Suomalaiset kuluttavat eniten dekkareita ja historiallisia romaaneja. Äänikirjojen myynti ylittää jälleen painettujen kirjojen myynnit.
Vuoden 2025 kirjamyyntitilastot on julkaistu. Painettujen kirjojen kokonaismyynti nousi 1,63 % vuonna 2025. Sähköisten kirjojen (sisältää ääni- ja sähkökirjat) nousi puolestaan 2,52 %. Kasvua tapahtui erityisesti lasten- ja nuortenkirjoissa sekä tietokirjoissa.
Pureuduin syvällisemmin, mitä myydyimpien kirjojen luvut kertovat meille suomalaisten lukemisesta sekä kirjallisuuden kuluttamisesta. Aiemmat vuosiraportit löydät seuraavasti: 2024, 2021, 2019, 2018 ja 2017.
Painetun kotimaisen kaunokirjallisuuden myynti laski edellisvuodesta
Painetun kotimaisen kaunokirjallisuuden myynti laski vuonna 2025 edellisvuoteen verrattuna 12.2 miljoonasta eurosta 11.4 miljoonaan euroon. Muutoin painetun kotimaisen kaunokirjallisuuden myynti näyttää vakiintuneen hieman yli 11 miljoonan euroon. Eli dramaattisesta laskusta ei ole kyse.
Vuoden 2024 ja vuoden 2025 kirjamyynteihin on saattanut vaikuttaa arvonlisäveron nosto tammikuussa 2025. Kirjojen arvonlisäveroa nostettiin 10 prosentista 14 prosenttiin. Loppuvuonna 2024 Facebookin kirjallisuusryhmissä oli nähtävissä kuhinaa, kun innokkaat lukijat hamstrasivat kirjoja ennen arvonlisäveron nostoa. Samoin vuonna 2025 kirjojen hinnan nosto ja yleisesti kehno taloustilanne ovat saattaneet hillitä kaunokirjallisuuden kirjamyyntiä.
Tammikuussa 2026 hallitus puolestaan laski kirjojen arvonlisäveroa 0,5 pronsenttiyksiköllä. En kuitenkaan usko, että alvin lasku vaikuttaa juurikaan kirjojen hintoihin.
Myyvimmät genret: dekkarit ja historialliset romaanit
20 myydyimpien painettujen kotimaisten kirjojen listassa kärkisijoilla ovat dekkarit ja historialliset romaanit. Myydyimpien listaan yltää peräti 8 dekkaria ja 7 historiallista romaania.
Vuoden myyntikuningatar on jälleen Satu Rämö, jonka uusin Islantiin sijoittuva Hildur-sarjan teos Tinna (WSOY, 2025) on ylivoimaisesti myydyin painettu kotimainen teos vuonna 2025 yhteensä 45 200 kappaleella. Myös Rämön vuonna 2024 julkaistu saman sarjan edellinen osa Rakel (WSOY) yltää 9 000 kappaleen myynnillä sijalle 7.
Rämö on syrjäyttänyt monena vuonna kärkipaikkaa pitäneen dekkarikuningaan Ilkka Remeksen, jonka uusinta teosta Punaruttoa (WSOY, 2025) myytiin 23 100 kappaletta – eli lähes 20 000 kappaletta vähemmän kuin Rämön uusin. Remeksen uusin on toiseksi myydyin kotimainen teos. Kumpikin kirja julkaistiin syksyllä 2025.
Historiallisiin romaaneihin lukeutuvat mm. vuonna 2025 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaneen Monika Fagerholmin teos Eristystila / Kapinoivia naisia (Teos). Fagerholmin teos oli neljänneksi myydyin kaunokirjallinen teos 18 300 kappaleella. Lisäksi Enni Mustosen Matriarkka ja Pikkupappilan joulu (Otava), sekä Joel Haahtajan Sielunpiirtäjän ilta (Otava) kiinnostivat lukijoita.
Äänikirjojen myynnit omassa luokassaan
Suomalaiset ostavat kotimaista kirjallisuutta sekä lasten- ja nuorten kirjoja huomattavasti enemmän äänkirjoina kuin painettuina kirjoina.
Myydyimmät äänikirjat kotimaisten lasten- ja nuortenkirjojen kategoriassa asettuvat 38 100–17 800 kappaleen väliin, kun taas myydyimpiä painettuja kotimaisia lasten- ja nuortenkirjoja ostetettiin 22 000–5 100 kappaletta. Kotimaisen kaunokirjallisuuden kategoriassa äänikirjojen myynti oli 73 500–15 000 kappaletta ja painetun kotimaisen kaunokirjallisuuden 45 200–5 400 kappaletta.
Dekkarit dominoivat myös äänikirjamyyntejä. Kun suomalaiset haluavat kuunnella kotimaista kirjallisuutta, he valitsevat todennäköisemmin rikoskirjallisuutta. 21 kuunnelluimman äänikirjan joukossa on peräti 15 dekkaria.
Huomattavaa on, että Seppo Jokisen S-ryhmässä yksinoikeudella myyty dekkari Viimeinen vääntö (Storyside, 2025) on ollut toiseksi kuunnelluin äänikirja kotimaisen kaunokirjallisuuden kategoriassa (32 900 kpl). Jokisen teos ei kuitenkaan yllä painettujen kotimaisen kirjallisuuden 20 myydyimpien kirjojen listalle.
Suomalaiset ostavat vähän kotimaisia nuortenkirjoja
Nuorille suunnattua kotimaista kaunokirjallisuutta ei juuri yllä myydyimpien kirjojen listalle.
Poikkeuksena on Venny Helénin hevosaiheinen Rambo-nuortenkirjasarja (WSOY), joka edustaa ainoana nuortenkirjoja kotimaisten lasten- ja nuortenkirjojen myydyimpien listalla. Rambon talli: Mahdoton unelma (WSOY) myytiin 19 200 kappaletta ja sijoittui listalle sijalle 3.
Muut kirjat ovat 1–3-vuotiaille suunnattuja kuvakirjoja tai hieman vanhemmille lapsille tarkoitettuja Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjoja. Myydyin kotimainen lasten- ja nuortenkirja on Tatun ja Patun 14 outoa ongelmaa ja ratkaisut niihin (Otava).
Toiseksi myydyin lasten- ja nuortenkirja on äitiyspakkauksessa jaettava Loruleipuri (Sanoma Pro) 20 100 kappaleella.
Myydyin lasten- ja nuortenkirja käännetyn kirjallisuuden parista on Jeff Kinneyn uusin Neropatin päiväkirja -sarjan vuonna 2025 julkaistu osa Kaaoskemut (WSOY), joka möi 18 200 kappaletta. Kirjasarjan tuorein osa julkaistiin lokakuun lopulla, jolloin se suunnattiin strategisesti joulumarkkinoille.
Hajontaa kustantamoiden välillä – paitsi lasten- ja nuorten äänikirjoissa
Myydyimpien painettujen kotimaisten kaunokirjojen listalla on kirjoja peräti 9 eri kustantamolta. On ilahduttavaa nähdä pienen Vinha Kustantamon teos listalla sijalla 13, jossa Tea Mäkiperen Etelään lentävä ruutana – Yllättäviä koevastauksia ja muita koulutarinoita on 6 300 kappalemyynnillä.
Myös kotimaisten äänikirjojen myydyimpien listalle yltää teoksia 7 eri kustantamolta.
Hajontaa on kaikkialla muualla paitsi lasten- ja nuorten äänikirjoissa. Viime vuosien tavoin sekä kotimaisten että käännettyjen lasten- ja nuortenkirjojen listaa dominoi kolme kustantamoa: Tammi, WSOY ja Otava.
Lukijoilla selkeä maku, mutta yksipuolistuuko kirjallisuus?
Kirjamyynnit ovat monena viime vuonna osoittaneet, että suomalaiset lukijat rakastavat rikoskirjallisuutta ja historiallisia romaaneja. Vuoden 2025 myyntitilastojen valossa dekkareiden asema on vahvistunut.
Dekkarit noudattavat usein samankaltaista ennakoitua juonikuviota: tapahtuu rikos, jota päähenkilö alkaa selvittää. Kirjan lopussa syyllinen löytyy ja rikos selviää. Rikoskirjallisuus vastaa hektiseen aikaan, jolloin lukija tietää, mitä hän saa, mutta ei tiedä minkälaisessa paketissa.
Huomattavaa on, että myydyimpien kirjojen listalle pääsee nykyään pienimmillä kirjamyynnyillä kuin 10 vuotta sitten. Kun tarkastelee myydyimmän kotimaisen kaunokirjallisuuden tilastoja, voi huomata, että vuonna 2014 myydyin teos myi peräti 73 800 kappaletta. Vuonna 2025 myydyimmän teoksen kappalemäärä oli 45 200. Ero on suuri.
Finlandia-voitto ei takaa enää kärkisijaa myyntilistoissa, mutta palkinto tuo edelleen nostetta teokselle. Silti kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan painettujen kirjojen myynnit ovat laskeneet rajusti alle 10 vuodessa.
Vuonna 2017 Juha Hurmeen Niemi (Teos) oli vuoden myydyin painettu kirja 64 000 kappaleella. Vuonna 2018 Olli Jalosen Taivanpallo (Otava) oli kolmanneksi myydyin teos 40 400 kappaleella ja vuonna 2019 Pajtim Statovicin Bolla toiseksi myydyin 35 100 kappaleella.
Nyt vuonna 2025 Monika Fagerholmin Eristystila / Kapinoivia naisia on neljänneksi myydyin kirja vain 18 300 kappaleella.
Kirjoita dekkari, tai…
Myydyimpien kirjojen listaa katsomalla on helppo todeta, että rikoskirjallisuus myy. Jos haluat saada kustannussopimuksen ja kaipaat taloudellista menestystä, näyttäisi dekkarin kirjoittaminen vievän sinua lähemmäs unelmaasi.
WSOY on viime vuosina haalinut talliinsa monia dekkaristeja, jotka näyttävät olevan kustantamolle oikea rahasampo.
Silti en voi ajatella, että eikö suomalainen lukija kaipaa jotain uutta ja virkistävää? Myydyimpien kirjojen listalla ei näy kustantamoiden kirjakatalogien monipuolisuus ja tuore nykykirjallisuus.
Jos syömme pelkkää spagettia ja tilaamme aina pihvin ravintolassa, tiedämme mitä saamme. Mutta emme tiedä, mistä jäämme paitsi. Uudet eksoottiset maut voivat tarjota elämyksiä, joita emme olisi ennalta osanneet arvata.
Eniten surettaa kuitenkin kirjailijoiden toimeentulo. Jos Finlandia-voittajan kirja myy alle 20 000 kappaletta, kuinka paljon jää käteen muille kotimaisille kirjailijoille, joiden kirjamyynti jää muutamaan tuhanteen? Vähän, tosi vähän.
Seuraavan kerran, kun valitset luettavaa, sano ’kyllä’ teokselle, jota et tavallisesti lukisi. Se saattaa antaa sinulle uutta ajateltavaa. Ja turvata kotimaisen kirjallisuuden jatkuvuuden.
Kuvien lähteet: WSOY, Otava, Teos, Tammi ja Sanoma Pro