Kotimaisen painetun kaunokirjallisuuden myynti kasvoi vuonna 2024, ja myös lastenkirjojen myynti on nousussa. Silti painettu kirja on edelleen heikommassa asemassa verrattuna äänikirjoihin.
Kustannusalan tilastot vuoden 2024 kirjamyynneistä ovat valmistuneet. Moni kirja-alalla ja kirjallisuuden parissa työskentelevä on pidättänyt hengitystään, sillä tilastot kertovat, mikä myy ja mitä suomalaiset lukevat.
Kaunokirjallisuuden kirjamyynti nousussa
Kotimaisen painetun kaunokirjallisuuden myynti kasvoi 4,1%. Kasvua tapahtui jo toista vuotta peräkkäin. Kun tilastoja katsoo 5 vuottaa taaksepäin, vuosi 2024 rikkoi myös myyntiennätyksiä. Uutiset tuovat positiivisen pilkahduksen synkällä kirjallisuuskentällä.
Mistä painetun kaunokirjallisuuden kasvu johtuu?
Uskon, että tieto kirjojen arvonlisäveron nostosta on vaikuttanut lukijoiden intoon ostaa kirjoja ”varastoon”. Kirjoista maksettava vero nousi 10%:sta 14%:iin 1.1.2025. Monessa somen kirjallisuusryhmissä kannustettiin lukijoita ostamaan syksyllä mahdollisimman paljon kirjoja vielä vuoden 2024 puolella, jolloin ne olivat edullisempia.
Lisäksi luulen, että yleinen puhe lukemisen, ja erityisesti fyysisten kirjojen lukemisesta, on kannustanut tarttumaan kovakantiseen. Moni kaipaa rauhaa digilaitteilta ja mahdollisuutta syventyä ilman jatkuvia keskeytyksiä.
Vaikka kasvua on kaunokirjallisuudessa, suomalaiset kuluttavat erityisesti tietokirjallisuutta, sarjakuvia ja nuortenkirjoja enemmän sähköisissä muodoissa kuin fyysisinä kirjoina.
Kirjamyyntien huiput tasoittuneet
Vuoden 2024 myydyin kirja oli Satu Rämön Hildur-sarjan Rakel, jota myytiin 37 200 kappaletta. Listan toiseksi myydyin kirja on kestosuosikki Ilkka Remeksen Zeus (27 900 kpl).
Myydyimpien painettujen kirjojen top-lista on kuitenkin karua luettavaa. Vielä 2010-luvun lopulla myydyimmät kirjat ylittivät 50 000 kappaleen rajan. Nyt listan kärki jää huomattavasti rajasta, mikä kertoo karulla tavalla kirjojen ostamisen vähentyneen suomalaisten keskuudessa. Kun vuonna 2017 top 20 -myydyimpien listalle pääsi yli 8 000 kirjan myynnillä, nyt sama myynti olisi oikeuttanut sijalle 11.
Kari Hotakaisen strategia julkaista Helmi vain K-kaupoissa Pirkka-merkin alla näyttää toimineen, sillä Hotakaisen teos on kolmanneksi myydyin painettu kotimainen teos (27 800 kpl).
Finlandia-palkinnon kaksinkertainen voittaja Pajtim Statovci sijoittuu tuoreella palkintoteoksellaan, Lehmät synnyttävät öisin, painettujen kirjojen listalla vasta sijalle 4 (27 600 kpl). Vielä 2010-luvun lopulla kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja nousi lähes poikkeuksetta myyntien kärkeen.
Top-lista komeilee tuttuja nimiä: Remes, Hotakainen, Mustonen, Kinnunen, Seeck, Nousiainen, Mäki, Tervo jne. Se kertoo siitä, että vuosia julkaissut kirjailija on saavuttanut uskollisen lukijakunnan, joka lähes varmasti ostaa uuden teoksen.
Lastenkirjojen myynneissä näkyy uuden sukupolven lukijat
Myydyimmät lasten- ja nuortenkirjat vuonna 2024 eivät päässeet tilastoihin kirjakaupan kautta, sillä valtio on avustanut teosten hankinnassa. Esimerkiksi runokirja Haitulan Taikahattu jaettiin 54 000 alakoululaiselle osana Kirsi Kunnaksen juhlavuotta. Toiseksi myydyin kirja oli Kis Kis Kissanpentu – Silittelysanoja vauvalle, joka puolestaan on vuosittain jaettu vastasyntyneille osana äitiyspakkausta.
Mediassa on viime vuosina ollut paljon esillä lasten- ja nuorten lukemisen väheneminen (mm. Apu, HS & Turun Sanomat). Tutkimustulokset kertovat, kuinka tärkeää lukeminen lapselle on heti vauvavuosista alkaen (mm. MTV & Yle).
Julkinen puhe näyttäisi ainakin tilastojen valossa toimineen vanhempiin. Erityisesti painettujen lastenkirjojen myynti on kasvanut ilahduttavasti 6,5% vuonna 2024.
Tilastoja katsomalla näkyy kuitenkin erityinen kohderyhmä, jolle kirjoja on eniten ostettu: 0-3-vuotiaat.
Monia ääninappikirjoja yltää kotimaisten ja käännettyjen kirjojen top-listoille. Ääninappikirjat ovat interaktiivisia kirjoja, jotka sisältävät painikkeita, joista kuuluu ääntä. Ääni voi olla esimerkiksi eläimen äännähdys, asian tai esineen nimeäminen.
Lisäksi 0-3-vuotiaille tunnetaitoja opettavan Miu-sarjan 4 kirja yltävät myydyimpien kirjojen listalle.
Huomattavaa on, kuinka Finlandia vaikuttaa epäsuhteisesti kirjamyyntiin. Lasten- ja nuortenkirja Finlandia-palkinnon voittaja Päivi Lukkarilan Skutsi myi 7 300 kappaletta – kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Statovci puolestaan yli 20 000 kappaletta enemmän.
Äänikirjat ovat suosituin kirjallisuuden formaatti
Äänikirjoja myydään selvästi enemmän kuin painettuja kirjoja, mikä osoittaa, että suomalaiset suosivat kirjallisuuden kuuntelua lukemisen sijaan.
Listoja tutkimalla voi huomata, että suomalaiset kuuntelevat kaunokirjallisuuden teoksista erityisesti dekkareita ja jännitystä. Lisäksi erilaiset kirjasarjat, kuten Rämön Hildur, sitouttavat lukijat kuluttamaan myös muut sarjan osat.
10 kuunnelluinta äänikirjaa vuonna 2024 (kaunokirjallisuus)
Alla näet kuunnelluimpien kaunokirjallisuuden äänikirjojen listan vuonna 2024. Lisäksi taulukkoon on otettu vertailun vuoksi teoksesta myös sähkökirjojen ja painetun kirjojen myyntimäärät samalta vuodelta.
| Kirja & Tekijä | Äänikirja (kpl) | Sähkökirjat (kpl) | Painettu kirja (kpl) |
|---|---|---|---|
| Rakel, Satu Rämö | 69 000 | 13 100 | 37 200 |
| Jakob, Satu Rämö | 39 600 | 8 100 | Ei listalla (ilmestynyt aiemmin) |
| Hildur, Satu Rämö | 29 200 | 4 500 | Ei listalla (ilmestynyt aiemmin) |
| Satuttamisten summa, Seppo Jokinen | 28 700 | 3 600 | Ei listalla |
| Rósa & Björk, Satu Rämö | 28 200 | 5 400 | Ei listalla (ilmestynyt aiemmin) |
| Kaarna, Tommi Kinnunen | 26 300 | 5 300 | 14 000 |
| Merkitty, Max Seeck | 26 100 | 4 100 | 13 100 |
| Henna Björk: Koodi, Christian Rönnbacka | 24 100 | 2 700 | Ei listalla (ilmestynyt aiemmin) |
| Kartanon rouva, Enni Mustonen | 23 600 | 4 500 | 22 000 |
| Sitruunakevät, Maija Kajanto | 23 400 | Ei listalla | Ei listalla |
Monen teoksen kohdalla äänikirjojen myynti ylittää painetun kirjan (ja sähkökirjan) myynnin. Erityisesti suosittujen kirjailijoiden kohdalla uutuusteosten palkkiot jäävät huomattavasti pienemmäksi. Tämä johtuu siitä, että äänikirjoista maksettavat palkkiot ovat pienemmät kuin painetuista kirjoista saatavat palkkiot.
Poikkeuksiakin on: esimerkiksi Maija Kajannon Sitruunakevät ja Seppo Jokisen Satuttamisten summa ovat myyneet hyvin erityisesti äänikirjoina, mutta muissa kategorioissa myynti on ollut maltillisempaa.
👋 Kirjailijan saamat palkkiot vaihtelevat merkittävästi teoksen julkaisumuodon mukaan. Painetusta kirjasta kirjailija saa keskimäärin noin 2,5–3,1 euroa per myyty kappale. Sähkö- ja äänikirjoista palkkiot ovat huomattavasti pienempiä; esimerkiksi äänikirjasta kirjailija saa keskimäärin noin 0,5–0,67 euroa per myynti (lähteet: MTV ja Kirjailijaliitto).
Kirjojen kuluttaminen pysyvästi muuttunut
Suomalaiset ovat yhä kiinnostuneita kirjoista ja tarinoista, mutta niiden kulutustavat ovat muuttuneet. Äänikirjojen myynti ylittää selvästi painettujen kirjojen myynnin, mikä heikentää alan taloudellista tilannetta. Tämä johtuu siitä, että sekä kustantamot että kirjailijat saavat äänikirjoista vähemmän tuloja kuin painetuista kirjoista.
Kustantamoista Otava ja WSOY hallitsee top-listoja lähes jokaisessa kategoriassa. Kahden suuren on helppo kerätä kirsikat kakusta, sillä he saavat varmasti eniten käsikirjoituksia.
Erityisen huomattavaa on, kuinka WSOY, Otava ja Tammi (kuuluu WSOY:n kanssa samaan Bonnier-konserniin) dominoivat lasten- ja nuorten äänikirjamarkkinaa. Ainoastaan Gummeruksen kustantama Kalle Pekkasen Pimahtanut Pyyhekumpi yltää myydyimpien kotimaisten äänikirjojen listalle sijalle 18. Joko muut kustantamot eivät edes tuota teoksesta äänikirjaa tai he eivät pärjää kahden suuren konsernin kilpailussa.
Kun näemme top-listat, näemme myydyimpien 20 teoksen listan ja millä myyntimäärillä listalle on päässyt. Listan ulkopuolelle jää valtavasti teoksia, jotka ovat myyneet satoja tai tuhansia niteitä. Ne eivät vain välttämättä ole löytäneet suurten massojen tietoisuuteen eivätkä yltäneet myydyimpien listalle.
Kaunokirjallisuuden myynti on kasvanut, mikä viittaa siihen, että lukijat hankkivat entistä monipuolisemmin kirjoja. Vaikka bestseller-listoille nousevien teosten myyntimäärät ovat pienempiä kuin kymmenen vuotta sitten, myynti jakautuu todennäköisesti tasaisemmin ja useammille kirjailijoille. Lisäksi myös listojen ulkopuolella olevien teosten kysyntä voi olla kasvussa.
Kiinnostavaa on kuitenkin nähdä, miten kirjojen arvonlisäveron korotus vaikuttaa vuoden 2025 kirjamyyntiin.
Löydät täältä aiemmat analyysit kirjamyynneistä: 2017, 2019, 2018, 2021.
Pääkuvan kuvien lähteet: WSOY, Siltala, Otava, Gummerus ja Tammi
Tilastot: Kustantajat.fi