Myydyimmät kirjat vuonna 2019

Vuoden 2019 kirjamyynnin tilastot ovat julkaistu. Tilastot hämmentävät myyntimäärillään, mutta on joukossa hieman iloisiakin uutisia etenkin äänikirjojen kasvun ja kustantamoiden moninaisuuden suhteen. Jos vuonna 2017 iloittiin kirjamyynnin noususta, vuonna 2018 tietokirjojen myynnin suosiosta, on vuosi 2019 käytännössä laskua lähes kaikessa.

Alla suosittu vuotuinen analyysina kirjamyynnistä, voilà. Keitä kuppi kuumaa seurauksi ja perehdy siihen, mitä Suomi ostaa luettavaksi ja kuunneltavaksi.

Edellisten vuosien analyysit löytyvät täältä: 2018 ja 2017.

Kirjojen myynti laskussa

Mitä kuuluu kirjoille myynnin perusteella? Ei kovin hyvää. Myyntimäärät lähes jokaisessa kategoriassa ovat laskeneet huimasti vuodesta 2018: kotimainen kaunokirjallisuus 30%, käännetty kaunokirjallisuus 24%, kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 17%, käännetyt lasten- ja nuortenkirjat 15% ja tietokirjat 40%*. Lisäksi e-kirjojen myynti laski 13%.

Kotimaisen kaunokirjallisuuden myyntimäärät ovat selkeässä laskussa. Vuonna 2019 ei päästy samoihin kärkilukuihin kotimaisessa kirjallisuudessa kuin vuonna 2018, jolloin sijalla 1 ollut Tuomas Kyrön Ennen kaikki oli paremmin, Mielensäpahoittaja myi 45 900 kpl. Vuonna 2019 ykkössijaa piti 40 700 kpl myynnillä jännityskirjallisuuden kestosuosikki Ilkka Remes Kremlin nyrkki -teoksellaan.

Finlandia-voittaja ei toisena perättäisenä vuonna saanut automaattista 1. sijaa. Pajtim Statovicin Bolla on sijalla 2 (35 100 kpl), ja myi lähes 30 000 kpl vähemmän kuin Juha Nurmen Finlandia-teos Niemi vuonna 2017 (64 000 kpl). Siitäkin huolimatta, että Statovcia hehkutetaan ympäri maailmaa ja hän on tämän hetken menestynein suomalainen kirjailija.

Tietokirjojen laskuun vaikuttaa myös viime vuoden poikkeuksellisen huiman myynnin (184 500 kpl) tehnyt Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen, joka vääjäämättä laskee tulosta. Tästä johtuen lasku ei välttämättä ole niin paha kuin ensin vaikuttaa.

E-kirjoissa (”sähkökirjat” tilastossa) ei näytä olevan tänä vuonna selkeitä suosikkeja ja myyntitykkejä, joka laskee myyntitulosta viime vuodesta. Jos vuonna 2017 e-kirjojen sijalla 1 oleva Petri Tammisen Suomen historia myi 20 800 kpl, vuonna 2018 kärjessä oli Eve Hietamiehen Yösyöttö 14 400 kpl määrällä, niin vuonna 2019 sijalle 1 pääsi jo 5 700 kpl myynnillä Heather Morris Auschwitzin tatuoijalla.

Selkeiden suosikkien puuttuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että e-kirjat olisivat historiaa – e-kirjojen myynti näyttää muutoin lähes identtiseltä viime vuoteen verrattuna.

*Huom! Vuonna 2018 tietokirjat olivat tilastossaan omana kategoriana, kun vuonna 2019 ne on jaoteltu kotimaisiin tietokirjoihin ja käännettyihin tietokirjoihin. Luku on saatu yhdistämällä listat ja valitsemalla 20 myydyintä, jotta luvut olisivat vertailukelpoisia.

Jännitys, viihde ja tietokirjallisuus kiinnostavat

Kotimaisen kaunokirjallisuuden listalla on paljon hajontaa, mutta historialliset romaanit sekä jännityskirjallisuus nousevat kummatkin selvästi tilastosta. Tämä näyttää mukailevan aiempien vuosien trendiä, että suomalaiset ostavat juuri näitä kahta genreä eniten. Käännetyn kaunokirjallisuuden myyntilistaa puolestaan dominoi 100% jännityskirjallisuus.

Tietokirjoista suomalaisia kiinnostivat erityisesti mm. rikokset ja alamaailma, henkilökuvat sekä ruoka, juoma ja terveys. Tietokirjojen vuotuinen hitti oli jälleen Sääpäiväkirja (sija 4, 14 100 kpl).

Otava hallitsee myyntiä

Kenelläkään ei varmaan tullut yllätyksenä, että Otava hallitsee lähes kaikkia myyntilistoja läsnäolollaan: kotimainen kaunokirjallisuus (9 teosta/20 teoksesta), käännetty kaunokirjallisuus (10/20), kotimaiset tietokirjat (8/20) ja äänikirjat (5/20).

Poikkeuksena on lasten- ja nuortenkirjat, jota hallitsee kotimaisella puolella Tammi (8/20) ja käännetyissä Gummerus (8/20), ja käännetyt tietokirjat, joiden johtava asema menee WSOY:lle (9/20). Toisaalta monissa kategorioissa Otava tulee hyvänä kakkosena myyntilistoilla, ja moni teos sijoittuu juuri kärkipaikoille.

Äänikirjojen myyntilista tuo kiinnostavaa monipuolisuutta kirjojen kustantamoihin. Listalla on peräti 12 eri kustantamon teoksia: Otava (5/20), WSOY (3/20), Atena (2/20), Siltala (2/20), Bazar (2/20), Tammi (2/20), Aula & Co (1/20), Diktaattori (1/20), Gummerus (1/20) ja Johnny Kniga (1/20).

Sukupuolijakauma – kohti tasa-arvoa?

Sukupuolijakauma näyttää hieman myyntitilastoissa paremmalta kuin viime vuosina, vaikka myynnin jakautuminen ei vielä mene sukupuolten välillä tasan.

Kotimaisen kaunokirjallisuuden top 5:een mahtuu tänä vuonna jo kaksi naiskirjailijaa: sijalle 3 Enni Mustonen Sotaleski (32 700 kpl) ja sijalle 4 Sofi Oksanen Koirapuisto (25 600 kpl). Top 10 mahtuu jo viisi naiskirjailijaa. Kotimaisen kirjallisuuden myyntilista näyttää tasa-arvoisemmalta tänä vuonna, sillä naiskirjailijoita (10/20) ja mieskirjailoija (10/20) on tasamäärä. Toisaalta kärkipaikat menevät jälleen miehille.

Myydyimmät käännetyt kaunokirjalliset teokset ovat toisin lähes kaikki naisten kirjoittamia (17/20).

Äänikirjat jatkavat suosiotaan

Äänikirjojen myynti muodostaa kirjamyyntiin poikkeuksen, sillä kasvua on jopa 7% vuodesta 2018.

Äänikirjat kiinnostavat selkeästi ihmisiä, sillä niiden kuluttaminen suhteessa painettuun kirjaan on noussut. Äänikirjojen top 20 sijalla oleva Juha Rauhaheimon Hermo. Murharyhmän mies (13 400 kpl) olisi yltänyt painettujen kotimaisten kaunokirjallisuuden myyntilistalle sijalle 8.

Toisaalta aihepiiri myydyimmissä äänikirjoissa keskittyy erityisesti tietokirjallisuuteen ja elämänkertoihin, sekä viihteellisempään kirjallisuuteen. Tietokirjallisuuteen keskittyvät kirjat tukevat myös kasvava podcast-ilmiötä. Ensimmäinen, ja ainoa, kotimainen kaunokirjallinen teos Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu (14 700 kpl) on vasta myydyimpien äänikirjojen sijalla 15.

Äänikirjoissa näkyy kustantamoiden monipuolisuus – eli brändi ei juuri ohjaa kuulijaa, vaan teos. Siksi on mielestäni kiinnostavaa, että myydyimpien listalla on peräti 12 eri kustantamoa. Vaikka Otava näyttää hallitsevan lähes kaikkia muita listoja, on moni kustantamo päässyt nauttimaan äänikirjatrendistä.

Lisäksi moni äänikirjoista on julkaistu jo ennen vuotta 2019. Näitä ovat mm. Thomas Eriksonin Idiootit ympärilläni (36 900 kpl), Yuval Noah Harari Sapiens (20 800 kpl), Michelle Obama Minun tarinani (33 00 kpl) ja Kari Hotakainen Tuntematon Kimi Räikkönen (22 500 kpl). Äänikirjat pidentävät teoksen elinkaarta vähintään parilla vuodella, mikä on nykyisessä nopeassa syklissä myynnin kannalta toivottu asia.

Panostusta lasten- ja nuortenkirjoihin?

Lastenkirjat dominoivat yhä myyntiä niin kotimaisen kuin käännetyn kirjallisuuden listoissa. Suurin osa myydyimmistä kirjoista on suunnattu alakouluikäisille tai nuoremmille lukijoille.

Finlandia-palkinnon saanut Marisha Rasi-Koskinen on nuorille (ja myös aikuisille) suunnatulla teoksellaan Auringon pimeä puoli vasta sijalla 17 (5 400 kpl).

Toisaalta tilasto osoittaa, että lukijoita olisi, jos yleisön ja lukijakunnan intressit kohtaisivat. Erityisesti poikien keskuudessa oleva Jeff Kinneyn suosittu Neropatin päiväkirja -kirjasarjan 14. osa Neropatin päiväkirja 14: Remppaa pukkaa on käännetyn kirjallisuuden sijalla 1 huimalla 20 200 kpl myynnillä.

Tilastoa katsoessa nousee väistämättä kysymyksiä: eivätkö kustantamot osaa markkinoida kirjoja nuorille? Onko nuortenkirjoja mainostettu? Minusta on kovin vaikeaa ajatella, että meillä tai muualla ei olisi tasokasta nuortenkirjallisuutta. Toisaalta tämä avaa myös kirjoittajille upean markkinaraon: kirjoita pirun hyvä nuortenromaanisarja.

Mitä ajatuksia tilastot herättivät?

Rehellisesti sanottuna kirjamyynnille ei voi oikein hurrata. Kirjojen ostaminen kulutushyödykkeenä näyttää olevan laskusuunnassa. Olisi kiinnostaa tietää, että korreloivatko tulokset kirjastopalveluiden käytön kanssa? Eli lainaavatko ihmiset nykyään enemmän kirjoja kuin ostavat niitä?

Vaikka ostan paljon kirjoja, ei myyntilistalle yltänyt kuin yksi ostamani kirja, Statovicin Bolla. Näin on ollut jo monena vuotena. Se pistää väkisinkin miettimään ja toivomaan, että myynnit eivät ohjaisi liikaa kustannustoimintaa. Moni hyvä ja merkityksellinen kirja saattaa jäädä muuten kustantamatta, ja kirjallinen kenttä supistuu.

Äänikirjat pelastavat hieman kirjamyyntiä, mutta kaikki painetut kirjat eivät sovellu äänikirjoiksi. Ensimmäiseksi tuli mieleen Miki Liukkosen tuotanto, joka kokeellisuudellaan menettää osan sanomastaan, jos sen muuttaa kuunneltavaan muotoon. Oikeastaan painettu kirja ja äänikirja ovat kaksi eri teosta. Lisäksi äänikirjojen suurista myynneistä näyttävät nauttivan vain tietokirjat sekä viihteellinen kirjallisuus. Siksi en sanoisi äänikirjojen pelastavan kotimaista kirjallisuutta.

Miltä näyttää tulevaisuus?

Jatkuuko äänikirjatrendi? Ennustan äänikirjojen kulutuksen nousevan vielä muutaman vuoden. Lisäksi näkisin tarjonnan ja kulutuksen monipuolistuvan. Jään kuitenkin odottaman, milloin interaktiiviset kirjat tulevat markkinoille.

Kirja-ala on ainut kulttuurin osa-alue, jota ei tueta valtiollisesti. Kustantamot ovat yrityksiä, jotka tavoittelevat voittoa. Lukemisen tilasta on oltu huolestuneita jo vuosien ajan. Lukemisen hyötyjä korostetaan ja lukemisen pariin rohkaistaan. Tämän hetkinen tilanne ei ole kestävä: yhteiskunnan nykytilan, yksilöiden tulevaisuuden, kustantamoiden talouden ja kirjailijoiden toimeentulon kannalta. Nykyaikana ei kannata olla kirjailija.

Mikä on kirjakauppojen vastuu kirjamyynnin huonontumisesta? Suomalaisen kirjakaupan kanta-asiakkaana saan kuukausittain uutiskirjeen kuun tarjouksista ja uutuuksista valikoimassa. Minua surettaa kovasti, että suurin osa mainostettavista tuotteista on jotain muuta kuin kirjoja (mm. toimistotarvikkeita, pelejä, askartelutarvikkeita tai leluja jne.). Kuinka suuri osa valikoiman kaventumisesta sataa kirjamyynnin laskun laariin?

Olen useamman vuoden kuunnellut ikätovereideni perusteluja sille, että he eivät osta kirjoja. Yksi syy on ilmastonmuutos, toinen kirjojen kalleus ja kolmas laiskuus.

Voin sanoa, että kirjat eivät ole saastuttavampien asioiden kärkilistalla. Toiseksi Netflixin ja HBO:n kuukausimaksulla saa ihan hyvin ostettua ainakin yhden uuden kirjan. Nämä ovat tietenkin jokaisen henkilökohtaisia valintoja, mutta mielestäni perustelut kusevat. Kannustan tietysti myös käytettyjen kirjojen ostamiseen ja kirjojen lainaamiseen – kirjastosta ja lähipiirin kesken. Kirjan elinkaaren tulisi olla pidempi kuin yksi lukukerta.

Olen kuitenkin toiveikas. Sanomalehti ala oli kriisissä vuosien ajan, mutta tilaajien määrät ovat olleet kasvussa ja Sanomakin tekee hyvää tulosta (Kauppalehti 2019). Digitalisaatio pakottaa perinteisen kustannusalankin muutoksiin ja muokkaamaan strategiaansa. En olisi yllättynyt, jos kustantamot lanseeraisivat suoratoistopalveluiden kaltaisia ondemand-palveluja, jotka tarjoaisivat koko kustannusvalikoiman kiinteään kuukausihintaan.

Varmaa on, että muutoksia on luvassa seuraavien vuosien aikana.

Lähteet

Kauppalehti (2019) ’Sanoma nostaa tämän vuoden näkymiään’ [Online] https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sanoma-nostaa-taman-vuoden-nakymiaan/1ba973d8-b4eb-4d54-b57b-ce00b06cea62 [26.1.2020]

Kustantajat.fi ’Bestseller-listat’ [online] https://kustantajat.fi/bestsellerit [26.1.2020]

Kuvat: Unsplash