Mitä kirjoja lainataan? – pääkaupunkiseudun lainatuimmat kirjat vuonna 2017

christin-hume-482925

Edit. Termien määrittely tekstin lopussa

Kirjoitin aiemmin Suomen myydyimmistä kirjoista vuonna 2017. Myös helmetin vuonna 2017 lainatuimmat listaus julkistettiin tammikuussa 2018 (Helmet 2018). Päätin käydä listan läpi nähdäkseni, mitä kirjoja pääkaupunkiseudulla lainataan ahkerasti.

Pääkaupunkiseudun lainatuimmista kirjoista ei voi tehdä suuria päätelmiä koko Suomen lainauksista, sillä aluekohtaisia eroja löytyy varmasti paljonkin. Lisäksi tietämättä tarkkaa lainaajien profiilia, on vaikeaa tehdä täsmällisiä päätelmiä tästä 20 kirjan listasta ja pääkaupunkiseutulaisten lukumieltymyksistä. Lista antaa kuitenkin hieman osviittaa siitä, mikä ihmisiä kiinnostaa, sillä kirjojen lainauspäätökseen ei vaikuta raha tai taloudellinen asema.

Datan suppeuden vuoksi teen huomioita vain pääpiirteittäin enkä keskity yhtä syvään analyysin kuin myydyimpien kirjojen listassa.

Vuoden 2016 julkaisut kärjessä

Kirjoilla on elämää julkaisuvuotensa jälkeen! Ainakin muutama vuosi. Lainatuimpien kirjojen listassa on enemmän vanhempia kirjoja kuin tuoreita vuonna 2017 julkaistuja teoksia – peräti 17/20. Suurin osa kirjoista on ilmestynyt kuitenkin vuoden 2016 aikana.

Ensimmäisellä sijalla on Riikka Pulkkisen Paras mahdollinen maailma (2016). Myös Tommi Kinnusen Lopotti (2016), Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista (2016) ja Mika Nousiaisen Juurihoito (2016) ovat listalla kärkisijoilla.

Ensimmäinen vuonna 2017 julkaistu kirja helmetin listalla on sijalla 5 Jo Nesbøn Jano ja kotimaisen kirjallisuuden puolella Enni Mustosen Ruokarouvan tytär on sijalla 14. Molemmat sijoittuivat myös vuoden myydyimpien kirjojen listalle.

20. lainatuimman teoksen sisällä on paljon vähemmän hajontaa kuin 20. myydyimmän: Riikka Pulkkisen Paras mahdollinen maailma (6 278 lainausta) ja Anthony Doerrin Kaikki se valo jota emme näe (3 789 lainausta) lainausmäärät eroavat vain vajaalla 2 500 kappaleella.

Myyntitykit ja Finlandian vaikutus

Listalta löytyy samoja nimiä kuin myydyimpien listalta, kuten Ilkka Remes, Enni Mustonen ja Leena Lehtolainen. Kaikki tuttuja nimiä siis. Tälläkään listalla ei oikeastaan ole nimien perusteella mitään yllättävää. Outi Pakkanen on ehkä ainut hieman tuntemattomampi nimi, jolla on kuitenkin tilaston mukaan vankka lukijakunta, sillä Peili-teoksella (2016) on peräti 4 816 lainausta.

Finlandia näyttää olevan taikasana myös helmetin listalla. Listalta löytyy edellisen vuoden palkittuja, joita on lainattu ahkerasti myös vuonna 2017. Näitä on mm. Laura Lindstedt Oneiron (2015) ja Jukka Viikilä Akvarelleja Engelin kaupungista (2016). Mitä tulee Onerioniin,  teokseen pohjautuva tanssitaideteos saattaa vaikuttaa myös teoksen myyntiin sekä lainaukseen.

jamie-taylor-110195

Lisätuloja lainauskorvauksista

On liki mahdotonta ylittää 10 000 lainauksen rajapyykkiä vuoden aikana, sillä kirjoja on kirjastossa rajallisesti ja kirjan lukemiseen voi mennä kuukausi. Yhdellä kirjalle on vuoden aikana keskimäärin siis 12 lukijaa. Lainattavien kirjojen lukumäärät vaihtelevat muutamasta kappaleesta kymmeniin.

Kirjailijat saavat lainatuista kirjoistaan nk. lainaus- tai tekijänoikeuskorvausta. Lainauskorvaus on tärkeä osa kirjailijoiden toimeentuloa, vaikka luvut eivät päätä huimaa. Vuonna 2017 lainauskorvaus nousi pohjoismaiselle tasolle 0,25 e/lainaus, kun ennen vuotta 2017 se oli 0,16e/lainaus (Sanasto 2017).

Pulkkinen on saanut Paras mahdollinen maailma kirjamyynnin lisäksi lainauksista noin 1569,50 e korvausta (bruttona). Summa on vain taskuraha verrattuna siihen, että kirja oli vuonna 2016 10. myydyin kotimainen kaunokirjallinen teos 25 200 kappaleella (Kustantajat 2016). Jos oletetaan kirjan maksaneen 30 e ja Pulkkinen on saanut n. 20% kirjan myyntihinnasta, olisi hänen osuutensa ollut n. 151 200 e (bruttona).

Toisaalta kirjan myynti hiipuu julkaisuvuoden jälkeen usein, joten lainauskorvaus takaa kirjailijan toimeentulon jatkuvuuden.

Muita huomioita

Pääkaupunkiseudun kirjastoista lainataan ahkerammin kotimaista kaunokirjallisuutta kuin käännöskirjallisuutta: suomalaisia kirjailijoita on listalla 13/20. Tämä on linjassa myydyimpien kirjojen listauksen kanssa.

Teosten genret ja aiheet jakaantuvat tasaisemmin lainattujen kirjojen listassa kuin myydyimpien kirjojen. Historiaa ja jännitystä riittää helmetinkin listalla, mutta löytyy siltä myös perinteisempää sekä modernia kaunokirjallisuutta (esim. Finlandia-voittajien teokset).

Kirjailijoiden sukupuolijakauma menee myös hyvin tasan: listalla on naiskirjailijoita 11 ½ /20 (Lars Kepler –nimimerkin takaa kirjoittaa nainen ja mies). Toisaalta jälleen kerran miehet saavat suuremmat korvaukset: top 5:ssa on ainoastaan yksi nainen.

Lopuksi

Ennen vuotta 2017 julkaistuilla kirjoilla on etumatkaa. Heillä on tunnettuvuutta edelliseltä vuodelta ja koko vuosi aikaa tulla lainatuksi. Parhaimmat myyntitykit ja palkintoehdokkaat julkaistaan yleensä syksyllä, joten kirjoja ei ole mahdollista lainata vielä hurjia määriä julkaisuvuonna. Lisäksi varausjonot saattavat venyä pitkiksi.

Voisin kuvitella Seija Ahavan Kun mieheni katosi (2017) sekä Juha Hurmeen Niemi (2017) olevan vuoden 2018 lainatuimpien kirjojen listalla. Jonotan Ahavan kirjaa tällä hetkellä helmetin varausjonossa, olen sijalla 705/811. Kirja oli kuuma puheenaihe koko syksyn ja sai hyviä arvoita monia.

Listasta voi päätellä, että Finlandia-voitto takaa ainakin lainauskorvauksia myös seuraavinakin vuosina. Hurmeen teosta saa todennäköisesti odottaa pidempään kuin Ahvaa, sillä jokainen haluaa lukea vuosittain Finlandia-voittajan.

 

Termeistä

Lainauskorvaus on verotettavaa tuloa, jota maksetaan lainausmäärien mukaan. Käsitettä ’kirjastokorvaus’ ei ole enää olemassa. Ennen termiä ’kirjastokorvaus’ käytettiin nykyisestä kirjastoapurahasta, joka siis on verotonta ja harkinnanvaraista tuloa kirjalliseen työskentelyyn. Kirjastoapurahaa voi hakea Taiteen edistämiskeskukselta tammikuussa.

 

Lähteet

Helmet (2018) ’Lainatuimmat kirjat 2017’ [Online] http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainatuimmat_kirjat_2017(158066) [Accessed 2.2.2018]

Kustantajat (2016) ’Bestsellerit’ [Online] http://kustantajat.fi/files/output/1503/bestsellerit-2016.pdf [Accessed 2.2.2018]

Sanasto (2017) ’Kirjallisuuden tekijöille maksetaan vihdoinkin lainauskorvaukset pohjoismaisen tason mukaan’ [Online] https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-tekijoille-maksetaan-vihdoinkin-lainauskorvaukset-pohjoismaisen-tason-mukaan/ [Accessed 2.2.2018]

 

Kuvat: Unsplash

Yksi vastaus artikkeliiin “Mitä kirjoja lainataan? – pääkaupunkiseudun lainatuimmat kirjat vuonna 2017

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s