Myydyimmät kirjat vuonna 2021

Vuoden 2021 kirjamyynti on kokonaismyynnin osalta vuoden 2020 tasolla. Suurin kasvu näkyy erityisesti äänikirjojen myynneissä. Sähköiset julkaisut kattoivat kokonaisuudessaan jo 28 % kirjamyynneistä.

Aiempien vuosien tavoin teen katsauksen Suomen Kustannusyhdistyksen julkaisemien top 20 myydyimpien kirjojen listoihin. Tarkastelen erityisesti kaunokirjallisuuden myyntiä eri formaateissa, mutta myös lasten- ja nuortenkirjoja sekä kustantamoiden keskenäisiä sijoituksia.

Löydät sivuiltani myös vuoden 2019, 2018 ja 2017 katsaukset.

Kaunokirjallisuuden kirjamyynti laskussa

Kaunokirjallisuuden kolmen myydyimmän teoksen painettujen kirjojen kappalemäärät ovat pudonneet merkittävästi viiden vuoden aikana. Vuoden 2020 ja koronapandemian uutisoitiin aikoinaan pelastaneen kirja-alan, joka oli aiempina vuosina jyrkässä laskussa. Pelastus näyttää olleen vain hetkellinen, sillä kirjamyyntien osalta lasku jatkuu.

Myydyimpien kirjojen listan kärjessä on monta suosittua nimeä, kuten Ilkka Remes, Enni Mustonen ja Tuomas Kyrö.

SijoitusKirjailijaTeoksen nimiKustantajaMyynnit (kpl)
1Ilkka RemesLohikäärmeen iskuWSOY33 200
2Enni MustonenNäkijäOtava28 800
3Rosa LiksomVäyläLike25 600
4Jukka ViikiläTaivaallinen vastaanottoOtava18 600
5Tuomas KyröVasara ja käytettyjä nauloja, MielensäpahoittajaWSOY18 200

Huomattavaa on, että vuoden 2021 Finlandia-palkittu teos, Jukka Viikilän Taivaallinen vastaanotto, on vasta sijalla 4. Tavallisesti Finlandia on kiihdyttänyt kirjamyyntiä huomattavasti, jolloin teos päätyy lähes poikkeuksetta listojen kärkeen. Vuonna 2021 Finlandia-ehdokkaana ollut Rosa Liksomin Väylä nousi kuitenkin Finlandia-voittajan ohi kirjamyynnillä ja sijoittui sijalle 3.

Äänikirjat kasvattivat suosiotaan

Sähköisten julkaisujen osuus kirjamyynnistä kattoi vuonna 2021 peräti 28 %. Suurinta kasvu on erityisesti äänikirjoissa.

Painetun kirjan voi ostaa vain kerran, mutta äänikirjan myynti rekisteröityy kuuntelukertojen mukaan. Esimerkiksi lastenkirjoja luetaan tyypillisesti kymmeniä kertoja, jolloin jokainen kuuntelukerta rekisteröityy omaksi ”ostokseen”. Tästä esimerkkinä on jo toista vuotta myydyimpien äänikirjojen teoksena ollut Carl-Johan Forssén Ehrlin kirjoittama lastenkirja Kani joka tahtoi nukahtaa (129 600 kpl). Kaunokirjallisia teoksia harvemmin kuitenkaan luetaan tai kuunnellaan useammin kuin kerran.

Aiempina vuosina tietokirjallisuus on ollut suosittu genre äänikirjoissa, mutta nyt myös kaunokirjallisuutta kuunnellaan ahkerasti. Kaunokirjallisten teosten äänikirjaversioiden kappalemyynti (11 200–42 500 kpl) ohitti ensimmäistä kertaa painettujen kirjojen (6 300–33 200 kpl) myyntimäärät.

Kuunnelluimpien kaunokirjallisten teosten lista näyttää hyvin erilaiselta kuin painettujen kirjojen top-lista.

SijoitusKirjailijaTeoksen nimiKustantamoMyynti (kpl)
1Hanna BrotherusAinoa kotiniWSOY42 500
2Miika NousiainenPintaremonttiOtava37 000
3Antti HolmaKaikki elämästä(ni)Otava28 600
4Laura MalmivaaraVaitiOtava22 100
5Anni KytömäkiMargaritaGummerus20 700

Äänikirjat pidentävät teoksen elinkaarta. Valtaosa myydyimpien äänikirjojen listassa olevia teoksia on julkaistu ennen vuotta 2021. Esimerkiksi listan viideksi myydyin teos on vuoden 2020 Finlandia-voittaja Anni Kytömäen Margarita.

Sijalla 1 on kuitenkin Hanna Brotheruksen Ainoa kotini, joka julkaistiin viime vuonna. Painettujen kirjojen listassa Ainoa kotini on sijalla 9. Lisäksi Laura Malmivaaran Vaiti julkaistiin vuonna 2021.

Ennen vuotta 2021 äänikirjoja ei jaoteltu myyntien mukaan kirjallisuuslajin mukaan, joten tilastointi ei ole täysin yhdenmukaista vuosien 2017–2021 suhteen. Taulukko antaa kuitenkin osviittaa kuunnelluimpien kaunokirjallisten äänikirjojen lukumääristä. Lisäksi tilastoinnin muuttaminen kertoo, että äänikirjoja todella kuunnellaan ahkerasti eri lajeittain.

Vuoden 2017 ja 2018 korkeat luvut selittyvät pääsääntöisesti Juha Vuorisen Juoppohullu-sarjalla, sillä niitä kuunneltiin yli 10-kertaa enemmän verrattuna myydyimpien listalla olevaan seuraavan kaunokirjalliseen tekstiin. Vuorinen näyttäisi ennakoineen äänikirjojen suosiota jo ennen kustantamoita. Vuonna 2020 yksikään kaunokirjallinen teos ei päässyt myydyimpien top 20 -listalle.

Äänikirjat lisäävät saavutettavuutta ja pidentävät teoksen elinkaarta. Lähes poikkeuksetta uusista teoksista tehdään äänikirja, ja vanhemmat teokset saavat uuden elämän äänikirjana. Valikoima kasvaa jatkuvasti, mikä ilahduttaa varmasti näkörajoitteisia henkilöitä sekä heitä, joita kirjan lukeminen ei ole aiemmin kiinnostanut tai aikaa ei ole löytynyt lukemiselle.

Sähkökirja myy huonosti

Muihin formaatteihin verrattuna sähkökirjat myyvät huonosti. Sähkökirjat myyvät murtosan painettuihin kirjoihin ja äänikirjoihin nähden jokaisessa kirjallisuuden lajissa. Sähkökirjat ovat löytäneet oman lukijakuntansa, mutta muoto ei ole kasvattanut suosiotaan viime vuosina.

Sähkökirjat lajeittainMyynnit (kpl)
Kotimainen kaunokirjallisuus6 000–2 300
Käännetty kaunokirjallisuus9 700–3 100
Kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat5 300–1 400
Käännetyt lasten- ja nuortenkirjat2 100–900
Kotimaiset tietokirjat4 200–1 300
Käännetyt tietokirjat1 900–400

Hieman ehkä yllättäen käännetty kaunokirjallisuus näyttää myyneen kuudesta eri tarkastellussa olleesta kirjallisuuden lajista eniten. Käännetyn kirjallisuuden listaa hallitsevat erityisesti Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta -kirjasarja.

Kotimaisen kaunokirjallisuuden sähkökirjojen top-lista muistuttaa äänikirjojen myydyimpien listaa. Listalta löytyy liki samat teokset, mutta hieman eri järjestyksessä. Top 3:n muodostavat: 1) Miika Nousiainen Pintaremontti (6 000 kpl), 2) Hanna Brotherus Ainoa kotini (5 500 kpl) ja 3) Enni Mustonen Näkijä (5 000 kpl).

Kilpailu kustantamojen välillä tasaista

Aiempina vuosina kaksi kustantamoa, eli Otava ja WSOY, ovat hallinneet myydyimpien teosten listaa poikkeuksetta eri kategorioissa ja formaateissa. Kaksikko toki hallitsee usein myydyimpien listojen kärkeä, mutta hajontaa näyttäisi olevan listoissa enemmän kuin aiempina vuosina.

Erityisesti sähkö- ja äänikirjojen osalta myynneistä käydään kovaa kilpailua, sillä moni teos jakaa sijoituksia myydimpien kirjojen listoilla. Esimerkiksi myydyimpien sähkökirjojen kotimaisen kaunokirjallisuuden listassa useat teokset jakavat sijoituksia.

Seuraavassa tarkastelen kaunokirjallisuuden, lasten- ja nuortenkirjojen sekä tietokirjojen osalta, miten kustantamot sijoittuivat listoille lukumäärällisesti. Tarkastelen erityisesti kotimaisten teosten osuutta, joten olen jättänyt käännöskirjallisuuden tällä kertaa pois.

Kaunokirjallisuuden suhteen Otava hallitsee edelleen kirjamyyntejä, kun otetaan huomioon kaikki formaatit. Painettujen kirjojen osalta hajontaa on kuitenkin enemmän, sillä Otavalla ja WSOY:llä on 5 teosta listalla, Gummeruksella 4 ja Tammella 3.

On kuitenkin hyvä muistaa, että WSOY, Tammi ja Kosmos kuuluvat samaan konserniin, vaikka kustantamot toimivat omina brändeinään.

Kotimaisissa lasten- ja nuortenkirjoissa Tammi korostuu myydyimpien teosten listalla kaikissa formaateissa, mutta erityisesti ääni- ja sähkökirjoissa. Lasten- ja nuorten kirjoissa Tammi, Otava ja WSOY ovat ylivoimaisesti suurimmat kustantamot.

Huomattavaa on, että moni teos on suunnattu lapsille eikä tänäkään vuonna moni nuortenkirja yltänyt myydyimpien teosten listalle. Listalla näkee vanhoja tuttuja, kuten Harry Potter -sarjan kirjoja, Neropatin päiväkirjaa, Heinähattu ja Vilttitossu sekä Risto Räppääjä. Näkisin kuitenkin jälkimmäisten olevan suunnattuna enemmän alakouluikäisille lukijoille kuin esiteineille tai teineille.

Peräti 15 eri kustantamoa on päässyt myydyimpien kotimaisten tietokirjojen listalle. Otava ja WSOY hallitsevat listaa, mutta moni pienkustantamo näyttää myös hyötyvän ääni- ja sähkökirjojen myynneistä.

Vuonna 2021 tietokirjojen listaa hallisevat mm. elämäkerrat (etenkin muusikoista tehdyt), harrastaminen, hyvinvointi sekä talousaiheet.

Omakustantaja: tee äänikirja

Sähkökirja on tavallisesti ollut suosittu formaatti omakustantajalle. Sähkökirja on kustannuksiltaan edullinen, ja sen ylläpito on helppo toteuttaa. Sähkökirja mahdollistaa kirjan tekemisen matalalla kynnyksellä.

Nykyisten myyntien valossa omakustantajan kannattaa pohtia äänikirjan tekemistä. Jos kustannetut ja tunnetut teokset eivät löydä yleisöään sähkökirjana, tuskin löytää täysin tuntematon omakustantajakaan.

Olisin kiinnostunut kuulemaan, mikäli lukijoissani on äänikirjan tehnyt omakustantaja. Minkälainen prosessi äänikirjan tekeminen oli? Mitä se kustansi? Oliko äänikirjan saaminen suoratoistopalveluihin, kuten BookBeatiin, Storyteliin tai Nextoryyn haastavaa? Teitkö teoksen myös muihin formaatteihin, kuten sähkökirjaksi ja painetuksi kirjaksi?

Mikä on kirjojen tulevaisuus?

Kun katson myydyimpien kirjojen listaa, minut valtaa moni ajatus. Haikeutta, surullisuutta, myötätuntoa – myös hieman optimismia. Painettujen kirjojen aika ei ole ohi, mutta nykyistä kehitystä on vaikeaa pysäyttää. Rakastan painettujen kirjojen lukemista, mutta en halua olla itsepäinen jäärä, joka seisoo kehityksen tulppana.

Tarinat eivät kuitenkaan katoa mihinkään, niin kuin myydyimpien kirjojen tilastoista voi ymmärtää. Tarinat vain muuttavat muotoaan.

Positiivisena uutisena on, että pienet kustantamot näyttävät saavan teoksensa lukijoille paremmin ääni- ja sähkökirjoina kuin painettuna kirjoina. Erityisesti tietokirjoissa kilpailu näyttää koventuneen.

Lukemisen vähentymisen seurauksista puhutaan kuitenkin paljon. Alkuvuodesta Helsingin Sanomien mielipideostolla on näkynyt lähes päivittäin huolestuneita kirjoituksia lukutaidon puolesta. Keskustelua käydään eri tasoilla aina lukemisen innostamisesta lukemisen sosiaaliseen eriarvoistumiseen. Erityisesti nuoret lukijat ovat povanneet kiinnostavampia teoksia.

Kirjailijoiden toimeentulo pysyy myös keskustelussa säännöllisesti, mutta pahentuvaan tilanteeseen ei ole tarjottu ratkaisuja. Painettujen kirjojen myynnit laskevat jatkuvasti, mutta samaan aikaan myynnit äänikirja-formaatissa nousevat. Kirjailijat saavat kuitenkin huomattavasti vähemmän tuloja sähkökirjoista sekä äänikirjoista kuin painetuista kirjoista, mikä tarkoittaa väistämättä tulojen laskua.

Kirjojen kirjoittaminen ei ole ollut kannattavaa pitkään aikaan. Jos tunnettujen ja tavallisesti hyvää myyntiä tekevien kirjailijoiden, kuten Remeksen ja Lehtolaisen, leipä kapenee huomattavasti, voitte kuvitella miltä näyttää marginaalissa olevien tilinsaldo palkkapäivänä.

Valokuva: Unsplash

Grafiikat: Mariia Kukkakorpi

Lähteet: Suomen Kustannusyhdistys

1 Comment

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s