Kirjailijan toimeentulo ei yksinään riitä elinkustannusten kattamiseen

Helsingin Kirjamessujen aikana somessa keskusteluun nousi kirjailijan toimeentulo. Kirjailija tarvitsee toisen työn turvatakseen toimeentulonsa. Mikä on hyvä toimeentulo kirjailijalle? Kuinka paljon kirjailija ansaitsee kirjoillaan? Onko raha menestymisen mittari?

Koko Hubara ja Sisko Savonlahti nostivat keskusteluun kirjailijan ansiot ja toimeentulon. Hubara ja Savonlahti ovat molemmat menestyneitä kirjailijoita Suomen kirjallisella kentällä. Silti heillä on rahasta tiukkaa. Savonlahti kertoi olevansa velkaa vahemmilleen yli 3 000 euroa.

Mitä kirjailija tienaa myydystä kirjasta?

Suomalaisen kirjailijan mediaanipalkka eli keskipalkka oli noin 2 294 euroa/vuosi vuonna 2017 Kirjailijaliiton teettämän tutkimuksen mukaan. Vähiten ansaitsevan neljänneksen tulo oli 504 euroa/vuosi ja eniten ansaitsevan neljänneksen puolestaan 9 350 euroa/vuosi.

Kirjailijan palkka myydystä kirjasta näyttäytyy kovin laihalta. Varsinkin, jos miettii, kuinka paljon yhden kirjan kirjoittamiseen menee aikaa. Yksi teos vaatii valmistuakseen noin 1–2 vuotta, usein kuitenkin paljon kauemmin.

Miten kirjailijan tulonlähteet sitten jakaantuvat?

Kirjailijan tulot teoksesta

Kirjailija solmii kustannussopimuksen kustantamon kanssa. Kustannussopimuksessa määritellään teoksesta maksettava korvaus, joka voi vaihdella kustantamon, kirjailijan, kirjan genren sekä teoksen muodon mukaan.

Teoksen muotoProsenttiosuus myydystä teoksesta
Kovakantinen kirja20-30 %
Pokkari8–15 %
E-kirja10-25 %
Äänikirja9-15 %

Luvut pohjautuvat Kirjailijaliiton vuonna 2014 tekemään palkkiokyselyyn, Koko Hubaran vuonna 2021 antamaan Seuran haastatteluun ja J. P. Koskisen vuonna 2020 Ylelle antamaan haastatteluun.

Äänikirja-ala on kovassa nosteessa, mutta valitettavasti tienestit eivät sada kirjailijan rahapussiin. Myynneistä hyötyy eniten kustantaja. Toki kustantaja kantaa myös taloudelliset riskit, mikäli teos ei myy.

Kirjailijan muut tulonlähteet

On sanomattakin selvää, että nykyisillä kirjamyyntituloilla kirjailija ei voi elää. Siksi kirjailijan toimeentulo koostuukin usein monista tulonlähteistä.

Muita tulonlähteitä ovat mm.

  • Sanasto-maksut
  • Apurahat
  • Kirjailijavierailut ja esiintymispalkkiot
  • Dramatisoinnit
  • Mahdolliset tulot ulkomailta
  • Kolumnit

Kirjailija saa Sanastolta lainauskorvausta, kun teosta lainataan Suomen kirjastoissa. Tällä hetkellä Sanasto-maksu lainatusta kirjasta on 0,26 €/kerta. Kirjailijan täytyy itse ilmoittaa teoksensa tiedot sekä tilinumeronsa Sanastolle.

Kirjailija tarvitsee lisätuloja

Kirjailija tarvitsee usein lisätuloja eli käytännössä jonkin toisen työn tai ammattin, jonka turvin voi kattaa elinkustannukset.

Moni kirjailija on opiskellut itselleen toisen ammatin, jota harjoittaa päätoimisesti. Kokopäivätyö poistaa paineet taloudellisesta menestymisestä, mutta vie aikaa taiteelliselta työltä.

Kirjailijoiden muita ammatteja

KirjailijaAmmatti
Anja SnellmanPsykologi
Tommi KinnunenÄidinkielenopettaja
Satu VasantolaToimittaja
Ilkka RemesViestintä ala*
Julia ThurénToimittaja
Matti RönkäUutisankkuri
*WSOY:n kirjailijaesittelyn mukaan

Miksi kirjailijan toimeentulon pitäisi kiinnostaa meitä kaikkia?

Kirjailijat tuottavat meille uniikkia kirjallista pääomaa – luovat kulttuuriamme ja uudistavat sitä. Silti kirjan myyntimenestys ei takaa taloudellista menestystä kirjailijalle. Ainakaan tuoreille nimille.

Vuosikymmeniä kirjailijaprofiiliaan luoneet tutut nimet ovat saavuttaneet horjumattoman aseman Suomen kirjaillisuuden kentällä. Heidän nimensä toimii markkinointikikkana ja myy kirjaa. He eivät välttämättä uudista suomalaista kirjallisuutta, vaan tarjoavat tuttua ja turvallista lukijalle.

Oletteko huomanneet, että moni esikoiskirjailija ei saa nykyään toista kirjaa julkaistua? Moni uusi nimi käy kääntymässä kirjaillisuuspiireissä, mutta jos kirjoittaja jää HS esikoiskirjailijafinalistien ulkopuolelle, saattaa hän kadota kokonaan suuren yleisön vaikutuspiiristä. Edes finalistina esikoiskilvassa ei takaa, että saa seuraavan teoksensa kustannettua.

Esikoiskirjailijan on vaikeampi breikata kuin vuosikymmeniä sitten. Kirjailijaksi haluaa enemmän ihmisiä kuin aiemmin, joten kilpailu on kovempaa. Tästä hyötyy erityisesti kustantamot, jotka voivat noukkia kirsikat kakusta.

Kovakantisia kirjoja ostetaan vähemmän kuin aiemmin, äänikirjoja puolestaa enemmän. Kirjailijat saavat vähemmän rahaa teoksistaan kuin aiemmin, myös apurahoja havittelee enemmän ihmisiä.

Jos kirjailija ei voi elää työllään, käyttää hän aikansa johonkin muuhun. Silloin kirjallisuutemme voi pian surkastua.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s