Helsingin Kirjamessujen aikana somessa keskusteluun nousi kirjailijan toimeentulo. Kirjailija tarvitsee toisen työn turvatakseen toimeentulonsa. Mikä on hyvä toimeentulo kirjailijalle? Kuinka paljon kirjailija ansaitsee kirjoillaan? Onko raha menestymisen mittari?
Koko Hubara ja Sisko Savonlahti nostivat keskusteluun kirjailijan ansiot ja toimeentulon. Hubara ja Savonlahti ovat molemmat menestyneitä kirjailijoita Suomen kirjallisella kentällä. Silti heillä on rahasta tiukkaa. Savonlahti kertoi olevansa velkaa vahemmilleen yli 3 000 euroa.
Mitä kirjailija tienaa myydystä kirjasta?
Suomalaisen kirjailijan mediaanipalkka eli keskipalkka oli noin 2 294 euroa/vuosi vuonna 2017 Kirjailijaliiton teettämän tutkimuksen mukaan. Vähiten ansaitsevan neljänneksen tulo oli 504 euroa/vuosi ja eniten ansaitsevan neljänneksen puolestaan 9 350 euroa/vuosi.
Kirjailijan palkka myydystä kirjasta näyttäytyy kovin laihalta. Varsinkin, jos miettii, kuinka paljon yhden kirjan kirjoittamiseen menee aikaa. Yksi teos vaatii valmistuakseen noin 1–2 vuotta, usein kuitenkin paljon kauemmin.
Miten kirjailijan tulonlähteet sitten jakaantuvat?
Kirjailijan tulot teoksesta
Kirjailija solmii kustannussopimuksen kustantamon kanssa. Kustannussopimuksessa määritellään teoksesta maksettava korvaus, joka voi vaihdella kustantamon, kirjailijan, kirjan genren sekä teoksen muodon mukaan.
| Teoksen muoto | Prosenttiosuus myydystä teoksesta |
| Kovakantinen kirja | 20-30 % |
| Pokkari | 8–15 % |
| E-kirja | 10-25 % |
| Äänikirja | 9-15 % |
Luvut pohjautuvat Kirjailijaliiton vuonna 2014 tekemään palkkiokyselyyn, Koko Hubaran vuonna 2021 antamaan Seuran haastatteluun ja J. P. Koskisen vuonna 2020 Ylelle antamaan haastatteluun.
Äänikirja-ala on kovassa nosteessa, mutta valitettavasti tienestit eivät sada kirjailijan rahapussiin. Myynneistä hyötyy eniten kustantaja. Toki kustantaja kantaa myös taloudelliset riskit, mikäli teos ei myy.
Kirjailijan muut tulonlähteet
On sanomattakin selvää, että nykyisillä kirjamyyntituloilla kirjailija ei voi elää. Siksi kirjailijan toimeentulo koostuukin usein monista tulonlähteistä.
Muita tulonlähteitä ovat mm.
- Sanasto-maksut
- Apurahat
- Kirjailijavierailut ja esiintymispalkkiot
- Dramatisoinnit
- Mahdolliset tulot ulkomailta
- Kolumnit
Kirjailija saa Sanastolta lainauskorvausta, kun teosta lainataan Suomen kirjastoissa. Tällä hetkellä Sanasto-maksu lainatusta kirjasta on 0,26 €/kerta. Kirjailijan täytyy itse ilmoittaa teoksensa tiedot sekä tilinumeronsa Sanastolle.
Kirjailija tarvitsee lisätuloja
Kirjailija tarvitsee usein lisätuloja eli käytännössä jonkin toisen työn tai ammattin, jonka turvin voi kattaa elinkustannukset.
Moni kirjailija on opiskellut itselleen toisen ammatin, jota harjoittaa päätoimisesti. Kokopäivätyö poistaa paineet taloudellisesta menestymisestä, mutta vie aikaa taiteelliselta työltä.
Kirjailijoiden muita ammatteja
| Kirjailija | Ammatti |
| Anja Snellman | Psykologi |
| Tommi Kinnunen | Äidinkielenopettaja |
| Satu Vasantola | Toimittaja |
| Ilkka Remes | Viestintä ala* |
| Julia Thurén | Toimittaja |
| Matti Rönkä | Uutisankkuri |
Miksi kirjailijan toimeentulon pitäisi kiinnostaa meitä kaikkia?
Kirjailijat tuottavat meille uniikkia kirjallista pääomaa – luovat kulttuuriamme ja uudistavat sitä. Silti kirjan myyntimenestys ei takaa taloudellista menestystä kirjailijalle. Ainakaan tuoreille nimille.
Vuosikymmeniä kirjailijaprofiiliaan luoneet tutut nimet ovat saavuttaneet horjumattoman aseman Suomen kirjaillisuuden kentällä. Heidän nimensä toimii markkinointikikkana ja myy kirjaa. He eivät välttämättä uudista suomalaista kirjallisuutta, vaan tarjoavat tuttua ja turvallista lukijalle.
Oletteko huomanneet, että moni esikoiskirjailija ei saa nykyään toista kirjaa julkaistua? Moni uusi nimi käy kääntymässä kirjaillisuuspiireissä, mutta jos kirjoittaja jää HS esikoiskirjailijafinalistien ulkopuolelle, saattaa hän kadota kokonaan suuren yleisön vaikutuspiiristä. Edes finalistina esikoiskilvassa ei takaa, että saa seuraavan teoksensa kustannettua.
Esikoiskirjailijan on vaikeampi breikata kuin vuosikymmeniä sitten. Kirjailijaksi haluaa enemmän ihmisiä kuin aiemmin, joten kilpailu on kovempaa. Tästä hyötyy erityisesti kustantamot, jotka voivat noukkia kirsikat kakusta.
Kovakantisia kirjoja ostetaan vähemmän kuin aiemmin, äänikirjoja puolestaa enemmän. Kirjailijat saavat vähemmän rahaa teoksistaan kuin aiemmin, myös apurahoja havittelee enemmän ihmisiä.
Jos kirjailija ei voi elää työllään, käyttää hän aikansa johonkin muuhun. Silloin kirjallisuutemme voi pian surkastua.
Epilogi – Jälkisanat 