Päivän juuret juontavat Barcelonaan 1920-luvulle. Päivämäärän valintaan vaikutti kahden merkittävän kirjailijan kuolinpäivät.
Kirjan ja ruusun päivä on vakiintunut vuosittaiseksi kulttuuritapahtumaksi, joka juhlistaa 23. huhtikuuta kirjallisuutta ja lukemisen merkitystä. Päivä on saanut inspiraationsa kansainvälisestä esikuvastaan – UNESCO:n julistamasta Maailman kirjan ja tekijänoikeuksien päivästä.
Mutta mistä tämä erikoinen yhdistelmä kirjasta ja ruususta oikeastaan on saanut alkunsa?
Juuret juontavat Barcelonan romanttiseen perinteeseen
Kirjan ja ruusun päivän juuret ulottuvat 1920-luvun Kataloniaan, Espanjaan. Barcelonassa vietettiin jo tuolloin Pyhän Yrjön päivää (Sant Jordi), joka on ollut perinteinen rakkauden ja kirjallisuuden juhlapäivä.
Paikallisen perinteen mukaan miehet antoivat naisille punaisen ruusun, ja vastalahjaksi naiset antoivat miehille kirjoja. Tapa sai nopeasti suosiota, ja siitä muodostui merkittävä osa Katalonian kulttuuria.
Vähitellen myös kirjakaupat ja kustantamot alkoivat järjestää erityisiä kampanjoita päivän kunniaksi.
Lue lisää: Yli 15 kirjallisuuspalkintoa – kuinka monta osaat nimetä?
UNESCO:n virallistama juhlapäivä
Vuonna 1995 Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO julisti 23. huhtikuuta Maailman kirjan ja tekijänoikeuksien päiväksi.
Päivämäärällä on kirjallisuushistoriallista painoarvoa, sillä se on sekä William Shakespearen että Miguel de Cervantesin kuolinpäivä.
UNESCO:n tavoitteena oli edistää lukemista, julkaisemista ja tekijänoikeuksien kunnioittamista maailmanlaajuisesti. Kirjan ja ruusun päivä levisi tämän ansiosta laajemmalle, ja sitä vietetään monissa eri maissa tänäkin päivänä.
Kiitos kirjasta -palkinnon jakaminen
Nykyään Kirjan ja ruusun päivä on paitsi kunnianosoitus kirjallisuudelle, myös muistutus sananvapauden, luovuuden ja kulttuurin merkityksestä. Kirjat eivät ole vain viihdettä tai oppimisen välineitä – ne kantavat ajatuksia, avaavat maailmoja ja yhdistävät ihmisiä.
Kirjan ja ruusun päivänä jaetaan Kiitos kirjasta -palkinto, joka palkitsee edellisvuonna ilmestyneen ”erityisen virikkeitä antavan” teoksen. Palkinnon saa vuonna 2025 Markus Nummi teoksesta Käräjät (Otava, 2024). Palkintoa on jaettu vuodesta 1966.
Lisäksi Suomessa on valittu Kirjan ja ruusun päivän kirjailija ainakin vuosina 2012–2020. Kirjailijan teos oli kirjoitettu päivää varten, ja sen pystyi saamaan vain kaupanpäälliseksi kirjakaupasta rajoitetun ajan. Teosta ei siis voinut ostaa erikseen.
Virallista Kirjan ja ruusun päivän kirjailijaa ei ole valittu vuoden 2020 jälkeen, mutta monissa kirjakaupoissa on edelleen erilaisia tarjouksia ja kirjallisuustapahtumia.
Lähteet:
Rauhankasvatusinstituutti
Kirjakaupanliitto – EPressi
Wikipedia
Kirjakaupanliitto