Vuonna 2025 Finlandia-palkinnon osallistumismaksu on jo 300 euroa. Kustantajat ymmärtävät tarpeen turvata esiraadin työskentely, mutta osallistujamäärän rajaaminen maksuja korottamalla herättää myös kritiikkiä.
Maaliskuun lopulla Sanna Ruoho julkaisi Instagramissa Lukujonossa-tilillään, kuinka Finlandia-palkinnon osallistumismaksua on korotettu merkittävästi 2020-luvulla. Vuonna 2022 osallistumismaksun suuruus oli 100€/teos, kun vuonna 2025 maksu on jo 300€/teos.
Osallistumismaksun lisäksi kustantamon tulee toimittaa jokaisesta kilpailuun ilmoitetusta teoksesta seitsemän kappaletta Finlandia-raadille.
Finlandia-kilpailun järjestämisestä vastaavan Kirjasäätiön taustalla toimivat Suomen Kustannusyhdistys. Säätiön tavoitteena on edistää kirjallisuutta ja lukemista Suomessa. Osallistumismaksun korotus herättää huolta siitä, että onko kaikilla kustantamoilla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kilpailuun ja toteutuuko kirjallisuuden monimuotoisuus.
Haastattelin viittä eri kustantajaa osallistumismaksun korotuksesta ja sen vaikutuksista. Lisäksi olin yhteydessä Kirjasäätiöön, jonka puheenjohtaja Laura Karlsson antoi aiheesta lyhyet kommentit sähköpostitse.
Korotuksen taustalla halu vähentää osallistujamääriä
Finlandia-palkinto on kiistatta Suomen tunnetuin kirjallisuuspalkinto, joka tuo suomalaista nykykirjallisuutta laajan yleisön tietoisuuteen. Kirjasäätiön mukaan raadille lähetettyjen teosten määrä on kasvanut viime vuosina.
“Viime vuosien kirja-alan haasteista huolimatta on erityisen ilahduttavaa, että Finlandia-palkintoon halutaan edelleen osallistua suurissa määrin, sillä palkinnolla saadaan nostettua ja tuettua uutta kotimaista kirjallisuutta sen saamalla näkyvyydellä ja kiinnostuksella”, Kirjasäätiön puheenjohtaja Laura Karlsson kommentoi.
Voisi ajatella, että suuri määrä ehdokkaita lisäisi valinnan monimuotoisuutta. Tällöin kaikki palkinnon kriteerit täyttävät teokset saisivat mahdollisuuden osallistua yhteen Suomen merkittävimmistä kirjallisuuspalkintokilpailuista.
Kasvu ei Kirjasäätiön mukaan ole kuitenkaan positiivinen asia, sillä se heijastuu suoraan raatityöskentelyyn.
”Kilpailuun halutaan lähettää kirjoja niin paljon, että esiraatien työmäärä on kasvanut vuosien saatossa. Se rajaa päteviä lautakunnan jäseniä tehtävästä ulos”, Karlsson kommentoi.
Vuonna 2024 Päivi Lukkarila voitti lasten- ja nuortenkirjallisuus Finlandian omakustanteella nimeltä Skutsi. Kirjasäätiö ei kommentoi, että onko esimerkiksi omakustanteiden määrä kasvanut merkittävästi viime vuosina.
“Kilpailun osallistujamäärät eivät ole julkisia, mutta kasvua on ollut ja hinnan korotuksella viime vuonna oli pieni vaikutus osallistujamääriin. Korotetun osallistumismaksun toivotaan lisäävän edelleen kustantajien harkintaa lähetettävistä teoksista, jotta tämä tavoite voi toteutua”, Karlsson sanoo.
Karlssonin mukaan osallistumismaksun korotuksen taustalla ei ole halu lisätä säätiön tuloja, eikä Kirjasäätiö tavoittele voittoa. Hän ei kuitenkaan kommentoi, mihin korotetuista maksuista saadut varat käytetään.
Asiantunteva ja monimuotoinen raati Finlandian perusta
Kirjasäätiön nimeämä raati, joka koostuu kirjallisuudentutkijoista, kriitikoista ja kirjailijoista, lukee kaikki Finlandia-kilpailuun lähetetyt teokset. Raati arvioi teosten kirjallista laatua ja valitsee kussakin kategoriassa (kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus ja lasten- ja nuortenkirjallisuus) kuusi teosta varsinaisiksi Finlandia-ehdokkaiksi.
”Tahdomme, että raateihin voivat jatkossakin ottaa osaa monenlaiset ihmiset iästä ja elämäntilanteesta riippumatta. Finlandia-palkintoa jakavan Kirjasäätiön tavoitteena on tällä muutoksella varmistaa, että kaikki kilpailuun lähetetyt teokset saavat raadeissa ansaitsemansa perehtyneen käsittelyn. Kaikki lautakuntalaiset perehtyvät kaikkiin teoksiin”, Laura Karlsson sanoo.
Ammattitaitoinen ja monipuolinen raati on kirjallisuuspalkinnon perusta. Ilman huolellista ja laadukasta arviointia palkinto ei voi olla aidosti merkittävä. Haasteeksi nousee kuitenkin teosten suuri määrä.
“Esiraatien työtä pyritään kehittämään, ja muutama vuosi sitten raatilaisten määrää lisättiin, mutta työmäärä ei tällä vähenny, sillä jokainen raatilainen perehtyy yhä jokaiseen kilpailuun lähetettyyn teokseen”, Karlsson kommentoi.
Kirjasäätiön päätös jakaa kustantajia
Moni haastatelluista kustantajista ymmärtää Kirjasäätiön tekemän päätöksen, vaikka osallistumismaksun korotus koetaankin suureksi.
“En koe korotusta huonona asiana. Raatien täytyy ehtiä käydä läpi kaikki kirjat, jotka he joko laittavat jatkoon tai eivät”, sanoo Kustannusosakeyhtiö Aula & Co:n kustantaja Niko Aula.
Myös Gummeruksen kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantaja Aleksi Pöyry on samoilla linjoilla.
“Ymmärrämme sen, että Kirjasäätiö vastuuttaa kustantamoita valitsemaan teokset, joilla on realistiset mahdollisuudet menestyä. Tärkeää on, että Kirjasäätiö saa tasokkaat raadit arvioimaan teoksia. Asiantunteva raati on palkinnon ja koko alan etu”, Pöyry sanoo.
Kirjasäätiön päätös herättää kuitenkin kysymyksiä pienten kustantamoiden asemasta ja mahdollisuudesta jatkossa lähettää kilpailuun haluamansa teokset.
“Yhden kirjan tuotantokustannuksiin suhteutettuna 300 euroa on tuntuva, mutta ei kuitenkaan aivan suhteeton summa, eli en tahtoisi uskoa, että se vielä rajaa pieniä kustantamoja kisasta pois”, Art House ja Jalavan kustantaja Urpu Strellman arvioi.
Reuna-kustantamon toimitusjohtaja Olli Sarpo on vahvasti eri mieltä.
“Päätös kaventaa selkeästi valitsijoiden mahdollisuuksia saada kuva suomalaisesta kirjallisuudesta. Osallistumismaksun korotus laskee varmasti osallistujamäärää. ”Vain varakas kustantamo voi kustantaa laatua”. Ehkä sitä haetaankin?” Sarpo kommentoi.
Haastatelluista kustantamoista Gummeruksella on suurin liikevaihto 7 miljoonaa eurolla. Toisena tulee Into Kustannus 2,1 miljoonan euron liikevaihdolla. (Luvut vuodelta 2023).
”Osallistumismaksu ei ole meille kynnyskysymys. Toivoisimme silti, että osallistumismaksu ei aivan jokaisena vuotena nousisi, sillä uskon, että korotus vaikuttaa kuitenkin pienempiin kustantamoihin”, Pöyry sanoo.
Myös Into Kustannuksen kustantaja Satu Laatikainen peräänkuuluttaa tasa-arvoista kohtelua eri kokoisten kustantamoiden välillä.
“Päätös on haastava erityisesti pienkustantamoille, sillä pienemmät ja vähälevikkistä kirjallisuutta julkaisevat kustantamot eivät ole samassa asemassa, kun osallistumismaksua korotetaan näin paljon. Osallistumismaksun korotus voi uhata kilpailuun lähetettävien teosten monimuotoisuutta”, Laatikainen sanoo.
Osallistumismaksun korotus on kollektiivinen rangaistus
Kirjasäätiö toivoo kustantajilta erityistä harkintaa, mitkä teokset kilpailuun lähetetään. Vaikuttaa siltä, että moni kustantamo yrittää maksimoida mahdollisuutensa voittoon lähettämällä mahdollisimman monta teosta kilpailuun.
“Itse kukin kustantamo on voinut lähettää teoksia kilpailuun haavikalastusmetodilla”, Aula pohtii.
Vain kustantamot voivat lähettää teoksia kilpailuun, ja niiden nimi näkyy selvästi teoksissa. Raadilla on siten tieto kustantamoista, jotka eivät noudata osallistumissääntöjä. Osallistumismaksun korottaminen tuntuu tästäkin näkökulmasta kohtuuttomalta rangaistukselta koko alalle.
“Osallistumisen rajaaminen hinnoittelun perusteella tuntuu erikoiselta ratkaisulta. Jos kilpailuun on lähetetty teoksia, jotka eivät täytä kriteereitä, ammattitaitoinen raatilainen huomaa sen kyllä nopeasti”, Laatikainen sanoo.
Samaa mieltä on Art House ja Jalavan kustantaja Urpu Strellman.
“Eronteko Finlandia-ehdokkaiksi soveltuvien ja tärkeiden teosten välillä on tärkeä ymmärtää sekä yleisön että tekijöiden. Kaikki teokset eivät ole sellaisia, että ne pystyisivät aidosti kisaamaan Finlandia-palkinnosta, jokainen kustantajan listalleen valitsema teos on kustantajalle tärkeä. Palkinnot ovat siis vain yksi mittari sille, mikä kirja on tarpeellinen, hyvä ja onnistunut”, Strellman kommentoi.
Korotus saa kustantajat arvioimaan osallistumistaan tarkemmin
Kustantajat kertovat arvioivansa jatkossa entistä tarkemmin, mitkä teokset he lähettävät kilpailuun. Suurin osa kustantamoista ei kuitenkaan aio tehdä kompromisseja valintaprosessissa.
“Kaunokirjallisuuden Finlandia jaetaan ansioituneelle suomalaiselle romaanille, joten valitsemme teoksia tällä perusteella. Ansiokkaita romaaneja etsimme koko ajan myös kustannusohjelmaamme. Peilaamme lähetettäviä kirjoja myös aikaisempien vuosien ehdokkaisiin ja voittajiin. Genre-kirjallisuutta on noussut ehdolle vähemmän, ja sen suhteen käytämme harkintaa”, Pöyry sanoo.
“En usko, että korotus vaikuttaa meihin. Emme ole aikaisemminkaan lähettäneet kovin montaa kirjaa raadille”, Aula sanoo.
Into Kustannuksen kustantaja Satu Laatikainen on samoilla linjoilla.
“Olemme tähänkin asti lähettäneet teoksia kilpailuihin realistisesti harkiten. Pohdimme kirjallisin lähtökohdin, mitkä teokset lähetämme kilpailuun. Ne teokset lähetetään, jotka halutaan, emme tee kompromisseja”, Laatikainen kertoo.
Ainoastaan Reuna-kustantamon Sarpo kertoo korotuksen vaikuttavan päätökseen lähteä kisaan mukaan.
“Emme luultavasti enää osallistu [Finlandia-kilpailuun]. Jos osallistumme, osallistumme korkeintaan yhdellä teoksella”, Sarpo kommentoi.
Finlandia-palkinnon merkitys tulevaisuudessa?
Finlandia-palkinnolla on suuri merkitys sekä kirjailijalle että kustantamolle – paitsi taloudellisesti myös näkyvyyden kannalta. Voittajateos nousee vuosittain myydyimpien kirjojen kärkeen ja saa runsaasti medianäkyvyyttä.
“Finlandia-palkinto on Suomessa poikkeuksellinen, sillä se aina moninkertaistaa myyntiluvut siitä huolimatta, että oliko kirjailija tunnettu vai tuntematon”, Pöyry sanoo.
Kustantajat myös kokevat, että Finlandia-palkinnon nykyinen käytäntö ei välttämättä palvele enää koko kirjallisuuskenttää tasapuolisesti.
“Tietenkin palkinto olisi kustantamolle ja ennen kaikkea kirjailijalle merkittävä. Mutta rahastus ja osittain laadun hylkääminen vähentävät palkinnon merkitystä kustantamolle”, Sarpo pohtii.
Aika näyttää, miten viime vuosina tehdyt osallistumismaksun korotukset vaikuttavat Finlandia-palkinnon rooliin tulevaisuudessa.
“Taiteen palkitseminen ja arvottaminen ovat haastavia asioita. Siksi onkin tärkeää, että on monia muitakin areenoita nostaa kirjallisuutta näkyviin. Ehkä muiden kirjallisuuspalkintojen rooli kasvaa tämän myötä vähitellen entistä suuremmaksi”, Laatikainen sanoo.
Gummeruksella on ennestään kaksi kaunokirjallisuuden ja yksi tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoa: Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista (2016), Anni Kytömäen Margarita (2020) ja Antti Järven Minne katosi Antti Järvi? (2023). Into Kustannuksen, Reuna-kustantamon ja Aula & Co:n teoksia on ollut Finlandia-ehdokkaina viime vuosina.
Diagrammin lähde: Lukujonossa
Kustantamoiden taloustiedot: Finder
Päivitetty 17.4.2025: Gummeruksen liikevaihto korjattu 7 miljoonaan, kun aiemmin se oli 2,4 miljoonaa. Lisäksi poistettu kohta, jossa kerrotaan Kirjasäätiön taustalla vaikuttavan myös opetusministeriö. Opetusministeriö ei ole enää toiminnassa mukana.