Muokkaan tällä hetkellä toisen romaanini käsikirjoitusta neljättä kertaa. Keskityn jokaisella editointikerralla hieman erilaisiin asioihin, mutta pyrin saamaan kokonaisuuden toimimaan. Vertailun vuoksi: tein esikoiskirjastani Henkäyksiä (2015) lähemmäs 50 eri versiota ennen kuin olin tyytyväinen lopputulokseen. Toisen romaanini on tarkoitus valmistua vuoden lopulla, mutta editoitavaa riittää vielä paljon.

Omasta editoinnistani inspiroituneena päätin jakaa muutamia helppoja ja nopeita vinkkejä, joilla käsikirjoituksen ensimmäisen version saa muokattua kohti valmista kirjaa.

1. Tiivistä lauseita ja poista kaikki turhat sanat

Suomen kielessä on paljon pieniä sanoja, jotka rikastuttavat puhekieltä, mutta tekevät luetusta tekstistä epävarmaa ja ailahtelevaa. Tekstiä muokatessa on aika poistaa turhia pikkusanoja pois, jotta lauseista tulisi eheämpiä eikä lauseen merkitys jäisi turhien sanojen jalkoihin.

Vaikka en tietoisesti viljele ylimääräisiä sanoja käsikirjoituksessani, löydän silti useita täytesanoja lauseistani. Tavallisesti poistan 99% kaikki pikkusanat, sillä ne tekevät lauseista sekavan, epävarman tai epätarkan. Pikkusanat siis syövät lauseen merkityksen ja tehon.

Millaisia nämä kuvailemani pikkusanat ovat ja miten ne siis voidaan tunnistaa? (Huom! olen jakanut täytesanat kolmeen kategoriaan havainnollistaakseni paremmin ajatustani  eikä jako ole kieliopillisesti virallinen)

  • Epävarmuutta huokuvat sanat: ehkä, jokseenkin, melkein, lähestulkoon, toisinaan, hieman…
  • Selittävät sanat: jopa, taatusti, sitä paitsi, itse asiassa, vain, muuta kuin, mutta kun, aivan, varsin, siis…
  • Epätarkat: lainkaan, ollenkaan, (yleisesti myös -kin ja -kaan -päätteet), yhä, edes, sitä, nämä…

Kun muokkaat tekstiä, lue täytesanoja erityisen tarkasti. Tarvitsetko todella pikkusanoja sekoittamaan lauseenrakenteen ja tarkoituksen? Testaa, miltä lause kuulostaa sanan kanssa ja ilman. Aina pikkusanoja ei tarvitse eikä kannata jättää pois, joten suosittelen lukemaan tekstiä ääneen. Ääneen lukeminen paljastaa turhat sanat.

2. Lue tekstiä ääneen

Siitä pääsemmekin aasinsillalla seuraavaan kohtaan. Tekstin kömpelyyden huomaa paremmin, kun tekstiä lukee ääneen. Ääneen lukeminen on todella tehokasta ja pyrinkin puhumaan käsikirjoitukseni vähintään kerran kokonaan läpi.

Kun kuulet omat sanasi, ne kuulostavat erilaiselta ja merkitys tulee uudella tavalla ilmi. Lisäksi kirjoitusvirheet huomaa helpommin, kun jokainen sana on luettava ääneen. Pilkutus ja muut välimerkit tulevat myös tarkastettua samalla. Suosittelen jokaiselle tekstin ääneen lukemista, vaikka omasta äänestä ei pitäisikään.

3. Toisto: tautologia, ajatuksen toistaminen, rakenne

a) Ole tarkkana toistuuko jokin tietty sana lyhyessä ajassa tarpeettoman monta kertaa ilman, että se tuo uutta informaatiota. Jos näin on, on kyseessä tautologia (Lähde: Tieteen Termipankki). Synonyymisanakirja on kirjoittajan paras kaveri, kun tarvitset korvaavan sanan.

b) Lue kappaleet huolellisesti läpi ja tarkista, ettei sama ajatus toistu uudestaan eri sanoilla kirjoitettuna. Vai onko toisto tarkoituksenmukainen tyylikeino?

c) Olla-verbin viljeleminen. En tiedä onko olla-verbin vahva presenssi vanha vaiva vai englannin there is/there are -rakenteen vaikutusta, mutta tahaton toisto saa tekstin kuulostamaan valjulta.

Annan esimerkin:

Hänen asuntonsa oli kaupungin laitamilla. Huoneiston verhoissa oli pieniä kukkia, ehkä angervoita. Hänellä oli pitkät hiukset ja vaaleita raitoja, jotka olivat jättäneet monen sentin tyvikasvun jälkeensä.

Jos jokainen lause etenee edellä mainitusti: se oli, siellä oli, hänellä oli, ne olivat…, on tekstiä todella uuvuttavaa lukea – kuin lukisi poliisin silminnäkijäraporttia.

Parempi:

Hänen asuntonsa sijaitsi kaupungin laitamilla. Pienet kukat, ehkä angervot, koristivat asunnon verhoja. Hänen pitkissä hiuksissaan näkyi vaaleita raitoja ja niiden jättämät monen sentin tyvikasvut.

Lauseenrakenteiden vaihtelu tuo mielenkiintoa lukemiseen. Olla-verbin voi korvata mm. toisella verbillä tai lauseenvastikkeella. En sano, että olla-verbiä ei saisi käyttää, vaan että erilaisten lauseenrakenteiden ja -järjestysten vaihtelu tuo tekstiin eloa.

(Piti ihan tätä tekstiä varten varmistaa googlelta, että onhan niissä angervoissa pieniä kukkia 😀 )

4. Kirjoita uudelleen

Ajattelen muokkausvaiheen uudelleenkirjoittamista eheyttämisenä. Jo valmiiksi kirjoitettua tekstiä pitää laajentaa (esim. kuvaus), tarkentaa (esim. toiminta) tai tehdä ytimekkäämmäksi (esim. dialogi).

Kill your darlings tulee muokkausvaiheessa kirjoittajalle hyvin tutuksi. Jokainen kirjoittaja kiintyy johonkin osaan tekstissään, esim. johonkin kohtaukseen. Joskus kohtaus ei toimi ja kirjoittajan on ’tapettava rakkaansa’ eli poistettava kohtaus, jotta käsikirjoitus toimisi. Kun poistat osan tekstistä, aivot keksivät tilalle jotain uutta ja parempaa. Luota siihen!

Poistan toisen version aikana yleensä valtaosan selittävistä lauseista pois, sillä ne ovat lukijan kannalta turhia. Selittävät lauseet ovat mielestäni tarinassa kirjoittajaa itseään varten. Terry Pratchett sanoi osuvasti, että ensimmäisen version aikana kirjoittaja kertoo itselleen tarinaa (Lähde: Good Reads). Kaikki spekulaatio, valtaosa lukijaa johdattelevista kysymyksistä ja epämääräinen ”mutu” (musta tuntuu) saa lähteä pois.

Kaikki, mikä ei toimi, kannattaa ottaa pois käsikirjoituksesta  ja tallentaa toiseen tiedostoon. Kirjoita uusia kohtauksia ja valitse niistä käsikirjoituksen kannalta paras.

5. Hienosäätöä

Kun suurin työ tekstin rakenteen ja juonen suhteen on tehty, on aika paneutua tekstin hienosäätöön ja pysähtyä tarkastelemaan tekstiä kriittisesti. Mitenhän se onnistuu?

Vastaamalla mm. seuraaviin kysymyksiin:

  • Alkaako teksti mielenkiintoisesti?
  • Esitteletkö kirjan päähenkilön, miljöön sekä ongelman ensimmäisten lukujen aikana?
  • Onko kehittämäsi konflikti tarpeeksi suuri?
  • Onko tarina uskottava? Onko tapahtumien mahdollista tapahtua oikeasti ja ovatko käännekohdat tarpeeksi dramaattisia? Ovatko käännekohdat oikeissa kohdissa?
  • Ovatko henkilöhahmojen äänet tunnistettavissa ilman johtolausetta? Onko jokaisella henkilöhahmolla oma luonnollinen äänensä?
  • Löytyykö tarinasta epäjohdonmukaisuuksia?
  • Onko tarinassa metataso?
  • Mitä haluat sanoa tekstilläsi? Miksi olet kirjoittanut tekstin? Mitä haluat lukijan ajattelevan luettuaan sen?

Lisää hyviä kysymyksiä löytyy mm. Writers Write sekä  Fiction Writer’s Mentor

Miellän käsikirjoituksen muokkaamisen palapelin tekemiseksi: sinulla on käytössäsi kaikki palat, mutta et ole varma mihin kohtaan ne kuuluvat ja mikä kuvio paloista muodostuu. Joskus paloja katoaa ja ne täytyy löytää. Ja mikä fiilis, kun palat loksahtavat paikoilleen ja kuvio alkaa vihdoin hahmottua!

Kirjoittamisen iloa! 🙂

 

Lähteet:

Pratchett, Terry in Good Reads [online]

Tautologia, Tieteen Termipankki [online] http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:tautologia