Kirjailija Eeva Louko kertoo haastattelussa, kuinka hän loi Ronja Vaara -dekkarisarjan, joka on kolmessa vuodessa myynyt yli 50 000 kappaletta ja jonka käännösoikeudet on myyty useisiin maihin.
Kirjailija Eeva Louko muistelee käyneensä stadionkeikalla, jonne mahtui yli 30 000 katsojaa. Silloin hänelle konkretisoitui, kuinka paljon hänen Ronja Vaara -kirjasarjansa on myynyt.
Haastattelussa Louko avaa, miten romaanikäsikirjoituksesta syntyi sarja. Lisäksi hän kertoo työskentelytavoistaan ja pohtii, mikä tekee tarinasta koukuttavan.
Ensimmäinen romaani vei eniten aikaa
Kaikki alkoi Onnellisten saaresta, joka sijoittuu sarjan päähenkilön, Ronjan, lapsuuden maisemiin Lauttasaareen. Tarina käynnistyy, kun Ronjan isä löydetään murhattuna. Toimittajaataustainen Ronja aloittaa omat tutkimuksensa syyllisen löytämiseksi.
Loukon alkuperäinen tavoite oli kirjoittaa yksi kirja. Hän kypsytteli ideaa mielessään ja kirjoitti käsikirjoitusta äitiyslomalla sekä tehdessään 80-prosenttista työaikaa. Tavoitteena oli alusta asti luoda käsikirjoitus, jota voisi tarjota kustantamolle.
Otava ehdotti jo kustannussopimusta solmittaessa sarjan kirjoittamista. Onnellisten saari ilmestyi vuonna 2022, ja sen jälkeen Louko on kirjoittanut nopealla tahdilla. Ronja Vaara -sarjaan on julkaistu uusi osa vuosittain. Uusin, neljäs osa nimeltä Suljettu talo julkaistiin tammikuussa 2025.
– Ensimmäisen osan kirjoittaminen kesti paljon pidempään kuin myöhempien sarjan osien. Minulla meni noin 2–3 vuotta kirjoittaa Onnellisten saari, ja lisäksi käsikirjoituksen viimeistely julkaisukuntoon sisälsi noin 10 kuukautta intensiivistä työtä, Louko kertoo.
Louko korostaa, että varsinainen työ alkaa vasta kustannussopimuksen jälkeen. Hyvä yhteistyö kustannustoimittajan kanssa on ratkaisevan tärkeää.
– Julkaisuprosessi on selkeä mutta myös opettavainen kokemus. Se auttaa karsimaan turhan tekemisen ja vaatii kirjoittajalta rohkeutta puolustaa omia näkemyksiään. Lopulta kyseessä on minun teokseni, ei kenenkään muun, Louko sanoo.
Käsikirjoitus käy läpi keskimäärin neljä muokkauskierrosta. Välillä työn määrä ja yleinen epävarmuus voivat tuntua ylivoimaisilta.
– Kirjan viimeistely on monivaiheinen prosessi, joka vaatii sekä rakenteellisia muutoksia että kielellistä hiomista. Toistan itselleni usein: luota prosessiin, se kantaa kyllä, Louko paljastaa.
”Etenemisen tunne on tärkeintä”
Louko kuluttaa paljon rikoskirjallisuutta ja podcasteja. Usein tosielämän tapahtumat ruokkivat mielikuvitusta, ja uusia ideoita syntyy enemmän kuin niitä ehtii toteuttaa.
– Mietin, mitä tekisin itse hahmon asemassa. Mikä toimisi tässä kirjassa? Välillä ideoita siirtyy toisiin kirjoihin tai esimerkiksi ne kuuluvatkin jollekin toiselle hahmolle, hän kertoo.
Louko luonnostelee tarinaa mielessään ennen kirjoittamista ja näkee tapahtumat elokuvamaisina. Kun edellinen osa on painokunnossa, hän alkaa työstää sarjan seuraavaa osaa. Nyt työn alla oleva viides osa sai alkunsa jo lokakuussa 2024.
– Yleensä vain aloitan kirjoittamisen, ja tekstiä syntyy nopeasti. Ensimmäinen versio on raakatekstiä, eikä siihen kannata jäädä jumiin. Tärkeintä on saada tarina ulos, Louko sanoo.
Ensimmäisen version valmistuttua kokonaisuus alkaa hahmottua. Hän kirjoittaa mahdollisimman paljon mutta ei aseta itselleen tiukkoja merkkitavoitteita.
– Pyrin pitämään kiinni kuukausitason deadlineista, jotta työ etenee. Jos jätän tekstin pitkäksi aikaa lepäämään, jatkaminen muuttuu vaikeammaksi, Louko sanoo.
Louko kirjoittaa mieluiten aamuisin, mutta muun elämän vuoksi työ painottuu usein iltoihin ja viikonloppuihin. Hän ei halua jäädä kiinni tiettyihin rutiineihin, vaan tärkeintä on jatkuva edistyminen.
– Minulle etenemisen tunne on tärkeintä, vaikka ei olisikaan säännöllistä kirjoitusrutiinia, hän kertoo.
”Jokainen luku on tavallaan oma minitarinansa”
Vaikka Louko kirjoittaa jo viidettä osaa, sarjalla ei ole tarkkaan määriteltyä loppua. Hän suunnittelee tarinaa kirja kerrallaan ja muokkaa tarinalinjoja tarvittaessa. Louko kuitenkin tietää suunnilleen, minne tarina etenee, ja pitää tärkeänä, että murhaaja tai päätepiste on selvillä alusta asti. Motiivit hioutuvat usein matkan varrella.
Dekkari rakentuu jännitteelle, jonka avulla lukijan saa koukuttumaan tarinaan. Loukon mukaan lukijan mielenkiinto säilyy paremmin alusta loppuun, kun tarinan jakaa selkeisiin lukuihin ja turhan tekstin karsii pois.
– Vähemmän on enemmän. Liiallinen tasojen lisääminen voi tehdä tarinasta sekavan. Jokaisella luvulla täytyy olla tarkoitus, ei siis tyhjäkäyntiä tai tarpeetonta kuvailua. Jokainen luku on tavallaan oma minitarinansa, Louko sanoo.
Louko hyödyntää runsaasti taustatutkimusta työssään. Hän etsii tietoa eri lähteistä ja kysyy asiantuntijoilta esimerkiksi poliisityöstä ja oikeuslääketieteestä. Lääkäripuoliso auttaa myös tarvittaessa lääketieteellisten termien kanssa ja keskustelee yksityiskohdista, jotta tarina olisi uskottava.
– Haastavinta on tuoda tieto tarinaan luontevasti, ilman että se tuntuu irralliselta tai saarnaavalta. Tiedon täytyy sulautua osaksi tapahtumia ja olla kiinteä osa tarinaa, Louko sanoo.
Ihmissuhteet tekevät tarinasta samaistuttavan
Henkilöhahmojen väliset suhteet ovat Loukon mielestä tarinan ydin. Pelkkä murhajuoni ei riitä kantamaan kirjan aiheena.
– Ihmissuhteet luovat tarttumapintaa. Jokaisella kirjalla pitäisi olla murhien lisäksi jokin teema tai kantava ajatus, Louko selittää.
Louko on kehittänyt sarjan kolme päähenkilöä siten, että he ovat keskenään erilaisia ja edustavat eri elämäntilanteita. Vaikka henkilöhahmot ovat kaikki 30-40-vuotiaita, ovat he keskenään hyvin erilaisia. Yhden elämää hallitsee ura, toisen perhe ja kolmannen puolestaan ulkopuolisuuden tunne.
Lisäksi Ronjan äiti on räiskyvä hahmo, mutta Louko halusi syventää hahmoa, jotta hän ei jäisi pelkäksi humoristiseksi sivuhahmoksi.
–Tarinassa on monta eri henkilöhahmoa ja näkökulmaa, mikä luo paitsi kiinnostavia asetelmia henkilöhahmoja välillä, myös vapautta seuraaville sarjan osille, Louko sanoo.
”Tekstin kuuluu olla julkista”
Louko kirjoittaa tällä hetkellä viidettä kirjaa, jonka on tarkoitus ilmestyä alkuvuodesta 2026. Tarinan tapahtumapaikka on Lauttasaari, mutta moni tarinalinja on yhä auki. Louko kuitenkin paljastaa teemoja, joita kirjassa todennäköisesti nähdään.
– Haluaisin tuoda sarjan naiskolmikon yhteen, lisäksi ystävyys-teemana kiinnostaa minua, hän sanoo.
Louko iloitsee siitä, että hänen kirjansa ovat tavoittaneet monenlaisia lukijoita, myös aikuisia miehiä.
– Erityisen ilahduttavaa on, että aikuiset miehet ovat löytäneet sarjan. Se kertoo mielestäni siitä, että tunteista ja ihmissuhteista puhuminen ovat universaaleja asioita ja kuuluvat olennaisena osana tarinaan, Louko kertoo.
Louko antaa neuvon kirjailijaksi haluaville, ettei omia epävarmuuksia kannata liikaa pohtia. Kun kirja on julkaistu, pitää siitä osata päästää myös irti.
– Tekstin kuuluu olla julkista. Kirjailijan on hyväksyttävä, että joku voi kritisoida kirjaa. Kaikkia ei voi miellyttää, eikä siihen kannata jäädä kiinni, Louko sanoo.
Louko kertoo, että kirjailijan työ on välillä raskasta, mutta myös hyvin palkitsevaa.
– Olen todella onnekas, että saan kirjoittaa työkseni. Unelmat ovat toteutuneet, ja tuntuu, että tehty työ kantaa pitkälle, Louko sanoo.
Eeva Louko suosittelee
Kirja
- Painajainen (Stephen King, 1975)
- Varjokuvia (Camilla Greben, 2019)
- Taru sormusten herrasta -trilogia (J. R. R. Tolkien, 1954)
- Henning Mankellin koko dekkarituotanto
Tv-sarja
- True Blood (Yhdysvallat, 2008–2014) on yksi ikilemppareistani!
- Downton Abbey (Iso-Britannia, 2010–2015) on myös mieletön.
Elokuva
- The Others (Alejandro Amenábarin, 2001) – Yksi yllättävimmistä ja pelottavimmista kauhuelokuvista, jonka olen nähnyt.
Kuva: Jonne Räsänen/ Otava
🎤 Ehdota haastateltavaa: Onko sinulla mielessä kiinnostava henkilö, jonka kokemuksista haluaisit kuulla? Lähetä vinkki osoitteeseen hello@jalkisanat.com