Vuoden 2017 kirjamyyntiä koskevat tilastot ovat valmistuneet (Kustantajat 2018). Hyvä uutinen meille kirjoittajille on kirjamyynnin 5,4% kasvu edelliseen vuoteen nähden (Gustafsson 2018). Eli suomalaiset ostavat ja lukevat ahkerasti kirjoja – mutta mitä kirjoja?
Kävin läpi tilastoja vuoden 2017 myydyimmistä kirjoista ja tein sen pohjalta analyysin mm. trendeistä, parhaista kustantamoista, julkaisumuodoista ja myyvimmistä genreistä. Jätin analyysista pois ainoastaan sarjakuvat ja tietokirjat.
Analyysi on pitkä, mutta se on pureksittavassa muodossa. Kehotan keittämään sumpit tai uuttamaan teetä lukemisen kylkeen.
Myydyimmät kotimaiset kaunokirjat
Ensimmäiseltä sijalta löytyy ennalta-arvattavasti Finlandia-voittaja Juha Hurmeen Niemi (64 000 kpl). Finlandia-palkinto on usein tae hyvästä myyntituloksesta, joten suuria yllätyksiä ykkössijassa ei ole.
Sen sijaan 100-vuotias Suomi ja itsenäisyysvuoden juhlinta näkyy vahvasti kirjamyynnissä. Runoteos ei juuri koskaan yllä myydyimmille listoille, mutta Jenni Haukion juhlavuoden kunniaksi toimittama Katso Pohjoista Taivasta (60 000 kpl) sävyttää juurkin tuota juhlavuotta. Kolmannella sijalla on myös suomi-aiheinen kirja, nimittäin Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan Suomi (59 800 kpl).
Lisäksi monen myydyimmän kirjan teema huokuu Suomen historiaa ja kytkeytyy itsenäisyyteen mm.: Ilkka Remeksen Vapauden risti (52 300 kpl), Rosa Liksom Everstinna (21 500 kpl) sekä Antti Tuurin Tammikuu 18 (8 900 kpl).
Myydyimmän kotimaisen kaunokirjallisuuden lista on täynnä tuttuja nimiä. Nimet ovat samoja vuodesta toiseen ja pelkästään nimen perusteella voi päätellä, mistä kirja kertoo. Ei ole yllätys, että listalla on mm.: Ilkka Remeksen, Kjell Westön (50 400 kpl + 10 200 kpl), Reijo Mäen (27 800 kpl), Kaari Utrion (17 035 kpl), Virpi Hämeen-Anttilan (11 400 kpl), Leena Lehtolaisen (24 700 kpl) ja Katja Kallion (10 800 kpl) uusimmat teokset.
20 myydyimmän kotimaisen kaunokirjallisuuden teoksen listassa on hajontaa. Myydyimmän ja 20. myydyimmän teoksen välillä on useita kymmeniä tuhansia kappaleita. Juha Hurmeen Niemi myi huimat 64 000 kpl, kun taas Esa Sirenin Törnin sissit 8 100 kpl.
Myyvimmät kustantajat
Kaikilla listoilla hallitsee oikeastaan neljä kustantamoa: Otava, Tammi, WSOY ja Gummerus. Gummeruksen myyntivaltti on käännöskirjallisuus, mikä sinänsä ei helpota kotimaisen kirjallisuuden kirjoittajaa.
Otava näyttää vahvistavan asemiaan Suomen parhaiten myyvänä kustantamona. Etenkin kotimaisten lasten- ja nuortenkirjojen (13/20 teoksesta) sekä kotimaisen kaunokirjallisuuden saralla (11/20 teoksesta). Kuulostaa upealta kirjoittajan korvaan, eikö? Toisaalta Otavalle lähetettävät käsikirjoituspinot todennäköisesti kasvavat ennestään, joten kustantamolla on varaa mistä valita. Hyvä tilanne kustantamolle siis!
Tammi ja WSOY jakavat täpärästi toisen sijan. Huomattavaa on kuitenkin muistaa, että Tammi ja WSOY kuuluvat samaan Bonnier-konserniin (Bonnier 2018).
WSOY:n valttina on kotimaisen kirjallisuuden puolelta vuosikymmeniä myyntilistojen kärjessä ollut Ilkka Remes sekä koko Suomen uusi suosikki Tuomas Kyrö. Käännöskirjallisuudessa puolestaan myyntitykki Dan Brown (52 800 kpl) sekä italialainen mysteerikirjailija Elena Ferrante (17 000 kpl + 17 000 kpl). Listojen perusteella voisi sanoa, että WSOY on ottanut varman päälle, mutta jos se aikoo pysyä yhtenä suurista kustantamoista, pitää sen myös uudistua.
Tammen tilanne on samankaltainen kuin WSOY:n eli luotetaan tuttuun ja turvalliseen. Tammen tallissa ovat mm. jännityskirjailijat: Leena Lehtolainen, Lars Kepler (30 100 kpl) ja Mary Higgins Clark (11 600 kpl). Lasten kirjallisuudessa varma sijoitus näyttäisi olevan Sinikka ja Tiina Nopolan sekä Christel Röönsin Risto Räppääjä -sarja (21 300 kpl) ja Timo Parvelan sekä Mervi Lindmanin Ella ja Kaverit -sarja (10 500 kpl + 9 100 kpl).
Esikoiskirjailijan perspektiivistä WSOY tai Tammi ei näytä kovin houkuttelevalta. Toisaalta esikoiskirjailijasta voi muovautua vuosikymmenien saatossa uusi Remes.
Myydyimpien kirjojen listalle mahtuu muutama pienempikin kustantamo. Listalla on mm.: Like Kustannus, Johnny Kniga, Readme, Amanita, Oppi&ilo ja CrimeTime.
Lasten- ja nuortenkirjat
Listalta voi tehdä nopeasti yhden päätelmän: lastenkirjat voivat hyvin, nuortenkirjat eivät.
Suurin osa lasten- ja nuortenkirjoista on itse asiassa lastenkirjoja (kotim. 19/20 teoksesta, käännösk. 16/20 teoksesta). Ainoa myyntilistalle päässyt kotimainen nuorille suunnattu kirja on: Roni Backin Tubettajan käsikirja (9 100 kpl).
Huolestuttavaa on, että nuorten kirjoja ei ole myyntilistojen kärjessä. Harry Potterien, Twiglightien ja Nälkäpelin kulta-ajat näyttävät olevan ohi. Seuraavalle megailmiölle olisi tilaa ja tilausta. Siinäpä meille kirjoittajille pähikinä purtavaksi: miten kirjoittaa niin upea kirja, että se pystyy kilpailemaan nuorison huomiosta somen aikakaudella.
Sen sijaan hämmentävää on, että Harry Potter ja Azkabanin vanki -teosta on myyty yllättäen 6200 kpl! Miksi juuri kirjasarjan kolmatta osaa, en osaa sanoa.
Myyvimmät genret
Jännityskirjat ja dekkarit näyttävät myyvän hyvin paitsi kotimaisessa kaunokirjallisuudessa, mutta myös käännöskirjallisuudessa. Toinen vahva genre on historiaan sijoittuvat romaanit.
Jännityskirjallisuutta tai puhtaasti dekkareita on kotimaisen kaunokirjallisuuden listauksessa 7/20 teoksesta. Historiaan sijoittuvia romaaneja on myös 7/20 teoksesta.
Kumpi genre myy paremmin kotimaisen kirjallisuuden saralla? Vuonna 2017 väännön voittaa historia Itsenäisyyden juhlavuoden sekä Finlandian tuoman etumatkan turvin (147 135 kpl), vaikka jännitys pääsee tuloksessaan hyvin lähelle (140 961 kpl).
Käännöskirjallisuuden ykkösgenre on selkeämpi: jännitys/dekkari -kategoria on ylivoimainen voittaja, sillä 15/20 teoksesta on hyytävä trilleri tai salapoliisikirja. Ollapa ulkomaalainen jännityskirjailija!
Kirjailijoiden sukupuolijakauma
Varsinkin kotimainen kaunokirjallisuus näyttää kirjailijoiden sukupuolijakauman kannalta hyvin tasa-arvoiselta. Naiskirjailijoita on 11/20 kirjailijasta.
Käännetyn kaunokirjallisuuden osalta naiskirjailijoita on listassa enemmän. Naiskirjailijoita on peräti 16 1/2 /20 kirjailijasta (huom! 1/2 on Lars Kepler: kirjoittava pariskunta nimen takana).
Miehet ovat tavallisesti lukeneet miesten kirjoittamia kirjoja, mutta naiset lukevat sekä että (Tilastokeskus 2008).
Jos päätelmän tekee olemassa olevilla tiedoilla voisi siis sanoa, että naiset ostavat enemmän käännettyä kaunokirjallisuutta kuin miehet.
Kotimainen kaunokirjallisuus on hyvin tasainen sukupuolijakauman suhteen eli tulevaisuuden kirjailijoilla näyttäisi olevan sukupuolesta riippumatta hyvät mahdollisuudet päästä myydyimmälle listalle. Tulojen jakaantuminen saattaa kallistua kuitenkin enemmän miesten laariin, sillä kotimaisen kaunokirjallisuuden TOP 5:ssa on neljä miestä – eli suurimmat myyntitulot valuvat miesten taskuun.
Uusia tulokkaita painetun kirjan rinnalle
Painetun kirjan lisäksi osakkeitaan ovat korottaneet äänikirja ja ekirja. Hajontaa on paljon niin määrissä kuin teemoissakin, mikä on mielestäni vain hyvä asia. Myydyimpien listalle pääsi jo 1 600 kpl (ekirja) ja 2 800 kpl (äänikirja) myynneillä.
Myydyin ekirja oli vuonna 2017: Petri Tammisen Suomen historia (20 800 kpl) – huomaa jälleen Suomen itsenäisyysvuoden vaikutus – ja 20. myydyin Aki Linnanahteen Jere (1 600). Listalla on myös paljon vanhempia teoksia, joiden painettu kirja on ilmestynyt vuosia aikaisemmin. Esimerkiksi v. 2010 ilmesytynyt Eve Hietamiehen Yösyöttö (1 700 kpl), v. 2016 ilmestynyt Henriikka Rönkkösen Mielikuvituspoikaystävä (2 150 kpl) ja v. 2014 ilmestynyt Rauli Virtasen Reissukirja (5 700 kpl).
Myydyin äänikirja oli vuonna 2017: Juha Vuorisen Juoppohullun päiväkirja (58 589 kpl) ja 20. myydyin Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike (2 800 kpl). Myydyimmissä äänikirjoissa on fiktion lisäksi myös faktaa ja itsensä kehittämistä: mm. Maaret Kallion Lujasti Lempeä (5 000 kpl), Minna Passin ja Susanna Reinbothin Keisari Aarnio (2 984 kpl). Moni edellä olevasta kirjasta on ilmestynyt myös vuosia aikaisemmin painettuna kirjana.
Kirjan formaatilla näyttää olevan myös väliä: Rönkkösen Mielikuvituspoikaystävä on ollut 3. myydyin äänikirja (7 300 kpl) ja sijoittunut myyntilistoille paremmin kuin ekirja.
Mielestäni oli ensin yllättävää, että äänikirjoja on myyty enemmän kuin sähkökirjoja. Sähkökirjoista on povattu jo jonkin aikaa uhkaajaa painetulle kirjalle, mutta kuten yleensä suurten muutoksien keskellä, pahin mahdollinen skenaario harvoin tapahtuu. Toisaalta äänikirjat ovat oivallinen tapa kuluttaa aikaa työmatkaliikenteessä tai peräti töissä.
Kirjoittajien kannattaa siis miettiä vaihtoehtoa painetulle kirjalle sekä useita mahdollisia jakelukanavia teokselleen. Parhaassa tapauksessa kirjan elinikä nousee; vaikka painettu kirja on unohdettu, lukijat voivat löytää sen uudestaan äänikirjana tai ekirjana.
Kotimaisen kirjallisuuden tulevaisuus?
Olen kuullut sanottavan, että Suomessa hyvänä kirjamyyntinä voi pitää 3000 painoksen rajaa. Jotta pääsisi painetun kirjan top-listoille, myynnin pitäisi olla noin 3-kertaista. Äänikirjan ja ekirjan suhteen riittäisi muutama tuhat.
Minua ihmetyttää, että Miki Liukkosen O ei ole listalla. Teoksen ensipainos myytiin loppuun kahdessa päivässä (WSOY 2017) ja kirjasta on otettu useita painoksia vuoden 2017 aikana. Lisäksi kirjan käännösoikeudet on myyty ainakin Ranskaan (WSOY 2017). Liukkonen on todellakin kaivattua uutta verta WSOY:n varman päälle otettuun kavalkaadiin. Mutta mihin O sijoittuu tilastoissa?
Myydyimpien kirjojen lista on lopuksi aika mielikuvitukseton. Suomalaiset näyttävät lukevan hyvin ennalta-arvattavasti. Listaa katsoessa näyttää siltä, että lukijat eivät halua suomalaisen kirjallisuuden uudistuvan. He haluavat tuttu, turvallista ja ”laatutakuun”.
Itsenäisyyden juhlavuosi buustasi odotettavasti suomalaisten isänmaallisuuden tunnetta ja näkyy kirjamyynneissä. Listan perusteella suomalaiset eivät ole kuitenkaan valmiita kokeilemaan uusia kirjailijoita ilman kriitikon hehkutusta ja kirjallisuuspalkintoja tai lukemaan kokeellista tekstiä tai aihepiiriä, joka on oman mukavuusalueen ulkopuolella.
Esikoiskirjailijoita putkahtelee markkinoille vuosittain kymmeniä, mutta nopeasti he myös katoavat markkinoilta. Jos romaani ei saa ehdokkuutta HS:n esikoiskirjapalkinnolle, mahdollisuudet kirjailijauran jatkoon kapenevat. Huomattavaa on, että myyntilistoilla ei ole yhtään esikoiskirjailijaa tai lasten- ja nuorten kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittajaa. Finlandia-palkinnon sääntö pätee siis vain kaunokirjallisuuteen.
Toinen havahduttava asia on nuorten kirjallisuus. Mediassa on puhuttu paljon uudesta Young Adult Fiction (YAF) kategoriasta, joka on tullut nuortenkirjojen ja kaunokirjallisuuden väliin. Vuonna 2017 Helsingissä järjestettiin ensimmäinen nuortenkirja festivaali HEL-YA eli Helsinki Young Adult Literary Convention (Vondahl 2017). Siitä huolimatta, kategoria puuttuu täysin myyntilistoista. Nuortenkirjojen puute listalla tekee minut surulliseksi.
Onko vika lukijoissa, kustantamoissa vai kirjailijoissa? Samat naamat, samat jutut, samat aiheet – niitä katsomme ja luemme vuodesta toiseen. Kenen pitää ottaa ratkaiseva askel, jotta suomalainen kirjallisuus sekä etenkin nuorten kirjallisuus voivat eheytyä? Siinä teille pähkinä purtavaksi, rakkaat lukijat.
Kuinka päästä myydyimpien kirjojen listalle?
Analyysin päätteeksi kokosin leikkimielisen to do -listan, miten pääsee suomen myydyimpien kirjojen listalle.
Tee näin:
- Kirjoita historiaan sijoittuva kirja tai dekkari.
- Toista niin kauan, että saat nimeä.
- Valitse kustantajaksi Otava.
- Avaudu aikakausilehdissä ja osallistu TV-visoihin (Ei ole pakollista, mutta auttaa).
- Ole ehdolla kirjallisuuspalkintojen saajaksi.
- Parhaassa tapauksessa voita.
- Voita ainakin Finlandia.
Lähteet:
Bonnier (2018) ’Brands – Books’. [Online ]https://www.bonnier.com/en/brands/books [Accessed 20th January 2018]
Gustafsson, M ’Mauri Kunnaksen lastenkirja rikkoi myyntiennätyksiä – Katso lista vuoden myydyimmistä kirjoista’ in YLE 18.1.2018 [Online] https://yle.fi/uutiset/3-10028510 [Accessed 20th January 2018]
Kustantajat (2018) ’Bestsellerit 2017’ [Online] http://kustantajat.fi/files/output/1827/bestsellerit-2017_uusi.pdf [Accessed 20th January 2018]
Tilastokeskus (2008) ’Miehet lukevat miesten kirjoittamia kirjoja’ [Online] https://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-06-15_004.html?s=3 [Accessed 20th January 2018]
Vondahl, P (2017) ’HEL-YA lähestyy / Helsinki Young Adult Literary Convention’ in Paulinevondahl.com [Online] https://paulinevondahl.com/2017/07/30/hel-ya-lahestyy-helsinki-young-adult-literary-convention/ [Accessed 20th January 2018]
WSOY (2017) ’Miki Liukkosen O-romaanin ensipainos myytiin loppuun kahdessa päivässä’ [Online] https://www.sttinfo.fi/tiedote/miki-liukkosen-o-romaanin-ensipainos-myytiin-loppuun-kahdessa-paivassa?publisherId=3615&releaseId=59123353 [Accessed 20th January 2018]
WSOY (2017) ’Miki Liukkosen O on myyty Ranskaan’ [Online] https://www.sttinfo.fi/tiedote/miki-liukkosen-o-on-myyty-ranskaan?publisherId=3615&releaseId=64516147 [Accessed 20th January 2018]
Kuvat: Unsplash
Epilogi – Jälkisanat 
6 Comments