Avainsana: kirja

Kirjasyksy 2018 – ilmassa uusia tuulia

~ Mariia ~ Yksi kommentti

alex-geerts-424409-unsplash

Syksy on jännittävää aikaa kirjallisuuden saralla. Uusia kiinnostavia kirjoja ilmestyy tiuhaan pitkin syksyä, kirjallisuustapahtumat täyttävät kalenterin ja tiedossa on jälleen kirjallisuuspalkintoihin liittyvää jännitystä.

Jos kirjasyksyä 2018 pitäisi temaattisesti määritellä, vastaisin uudistusten aallon näkyvän kaikessa tekemisessä. Uudet tuulet, jos mitkä, ovat tervetulleita!

Helsingin kirjamessut uudistuvat

Helsingin kirjamessut kuulostavat pitkästä aikaa mielenkiintoisilta, kiitos tapahtumaa järjestävän, upean asennenaisen Ronja Salmen. Tämän päivän hesarissa (25.9.) kerrotaan lisää Salmen uudistuksista, parannuksista sekä ohjelmatarjonnasta.

Vähän kyllä hiertää popstarojen kutsuminen kirjamessuille keskustelemaan laulujen sanoittamisesta. Yhtään väheksymättä sanoittajien, sovittajien ja laulajien työtä, mutta ne ovat KIRJAmessut. Se vie aikaa ja tilaa kirjailijoilta itseltään omilta messuiltaan silloin harvoin, kun olisi viikonlopun aikaa olla mediankin valokeilassa. Toisaalta ymmärrän, että nuorisoa pitää houkutella paikalle, mutta eikö sitä voitaisi tehdä kirjojen ehdoilla?

Jätin viime vuonna messuilut välistä, mutta tänä vuonna olen menossa. Odotan uudistuksia innolla, mutta aion karttaa poliitikot sekä julkkikset kaukaa, ja keskittyä kirjailijoiden haastatteluihin.

Helsingin kirjamessut järjestetään tänä vuonna 25.-28.10.2018. Ohjelmaa pääsee selailemaan etukäteen messulehdestä.

Syksyn kirjauutuuksia: aiheet, joista ei ole aikaisemmin puhuttu

Moni lukija odottaa varmasti Elena Ferranten Napoli-trilogian viimeistä suomennettua osaa, teosta nimeltä Kadonneen lapsen tarina, joka ilmestyy lokakuussa. Luin kirjan keväällä englanniksi ja voin todella suositella. Aihe ja näkökulma on menneeseen aikaan sijoittuvaksi teokseksi todella tuore.

Omalla lukulistallani on tänä syksynä mm.: Vilja-Tuulia Huotarisen Niin kuin minä heidät näin, Riikka Pulkkisen Lasten Planeetta, Ilkka Luukkosen Kongolainen Kampa, Meri Kuusiston Vuosi Tavaratalossa, Kazuo Ishiguron Surullinen Pianisti, C. J. Tudorin Liitu-ukko ja Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu.

Lukulistalla on kouluampujan fiktiivinen muistelma, avioero, pakolaiskriisiä, epäonnistumista, elämää tavarataloon sijoitettuna ja trilleriä.

On lukijan onni, että kirjoittajia on valtavasti meidän ajassamme, sillä eri aiheita, kerrontaa ja käsittelytapoja riittää yöpöydällä. Iloitsen myös, että vaikeisiin, tabuina pidettyihin, asioihin on uskallettu myös tarttua ja ne ovat löytäneet lukijansa.

Kirjallisuuspalkinnoista – kun suurin puuttuu?

Tänä vuonna Nobelia ei jaeta lainkaan Ruotsin Akatemian sisäisen kriisin takia (The Guardian 2018). Siitä huolestuneena kulttuuriväki avasi uuden kirjallisuuspalkinnon nimeltä The New Academy Prize in Literature, joka osaltaan korvaa Nobelin jättämää aukkoa (The New York Times 2018). Yleisö on saanut tänä vuonna osallistua voittajan valintaan äänestämällä. Palkinnonsaaja julkaistaan 14.10.

Sen sijaan jokavuotinen kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaiden ja -voittajan veikkaus tuo väriä kirjasyksyyn, kuten myös esikoisteoksille myönnettävä Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto. Yhtenä potentiaalisena Finlandia-ehdokkaana veikkaan Tommi Kinnusen Pinttiä.

Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ehdokkaat julkaistaan Helsingin kirjamessuilla ja palkinnonsaaja marraskuussa 2018. Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkaistaan 9.11. ja palkintojenjakotilaisuus järjestetään 28.11.

Kuva: Unsplash

Lähteet

’An alternative to the Nobel Prize in Literature, Judged by You’ in The New York Times [Online] 13.7.2018. https://www.nytimes.com/2018/07/13/books/alternative-nobel-prize-literature-new-academy-prize.html [25.09.2018]

’”Haluan kirjamessuille ensikertalaisia” – Näin uusi ohjelmajohtaja Ronja Salmi pyrkii uudistamaan Helsingin kirjamessut’, Helsingin Sanomat [Online] 25.9.2018. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005839647.html [25.09.2018]

’Nobel prize in literature 2018 cancelled after sexual assault scandal’ in The Guardian. 4.5.2018 [Online] https://www.theguardian.com/books/2018/may/04/nobel-prize-for-literature-2018-cancelled-after-sexual-assault-scandal [25.9.2018]

9 asiaa jotka jokaisen tulisi tietää tekijänoikeudesta

~ Mariia ~ Kommentoi

luke-michael-275911-unsplash

Alkuviikosta Sanaston asiakkaille järjestettiin tekijänoikeusilta, jossa mm. kaksi Sanaston lakimiestä kertoivat hyödyllisiä asioita tekijänoikeudesta kirjallisella alalla.

Sillä tekijänoikeus koskettaa kaikkia riippuen onko julkaissut teoksen tai onko Sanaston asiakas, päätin listata muistiinpanoistani parhaita tärppejä teille jaettavaksi.

Moni tekijänoikeuden pykälistä sisältää heviä lakitekstiä, mutta olen pyrkinyt kirjoittamaan asiasta kansantajuisesti. Lisäksi moni lakiasia on tulkinnanvaraista, joten jos jokin asia mietityttää oman tekstin kohdalla, kannattaa epäselvissä tapauksissa olla suoraan yhteyksissä Sanastoon.

1. Tekijänoikeus kuuluu aina henkilölle

Henkilöllä, joka on luonut taiteellisen teoksen, on lähtökohtaisesti tekijänoikeus. Tekijänoikeus ei ole koskaan yrityksen eikä yhdistyksen.

Käsikirjoituksesta tehdään kustannettaessa sopimus, jolloin tekijä luovuttaa kustantamolle oikeuden julkaista tekstiä sekä jakaa sitä, mutta tekijänoikeus sinällään pysyy tekstin kirjoittajalla. Sopimuksessa sovitaan tärkeitä asioita liittyen oikeuksiin, joten kirjoittajan on hyvä syynätä se läpi esim. Kirjailijaliiton lakimiehen kanssa (myös ei-jäsenille).

Mikäli olet työsuhteessa (esim. aikakausilehteen), riippuu täysin sinun sekä työnantajatahosi välisestä sopimuksesta, että täyttyvätkö tekijänoikeuden ehdot (syynää sopimus!). Sama pätee myös kirjoituskilpailuihin – lue siis huolellisesti kilpailun säännöt ennen tekstin lähettämistä.

2. Tekijänoikeus syntyy luomishetkellä

Kun teos on luotu, on se välittömästi tekijänoikeuden piirissä. Tekijänoikeus suojaa vain teoksen muotoa, jossa sisältö on luotu. Sanaston sivuilla kerrotaan seuraavasti: ”Tekijänoikeus suojaa teoksen omaperäistä ilmaisumuotoa.” (Sanasto 2018a).

Tekijänoikeus ei kuitenkaan suojaa esim. ideaa tai juonta – eli samasta aiheesta voi siis kirjoittaa monta eri teosta.

jason-wong-502099-unsplash

3. Tekijänoikeus koostuu taloudellisesta ja moraalisesta oikeudesta

Taloudellinen oikeus käsittää mm. oikeuden valmistaa tekstistä kappaleita, esittää sitä tai jakaa sitä.

Morallinen oikeus koostuu kahdesta oikeudesta: isyysoikeudesta sekä respektiivisestä oikeudesta.

  • Isyysoikeus tarkoittaa sitä, että tekijän nimi on aina mainittava teoksen yhteydessä.
  • Respektioikeus puolestaan, että teosta ei ole luvallista muuttaa tai esittää loukkaavassa yhteydessä.

4. Tekijänoikeus päättyy 70v. tekijän kuolemasta

Jos olet kirjottanut teoksia, on perikunnalla tekijänoikeus kaikkeen kirjalliseen tuotantoosi kuolemasi jälkeen vielä 70 vuotta. Tämän jälkeen tekijänoikeus raukeaa ja teoksista tulee vapaata riistaa.

green-chameleon-21532-unsplash

5. Sitaattioikeus – kuinka siteerata oikein?

Seuraavien edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti, jotta sitaattioikeus täyttyisi:

  • sitaatin täytyy olla julkistettu
  • sitaatin käyttäminen tulee olla hyvän tavan mukaista (mm. tarpeellisuus oman työn kannalta sekä tekijän nimi sekä lähde aina mainittava)
  • lainattava pätkä täytyy erottua selvästi omasta tekstistä (huom! tieteellisen kirjoittamisen säännöt ovat kuitenkin tiukemmat kuin sitaattioikeuden säännöt eli niillä pääsee jo pitkälle)
  • laajuus – pituutta ei ole rajattu, mutta sen tulee olla ”hyvän tavan mukaista”

Intertekstuaalisuutta käytetään hyvin usein kaunokirjallisuudessa, mikä saattaa olla kyseenalaista sitaattioikeuden näkökulmasta. Mikäli intertekstuaalinen viittaus omassa tekstissä mietityttää, voi tekijänoikeuden näkökulmasta kysyä: ylittääkö tekstipätkä teoskynnyksen eli onko se itsenäinen ja omaperäinen teos?

6. Teoksen käyttöön tulee aina pyytää lupa tekijältä

Mikäli haluat käyttää jonkun toisen tekijän runoa, novellia tai tekstipätkää, tulee siitä aina pyytää lupa joko tekijältä itseltään tai Sanastolta. Tämä koskee jos haluat: esim. esittää runon tapahtumassa, julkaista tekstiä aikakausilehdessä, käyttää osana koulun oppimateriaalia tai vaikka esitystä.

Lisäksi lupa tulee kysyä, jos haluat käyttää yksityistä kirjettä tekstissä. Lupa tulee kysyä tekijältä eli kirjeen kirjoittajalta.

Myös kuolinilmoituksissa käytettävät värssyt ja runot kuuluvat tekijänoikeuden piiriin ja niiden käytöstä tulisi pyytää lupa. Poikkeuksena, jos tekijänoikeussuoja-aika on rauennut (tekijän kuolemasta on kulunut yli 70v.).

7. Blogiteksti kuuluu tekijänoikeuden piiriin

Yllättäen blogitekstin käyttöön sovelletaan samoja tekijänoikeuksia kuin muihinkin teksteihin. Eli on kohteliasta kysyä kirjoittajalta lupa, mikäli haluat jakaa jotain tekstiä tai ainakin lisätä tekstin kirjoittajan ja lähteen selvästi omaan tekstiin.

brooke-lark-176366-unsplash

8. Mitä tehdä, jos tekijänoikeuttasi on rikottu?

  • Ota yhteyttä tekstiäsi käyttäneeseen tahoon ja avaa keskusteluyhteys.
  • Ota tarvittaessa yhteyttä lakimieheen.
  • Aloita neuvottelut.
  • Tekijänoikeusneuvostolta voi kysyä ratkaisua (ei ole kuitenkaan oikeudellisesti sitova, mutta noudatetaan yleisesti)

Yleisesti tekijänoikeusrikkomukset ja -rikokset ovat toistaiseksi olleet pieniä ja ”rangaistuksena” on usein hyvitys tai vahingonkorvaus. Hyvitys tarkoittaa sitä, että tekijänoikeutta rikkonut taho joutuu maksamaan vastaavan summan tekijälle kuin tilanteessa, jossa tekijänoikeutta olisi kunnioitettu. Vanhingonkorvaus puolestaan tarkoittaa tekijälle (tekstin kirjoittaja) aiheutuneiden taloudellisten vahinkojen korvaamista. Tekijän täytyy kuitenkin pystyä näyttämään toteen aiheutuneet vahingot korvausta vaatiessaan.

9. Sanaston rooli tekijänoikeuden turvaajana

Sanaston asiakkaaksi voi liittyä, kun olet julkaissut teoksen (omakustanne tai kustannettu).

Näkyvin asia Sanaston toiminnasta on varmasti lainauskorvausten tilitykset eli jokaisesta kirjastosta lainatusta kirjasta kolahtaa tekijän pussiin 0,25e/laina (vuodesta 2017 eteenpäin). Suurin osa kirjoittajista saa tilityksenä alle 50e/vuosi (Gustafsson 2016), mutta on se parempi kuin ei mitään. Sanastoon liittyminen on täysin maksutonta eli liittyminen kannattaa.

E-kirjoista ei makseta lainauskorvausta, sillä kustantamot tekevät linsessisopimuksen kirjastojen kanssa. Kirjoittajan täytyy näin ollen sopia e-kirjojen lainauskorvauksista suoraan kustantamon kanssa tehdessään kustannussopimusta, muutoin korvaukset menevät suoraan kustantamon tilipussiin.

Sanasto hoitaa myös kirjoittajien tekijänoikeusasioita oman hintataulukon mukaan. Vaihtoehtoisesti kirjoittajat voivat neuvotella palkkionsa itse. Sanasto hoitaa mm. julkaisu-, esitys- (ei sis. esityspalkkioita), TV- ja radio- sekä näyttelylupia (tulossa 2018).

Lisää tekijänoikeuksista ja Sanaston toiminnasta Sanaston nettisivuilta.

Kuvat: Unsplash

 

Lähteet:

Gustafsson, M. ’Kirjailijat iloitsevat lainauskorvauksen nostosta – ”Enää ei tarvitse hävetä”’ in YLE. 22.8.2016. [Online] https://yle.fi/uutiset/3-9103564 [11.5.2018]

Kirjailijaliitto (2018) ’Yhteystiedot’ [Online] https://www.kirjailijaliitto.fi/liitto/yhteystiedot/ [11.5.2018]

Sanasto (2018a) ’Tietoa tekijänoikeuksista’. [Online] https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/ [11.5.2018]

Sanasto (2018b) ’Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö’ [Online] https://www.sanasto.fi [11.5.2018]

’Kirjailijaelämää’ – mitä on kirjailijan elämä?

~ Mariia ~ Kommentoi

fullsizeoutput_be1

Sain käsiini kirjailija Hannu Raittilan Kirjailijaelämää (2006) teoksen. Eräässä kirjoittajaryhmässä kirjaa suositeltiin luettavaksi, joten kilkkasin itseni kirjaston varauslistalle.

Kirjailijaelämää oli hämmentävä lukukokemus, sillä se oli kaikkea mitä en ajatellut kirjan olevan. Kiinnostavan kirjan merkki siis.

Raittila itse kutsuu teosta ’vessakirjaksi’, sillä sitä voi lukea sieltä sun täältä vähän kerrallaan. Samalla hän tulee johdannossa epäsuorasti viitanneeksi myös kirjansa sisältöön.

Parasta kirjassa on Raittilan avoimuus. Kirja sisältää Raittilan itsensä lähettämiä työhakemuksia, apurahahakemuksia, verottajalle lähetettyjä kirjeitä, sähköposteja sekä päiväkirjamerkintöjä. Etenkin verottajalle lähetetyt selostukset ovat kirjan upeinta antia. Verottaja tuskin ilahtuu Raittilan jakamista vinkeistä.

Tunnistan hyvin Raittilan kirjassa esiintyvän nuoruuden röyhkeyden, innokkuuden ja luottamuksen omiin kykyihin.

Itselläni ei olisi kuitenkaan koskaan tullut mieleen aloittaa viestiä YLE:n kanavajohtajalle lausein: ”Terve [,] Lähetän tässä raportin erään radiodialogin syntyvaiheista. Tällaistakin johtamassasi organisaatiossa tehdään.” (s. 22)

Tai Suomen Kansallisteatterin pääjohtajalle: ”Terveyhdys [,] Olen kokenut prosaisti ja romaanikirjailijana pettymys. Lyhyesti sanottuna markkinat ovat todistaneet minulle, että suomalainen kirjailija ei elä pelkästään proosasta. Se ei tule toimeen ilman draamaa. Tämän vuoksi ilmoittaudun roudan koetteleman porsaan lailla näyttämötaiteen palvelukseen.” (s. 125)

Raittilan tapa kirjoittaa on rönsyilevää, pohdiskelevaa ja paikoin tajunnanvirtaista.

Toisinaan teksti lähtee omiin sfääreihinsä, ja hän kadottaa lukijan matkalla. Esim. sivuilla 117-118 Raittila pohtii kirjailijoiden arvostuksesta, palkoista sekä niiden kombinaatiosta. Mielenkiinoista pohdintaa. Seuraavassa kappaleessa Raittila alkaa puida Paavalin patenttia. Paavalia jopa siteerataan sivulla 118: ”Kun minä olen näin kelvoton, kuinka kelvottomia olettekaan te?”. Nämä kaksi asiaa liittyvät epäsuorasti toisiinsa, mutta silta niiden välillä on kovin hauras.

Kirjailijaelämää on samaan aikaan viihdyttävä, informoiva ja hämmentävä lukukokemus. Raittilan tyylistä huokuu, että hän ei ota itseään kovin tosissaan. Hän oli kuitenkin oikeassa yhdessä asiassa: tämä kirja sopii huussiin. Istunnolla voi lukaista muutaman sivun ja jäädä sitten pohtimaan lukemaansa.

Raittila, H. (2006) Kirjailijaelämää. Helsinki: WSOY.

Tapahtumavinkki: Päivä omakustantajille 10.3. Helsingissä

~ Mariia ~ Kommentoi

Screen Shot 2018-02-19 at 19.04.53.png

BoD (Books on Demand) järjestää päivän omakustantajille lauantaina 10.3. Korjaamolla Helsingissä.

Päivän aikana monet kirjoittamisen ja kustantamisen ammattilaiset puhuvat omakustanteista, antavat vinkkejä oman kirjan tekemiseen sekä miten omaa kirjaa voi markkinoida.

Mm. Vera Wunderlich BoD:sta kertoo omakustanteen tekemisestä sekä sen markkinoinnista, someguru Zaki Azedani antaa vinkkejä somemarkkinointiin, Oili Sivula Espoon kirjastosta puhuu, mitä mahdollisuuksia kirjastot tarjoavat omakustantajille sekä kustannustoimittaja Hanna ”Morre” Matilainen kertoo omakustanteen kielenhuollosta. Katso päivän tarkempi ohjelma BoD:n nettisivuilta.

Vaikka päivän järjestää BoD eikä mikään ulkopuolinen taho, uskon päivän antavan kiinnostavia vinkkejä kenelle tahansa kirjoittamisesta kiinnostuneille. Silti kannattaa pitää mielessä, että BoD:lla todennäköisesti on omat intressit myös mielessä, joten esityksiin kannattaa suhtautua kriittisesti.

Tapahtuma kiinnostaisi itseänikin, mutta en ole vielä kalenteria konsultoituani lyönyt asiaa lukkoon. Ehkä siis tapaamme maaliskuussa Korjaamolla.

Liput tilaisuuteen maksavat 22,50 e ja niitä voi ostaa Tiketistä.

Kuva: BoD

Kirjat elävät ikuisesti

~ Mariia ~ Yksi kommentti

Kirjojen myynti laskee jatkuvasti ja osa uumoilee jopa painettujen kirjojen kuolemaa (Nuwer 2016), mikä näkyy niin kirjakaupoissa sekä kustantajien kyvyssä ottaa uusia käsikirjoituksia kustannusohjelmaan. Samaan aikaan suomalaiset lapset ja nuoret pärjäävät yhä huonommin kansainvälisissä oppimista mittaavissa tutkimuksissa (Repo ja Vuorio 2016).

Yliopistotutkija Kari Nissinen Jyväskylän Yliopistosta arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa, että tuloksia määrittää yleisesti vanhempien koulutustaso sekä kirjojen määrän kotona (Repo ja Vuorio 2016). Myös monet muut tutkimukset ja artikkelit osoittavat kirjojen lukemisen sekä niiden positiiviset vaikutukset niin älykkyyteen kuin onnellisuutenkin (mm. Tilastokeskus 2014, Vilkman 2016, Zepeda 2014).

Uskon kirjojen lukemisen sekä älykkyyden väliseen yhteyteen. Niin uskoo Timo Parvelakin (2016), joka kirjoittaa Yhteishyvän kolumnissa kuinka kirjojen lukeminen auttaa yksilöä pärjäämään paremmin elämässä.

Uskon myös kirjojen kulutuksen laskun olevan vain väliaikaista. Tällä hetkellä moni muu media taistelee kirjojen kanssa ihmisten rajallisesti käytettävissä olevasta vapaa-ajasta. Moni tyytyy rullaamaan sosiaalisen median sivuja puhelimestaan päämäärättömästi tai katsomaan samalla formaatilla tehtyjä amerikkalaisia tv-sarjoja netflixistä, koska se on helppoa. Se ei kuitenkaan voi tarjota yhtälailla sisältöä ihmisten elämään kuin kirjat. Ja tarinoita, niitä ihmiset tarvitsevat.

Tekniikan kehitys on aina muuttanut viestintää tai mediaa. Hyvin kärjistetysti: telegrammi -> faksi -> sähköposti. Analogisesta televisiosta tuli digitaalinen ja nyt voimme katsoa netin on-demand -palveluista ohjelmia silloin, kun meille sopii.

Samoin kirja on käynyt pienen muutoksen tekniikan kehittymisen myötä. Kovakantisten kirjojen rinnalle tuli pokkarit ja nyt on olemassa myös ekirja.

On vaikea sanoa ”syrjäyttääkö” digikirja printtikirjan, mutta keskustelu on mielestäni tällä hetkellä merkityksetön, sillä ne ovat vain kirjan kaksi eri muotoa. Mikäli nuoret tarttuvat mieluummin ekirjaan kuin fyysiseen niteeseen – olen ok sen kanssa, vaikka pidänkin henkilökohtaisesti fyysisestä kirjasta enemmän. Aistit saavat myös osansa kirjan lukuelämyksestä (sivujen kääntämisen kahina, sivujen haju, kirjan paino, jne.)

Kirjat liikuttavat, sivistävät, huvittavat, jännittävät, tuovat uusia mielipiteitä ja näkökulmia. Kirjoihin mahtuu kokonaisia maailmoja, joihin ei pääse sisään muutoin kuin kannet avaamalla.

Mielestäni onnelliseen lapsuuteen kuuluu oma kirjahylly sekä kirjastokortti. Vastuu lapsistaan on tietysti vanhemmilla, joiden tulisi tarjota jälkikasvulleen kiinnostavaa luettavaa ja rohkaista lasta varpaita heiluttelevasta pallerosta asti kohti satujen maailmaa.

Myös meidän kirjoittajien rooli kirja-keskustelussa on oleellinen. Oikeastaan yksi tärkeimmistä. On meidän vastuullamme, että kirjoitamme kiinnostavia tarinoita, joita ihmiset janovat lukea. Me olemme niitä luovia velhoja, jotka kirjoitamme sisältöä ihmisten elämään. Siksi on tärkeää, että suhtaudumme tähän roolimme vakavasti.

Rakkaat kirjoittaja-toverit, älkää peljätkö, kirjat eivät kuole. Kirjat elävät ikuisesti. Kustannusmaailmassa on vaikeaa, mutta vaikeutta ei riitä loputtomiin. Pian on meidän aikamme loistaa.

*

P.s. Tähän loppuun vielä oma kirja-vinkkini, nimittäin Paolo Giordano Alkulukujen Yksinäisyys (2010), jonka kuvaus on tarkkuudessaan mitä liikuttavinta ja haastaa lukijan ajattelemaan toisin, onhan Giordano ensijaiselta koulutukseltaan fyysikko eikä kirjailija.

Lähteet

Nuwer, R ’Future – Are paper books really disappearing?’ in BBC 25.1.2016 [Online] http://www.bbc.com/future/story/20160124-are-paper-books-really-disappearing [Accessed 17.12.2016]

Parvela, T ’Kirja.’ in Yhteishyvä. 11.11.2016 [Online] https://www.yhteishyva.fi/hyva-olo/timo-parvela-kirja/05838172 [Accessed 17.12.2016]

Repo, P ja Vuorio, J ’Suomalaisten poikien taidot luonnontieteissä romahtaneet – ”Kirjojen määrä kotona on vahvempi selittäjä kuin autojen määrä pihassa’ in Helsingin Sanomat 29.11.2016 [Online] http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004886179.html [Accessed 17.12.2016]

Tilastokeskus ’Lapsuudenkodin kirjat vaikuttavat aikuisiän lukutaitoon’ in Tilastokeskus 8.12.2014 [Online] http://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-09-29_006.html [Accessed 17.12.2016]

Vilkman, S ’Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa – Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa’ in YLE  3.3.2016 [Online] http://yle.fi/uutiset/3-8711651 [Accessed 17.12.2016]

Zepeda, H ’7 was books can change your life’ in The Huffington Post 11.8.2014 [Online] http://www.huffingtonpost.com/himay-zepeda/7-ways-books-can-change-y_b_5482902.html [Accessed 17.12.2016]

Tapahtumia Helsingissä: kirjoittaminen, kirjat ja kirjailijat

~ Mariia ~ Yksi kommentti

Joulukuussa meitä hellitään kattavalla valikoimalla erilaisia kirjallisuus- ja kirjatapahtumia, jonne myös kirjailijat saapuvat kertomaan teoksistaan. Keräsin alle muutaman kiinnostavan tapahtuman joulukuisessa Helsingissä, minne kannattaa ehdottomasti piipahtaa jos joulujärjestelyiltään kerkeää.

Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.

Prosak- klubi

  • mitä: kirjallisuuskeskestelua
  • missä: Lavaklubi (Läntinen teatterikuja 1, Helsinki)
  • milloin: joka kuukauden 2. tiistai (seuraava 13.12. klo 19:30)

Nuoren Voiman Liiton ja Kirjasto Kaistan järjestämä kirjailijailtama, jossa vieraana kaksi ajankohtaista kirjailijaa. Kirjailijat kertovat omista kirjoistaa, kirjailijuudestaan sekä antavat muutaman lukunäytteen uusimmista kirjoistaan. Lavalla on ollut mm. Riikka Ala-Harja, Laura Lindstedt, Anja Snellman, Joni Pyysalo, jne. Tunnelmallinen lavaklubi Kansallisteatterin kellarissa on oivallinen paikka tapahtumalle ja talon punaviini maistuu keskustelun ohessa hyvältä.

Seuraava Prosak-klubi tiistaina 13.12. klo 19.30 alkaen. Lavalla Monica Fagerholm & Jan Forsström. Tapahtuman Facebook-sivu täällä.

Kestävien kirjojen pop up-kauppa

  • mitä: kirjoja, kirjallisuuskeskusteluita, musiikkia ja glögiä
  • missä: Ava Galleria (Pohjoinen Rautatienkatu 17 B 8)
  • milloin: 10. -23.12.

Aviador kustannus järjestää kiinnostavan kirjojen pop up -kaupan ja samalla myös oikeastaan jouluisen tapahtuman, sillä luvassa on myös musiikkia sekä glögitarjoilua. Menossa mukana myös Siltala sekä Art House kustannus. Kirjailijavieraina mm. Kristiina Drews, Hannu Luntiala ja Tapani Bagge. Koko ohjelmisto sekä tapahtuman virallinen Facebook-sivu täällä.

Otavan ystävämyynti 12.-13.12.

  • mitä: kirjoja alennuksessa
  • missä: Uudenmaankatu 10
  • milloin: 12.-13.12.2016

Otava järjestää ystävämyynnin Otavan kirjakaupassa (Uudenmaankatu 10) . Mukana myös Like, Athena, Siltala, Moreeni, Teos… ja monen muun kustantamon kirjoja edullisesti. Facebook-sivun mukaan luvassa olisi -50% alennus kirjoista (ei oppikirjat). Linkki Facebook tapahtumaan tässä.

Suuri hesalainen kirjakerho

  • mitä: puhetta kirjoista (runoista dekkareihin)
  • missä: Radio Helsingissä (taajuudella 98,5 tai nettiradiosta)
  • milloin: joka tiistai klo 20-21

Vapaan toimittajan Taru Torikan kirjallisuusohjelmassa puhutaan kirjoista lajityypistä riippumatta. Ohjelmassa ruoditaan runojen säkeitä kuin myös dekkareita. Ohjelmassa myös kiinnostavia kirjailijoita vieraana.

Muita kiinnostavia tapahtumia:

Kirjoittajatreffit: Nuoren Voiman Liitto järjestää kuukausittain toimistollaan (Fredrikinkatu 23 D 4 (3.krs)) kirjoittajatreffejä, jonne voi tulla työstämään omaa tekstiään. Oman läppärin tai muistikirjan voi tuoda mukanaan, mutta toimisto tarjoaa myös paperia ja kyniä. Intensiivisen kirjoittamisen jälkeen voi jäädä halutessaan sosialisoimaan muiden kirjoittajien kanssa. Tapaamispäivä on usein keskiviikko. Seuraa Nuoren Voiman Liiton Facebook-sivuja, josta selviää seuraava tapahtuma (näyttäisi siltä, että joulukuussa ei ole kirjoittajatreffejä).

Helsingin Työväenopisto: Luvassa kirjallisuusiltoja, joissa kirjailijat (syksyllä 2016 vierailivat mm. Juha Itkonen, Pajtim Statovci ja Helena Sinervo) kertovat ja keskustelevat teoksista, sekä luentosarjoja, kuten kirjallisuus ja tunteet (syksy 2016). Tapahtumia järjestetään monessa toimipaikassa Helsingissä. Tapahtumat ilmoitetaan Helsingin Työväenopiston Internet-sivuilla kohdassa kirjallisuus ja kirjoittaminen.

Ensimmäisen kirjan jälkeen

~ Mariia ~ Yksi kommentti

Monella on haaveena kirjoittaa elämänsä aikana kirja. Syitä kirjan kirjoittamiseen voi olla monia: omaelämäkerran kirjoittaminen suvulle, kertoa tarinoita, nähdä nimensä kirjan kannessa ja todistaa itselleen pystyvänsä siihen, muuttaa maailmaa, kirjoittaa parempia tarinoita, kun markkinoilla on tai kokeilla jotain uutta… Mutta mitä sitten, kun kirja on valmis?

Kun esikoiseni Henkäyksiä valmistui, en tuntenut iloa tai helpotusta. En jännitystä enkä pelkoa. Oloni oli täydellisen tyhjä. Tarina, jonka kanssa olin viettänyt viisi vuotta elämästäni, oli viimein valmis ja meidän tiemme erkanivat. Ilmassa huokui haikeutta ja ehkä surullisuuttakin. Oli aika jatkaa eteenpäin.

Kun ensimmäinen kirja on valmis

”Everyone has one book in them almost nobody has two.” Bruce Butler (henkilöhahmo) The Affair -sarjassa.

Kuka vain voi kirjoittaa kirjan, mutta harvempi pystyy kirjoittamaan enempää. Mitä sanoa ensimmäisen kirjan jälkeen? Onko kaikki jo sanottu, hienot lauseenrakenteet käytetty ja filosofia tuhlattu?

Ehkä tärkein huomio on rajata kaksi unelmaa: unelma kirjan kirjoittamisesta sekä kirjoittajuudesta.

Vertaan kirjailija Haruki Murakamin tavoin kirjoittamista juoksemiseen: joillekin maratonin juokseminen on unelma ja toisille juokseminen on suurempi elämäntapa ja intohimo. Kun kirja on kirjoitettu ja unelma on saavutettu, ihminen voi toteuttaa seuraavan unelmansa.

Kirjoittaja sen sijaan jatkaa kirjoittamista ja pureutuu seuraavaan aiheeseensa, ehkä jo edellisen tekstin aikana luonnosteltuun raakaversioon.

Kohti toista kirjaa

Usein ajatellaan, että toisen kirjan kirjoittaminen on vaikeampaa kuin ensimmäisen, vaikka luulisi ensimmäisen jälkeen osaavan tehdä mitä vain. Kirjailija Riikka Pulkkinen myöntää väitteen todeksi omalta kohdaltaan kirjoittaessaan toista romaaniaan Totta (2010) (Vainio, Kaleva). Kirjailija Khaled Hosseini summaa, että ensimmäisen teoksen menestyminen on suoraan verrannollinen toisen teoksen kirjoittamiseen. Eli ihminen itse luo itselleen paineita ja epäilyksiä.

Jos ensimmäinen teos on menestynyt hyvin niin myynnin kuin kritiikin myötä, kirjoittajalla voi olla ylimääräisiä paineita luoda vähintään yhtä onnistunut toinen teos. Menestyksen jälkeen tyhjästä nouseminen on vaikeaa. Kursiivi lyö tahtia valkoiseen liuskaan ja odottaa sanoja ilmestyväksi tekstitiedostoon.

En ole koskaan ollut tilanteessa, jossa minun pitäisi odottaa seuraavaa tarinaa (koputan puuta: kop kop). Kun kirjoitin Henkäyksiä, kirjoitin samalla myös elokuvakäsikirjoituksia, toista ja kolmatta romaaniani sekä luonnostelin nuortenkirja-trilogiaa.

Vaikka Henkäyksiä menestyi paremmin omakustanteena kuin olin odottanut, ei se saavuttanut mm. Pulkkisen, Lindstedtin tai Hotakaisen teosten kaltaista suosiota. Joten ulkoisia paineita kirjoittamiselle ei ollut. Lisäksi suuri henkinen voimavarani on tarinat, jotka odottavat kirjoittamista sekä idea-muistikirja, johon lisään potentiaalisia hyviä ideoita, kohtauksia tai dialogia tulevaisuutta varten.

Kun ensimmäinen kirja on valmis, kirjoittaja tietää pystyvänsä kirjoittamaan kokopitkän teoksen. Kirjoittajan tie ei välttämättä helpotu, kun hän alkaa kirjoittaa toista kirjaansa. Mutta hän tietää, että hänellä on jälleen tarina, jonka hän haluaa jakaa ihmisille. Eikä millään muulla ole väliä.

 

Lähteet:

Hosseini, K in Brainy Quotes [online] http://www.brainyquote.com/quotes/quotes/k/khaledhoss526630.html [Accessed 14.7.2016]

Vainio, T ’Riikka Pulkkisen toinen romaani valmistui mutkien kautta’ Kaleva 6.9.2010 [online] http://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/riikka-pulkkisen-toinen-romaani-valmistui-mutkien-kautta/181228/ [Accessed 14.7.2016]