Myydyimmät kirjat vuonna 2018

Turkoosi sohva kahvilassa. Seinustalla suuri kirjahylly.

Vuoden 2018 tilastot myydyimmistä kirjoista ovat jälleen ilmestyneet. Kaunokirjaillisuuden suhteen luvut näyttävät karulta. Fakta kiinnostaa enemmän kuin fiktio, Finlandia-voittaja ei ole automaattisesti myyntikunkku, miehet nettoavat paremmin kotimaisessa kirjamyynnissä kuin naiset ja Otava hallitsee ylivoimaisesti kirjamyyntiä Suomessa.

Odotettu analyysi kirjamyynnistä alla viime vuoden tapaan, olkaatte hyvä (analyysi vuoden 2017 myydyimmistä kirjoista). Suosittelen keittämään analyysin kaveriksi kupin kuumaa.

Yleiskatsaus

Kotimaisella kaunokirjallisuudella ei mene hyvin. Laskua vuoden 2017 myyntiin on tullut lähes 12% eli edellisvuoden kasvun verran. Kärjen kokonaismyynti kalpenee reilusti viime vuoden myyntitykkeihin. Lisäksi ekirjojen kokonaismyynti laski myös edellisestä vuodesta, mikä vahvistaa oletusta, että suomalaisten lukemisinto on jyrkässä laskussa.

Edes Finlandia-palkinnon voittaminen ei taannut automaattista ykkössijaa myyntilistalla. Vuonna 2018 Finlandia-voittaja Olli Jalonen oli teoksellaan Taivanpallo myydyimpien kaunokirjojen listalla vasta sijalla 3. (40 400 kpl), kun Ilkka Remeksen uusin jännityskirja Perikato (45 300 kpl) oli toinen ja kärkeä piti Tuomas Kyrö (ironisesti) kirjallaan Ennen kaikki oli paremmin, Mielensäpahoittaja (45 900 kpl).

Vuoden 2017 ykkönen ja Finlandia-voittaja, Juha Hurmeen Niemi, myi 64 000 kpl eli lähes 20 000 kpl Mielensäpahoittajaa enemmän ja lähes 24 000 kpl Jalosta enemmän.

Hieman positiivista on se, että myydimpien kotimaisten kaunokirjojen häntäpää on kasvattanut hieman myyntiään viime vuodesta. Vuonna 2018 sijalla 20 ollut Leena Lehtolaisen Tappajan tyttöystävä (10 500 kpl) myi yli 2 000 kpl paremmin kuin vuoden 2017 sijalla 20. ollut Esa Sirenin Törnin sissit (8 100 kpl). Tulot siis jakautuvat hieman tasaisemmin kirjailijoiden kesken.

Myyvimmät kustantamot

Otava hallitsee Suomen kirjamyyntiä lähes kaikissa kategorioissa: kotimaista kaunokirjallisuutta (8 teosta/ 20 teoksesta), käännettyä kaunokirjallisuutta (8/20), kotimaista lasten- ja nuortenkirjat (10/20), tietokirjat (7/20) sekä e-kirjat (9/20).

WSOY tulee hyvänä kakkosena. Vertailun vuoksi WSOY:n sijoitus listoilla: kotimaista kaunokirjallisuutta (5/20), käännettyä kaunokirjallisuutta (3/20), kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat (2/20), tietokirjat (5/20) sekä e-kirjat (4/20).

Äänikirjojen sijoituksen Otava (5/20) häviää WSOY:lle (7/20). Lisäksi on huomattavaa, että kaunokirjallisuuden kaksi myydintä kirjaa ovat WSOY:n kustantamia. Käännetystä kaunokirjallisuudesta listalta yltää WSOY:ltä ainoastaan kolme Ferranten kirjaa.

Uskomattomasta myyntituloksesta huolimatta, Siltala sijoittui listoille vain Tuntematon Kimi Räikkönen kirjallaan (fyysinen kirja 184 500 kpl ja ekirja 2 927 kpl). Siltalalla on ollut hyvä vainu kirjan suhteen, mikä auttaa kustantamoa taloudellisesti. Toivotaan, että ensi vuonna listoille nousee myös kaunokirjallisuutta.

Gummerus paransi asemiaan markkinoilla. Vuonna 2017 sijalla 20. ollut Esa Sirenin Törnin sissit (8 100 kpl) oli ainoa Gummeruksen kirja kotimaisen kaunokirjallisuuden listalla. Vuonna 2018 kustantamo nettosi sijalla 8 olleella Minna Rytisalon Rouva C:llä (24 800 kpl) ja sijalla 9 olleella Pauliina Rauhalan Synninkantajat teoksellaan (22 500 kpl). Käännöskirjallisuuden suhteen Gummeruksella tuli hieman laskua.

Fakta voitti fiktion

Tietokirjojen kokonaismyyntiluvut nousivat huomattavasti viime vuodesta. Fakta kiinnosti enemmän kuin fiktio lähes kaikissa kategorioissa (fyysinen ja äänikirja).

Varsinainen myyntiennätys oli Kari Hotakaisen kirjoittama kirja Tuntematon Kimi Räikkönen (184 500 kpl), joka myi yli 4-kertaisesti enemmän kuin paras kotimainen kaunokirjallinen teos. Toiseksi ostetuin tietokirja oli Michelle Obaman Minun Tarinani (42 900 kpl).

Myös äänikirjoissa TOP 20-listassa on 50% tietokirjoja ja TOP 10-listassa peräti 7 kpl.

Äänikirjat kasvattivat suosiotaan

Äänikirjojen myynti nousi vuonna 2018. Book Beatin kaltaiset äänikirjapalvelut tuovat kiireiselle ja menevälle ihmiselle lähes kaiken kirjallisen tuotannon korvien ulottuvuudelle.

Juha Vuorisen Juoppohullu-äänikirjat dominoivat kolmen kärkeä (myynti kpl: 56 848 – 38 633). Seuraava kaunokirjallinen äänikirja on vasta sijalla 11. Eve Hietamiehen Yösyöttö (12 700), joten en kutsuisi äänikirjaa kaunokirjallisuuden pelastajaksi. Yösyötön edellä olevat kirjat ovat siis tietokirjoja.

E-kirjojen myynti laski

E-kirjojen kolmen kärjessä on suurta pudotusta viime vuoteen nähden, mutta muutoin myynti näyttää pysytelleen tasaisesti samana kuin vuonna 2017. Vuonna 2018 e-kirjojen TOP 3 oli (suluissa vuoden 2017 tiedot):

  1. Eve Hietamies Yösyöttö, 14 400 kpl, (Petri Tamminen Suomen historia, 20 800 kpl)
  2. Reijo Mäki Gekko, 7 700 kpl (Mikael Bergstrand Delhin kauneimmat kädet 15 600 kpl)
  3. Jarkko Sipilä Valheen kasvot, 6 300 kpl (Kristina Ohlsson Nukketalo 6 100 kpl)

Jännitys oli jälleen suosituin genre

Oletettavasti jännitys hallitsi jälleen myyntitilastojen kärjessä.

Kotimaisessa kaunokirjallisuuden myydyimpien listalla on 7/20 teosta, kun taas käännöskirjallisuudessa listaa hallitsee poikkeuksetta pohjoismaalaiset jännärit (14/20).

Kotimaiset nuortenkirjat kriisissä

Mauri Kunnas dominoi odotetusti kotimaisten lastenkirjojen listaa (8/20). Lastenkirjoja listalla on muutenkin runsaasti. Lisäksi listalla on teoksia, jotka saavat minut epäilemään kansakuntamme tasapainoisuutta, kuten Kiti Kokkosen Tanhupallon askartelukirja sijalla 8 (10 100 kpl) ja Soiva laulukirja sijalla 9 (9 200 kpl).

Myydyimpien kotimaisten lasten- ja nuortenkirjojen listassa on vain 2 nuorten kirjaa! Finlandia-voittaja Siiri Elorannan Tuhatkuolevan kirous on sijalla 14 (6 300 kpl) ja Timo Parvelan Kepler62 Uusi maailma: Kaksi heimoa on sijalla 19 (6 000 kpl).

Käännöskirjallisuuden puolella nuortenkirjoilla menee hieman paremmin. Myydimpien listalla on (laskutavasta riippuen) jopa 8 kirjaa. TOP 3-listalle ovat sijoittuneet: 1. sijalla oleva Jeff Kinneyn Neropatinpäiväkirja: Kylmää kyytiä (19 600 kpl), 2. sijalla Noidan käsikirja (17 500 kpl) ja 3. Elena Favillin ja Francesca Cavallon Iltasatuja kapinallisille tytöille (16 800 kpl).

(Psst! Karisto ja Lasteninstituutti ovat heränneet huoleen, ja julistaneet kirjoituskilpailun, jossa etsitään lukemista erityisesti 11-14-vuotiaille pojille. Lisää kilpailusta kilpailusivuilla).

Kirjailijoiden sukupuolijakauma

Nais- ja mieskirjailijoita on kotimaisen kaunokirjallisuuden listalla liki yhtä paljon (naisia 11/20 ja miehiä 9/20), mikä näyttäytyy näennäisesti tasa-arvoisena.

TOP 5 -listalle (eli myyntiä 29 800 kpl ja yli) mahtuu kuitenkin vain Enni Mustonen teoksellaan Taiteilijan vaimo (35 600). TOP 10 -listalle mahtuu neljä naista, joista kolme sijoittuvat sijoille 8-10.

Suurimmat tienestit valahtvat siis jälleen miesten taskuihin.

Yllätykset tilastoissa

Missä on Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu? Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta muistan nähneeni Savonlahden päivityksen instassa, että teoksesta otettiin 4. painos.

Listalta puuttuu myös suosikkikirjailijani Saara Turusen Sivuhenkilö.

Muuten listalla ei juuri ollut yllätyksiä: Remes, Mäki ja Kinnunen olivat odotettu näky myydyimpien listan kärkipäässä. Ehkä ainoa yllätys, että Lehtolaisen romaani oli vasta listan viimeisenä, sijalla 20.

Yhteenveto

Kirjailijaliitto julkaisi loppuvuodesta 2018 selvityksen, jonka mukaan kirjailijan tuloista 29% koostuu keskimäärin apurahoista, sama verran kuin kirjamyynti (Kirjailijaliitto 2018). Apurahojen merkitys kirjailijan tulona kasvaa, kun myynti laskee.

Olen itse kirjojen suurkuluttaja ja tietysti kirjoittaja, joten otan uutisen kirjamyynnin laskusta surullisena vastaan. Tuloja ei riitä monelle kirjailijalle, sillä apurahoja ei jaella liian avokätisesti eikä niistä riitä kuin murto-osalle.

Myyntilistan keski-ikä näyttää 50-70-vuotiaalta. Olen lukenut valtavasti kirjoja tänä vuonna, mutta ainoastaan 5 kirjaa ylsi myydyimpien listalle (yksikään ei ollut dekkari).

Joku voisi sanoa, että aika menee eteenpäin, mitä sä valitat. Tärkeämpää on kuitenkin kysyä, mitä seurauksia kirjojen ostamisen ja lukemisen vähentymisellä on.

Miltä näyttää kirjallisuus tulevaisuudessa? Onko kirjallisuutta vielä silloin olemassa? Miltä näyttää yhteiskunta, jonka kansalaiset eivät pysty keskittymään pitkän tekstin lukemiseen? Miten toimii yhteiskunta, josta abstrakti ajattelu ja mielikuvitus vähenevät?

Mitä sinä voit tehdä asian edistämiseksi? Milloin ostit viimeksi kirjan?

Mikäli Helmet julkaisee taas tilaston vuoden 2018 lainatuimmista kirjoista, julkaisen viime vuoden tapaan analyysin myös siitä.

Kuva: Unsplash

Lähteet

Kirjailijaliitto (2018) ’Tulotutkimus 2018’. [Online] https://www.kirjailijaliitto.fi/medialle/tulotutkimus-2018/ [2.1.2019]

Kustantajat (2019) ’Bestsellerit 2018’ [Online] https://kustantajat.fi/files/output/2231/bestsellerit-2018.pdf [23.1.2019]

Kustantajat (2018) ’Bestsellerit 2017’ [Online] https://kustantajat.fi/files/output/1827/bestsellerit-2017_uusi.pdf [23.1.2019]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s