Lainatuimpia kirjoja ovat sadut, kuvakirjat ja sarjakuvat. Erityisesti kirjasarjat koukuttavat lukijoita kaikissa ikäluokissa.

Kesällä ilmestyi top 1 000 -lista Suomen lainatuimmista kirjoista. Tiedot pohjautuvat Sanaston tilastoihin, jotka on kerätty Suomen kirjastoilta. Analysoin listaa ja tutkailin, minkälaisia kirjoja suomalaiset lainaavat. Listan kärjessä näkyy tuttuja nimiä, jotka hallitsivat lainatuimpien kirjojen listaa myös vuonna 2024.

Tutustu myös analyysiini vuoden 2025 myydyimmistä kirjoista.

Lasten ja nuorten kirjoja lainataan runsaasti

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden luokka 85 kattaa noin 40 % koko top-listasta. Luokkaan kuuluvat muun muassa sadut, kuvakirjat ja sarjakuvat. Valtaosa listan kirjoista on kuvakirjoja ja sarjakuvia.

Todellisuudessa lainatuimpien lista sisältää vielä tätäkin enemmän lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Tämä johtuu siitä, että kirjastoluokka 84.2 tarkoittaa teknisesti ”kertomakirjallisuutta” eli romaanimuotoista proosaa. Käytännössä se kattaa yhtä lailla Satu Rämön dekkarit kuin Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirja -sarjan, J.K. Rowlingin Harry Potterit sekä Tiina Nopolan ja Sinikka Nopolan Risto Räppääjä -sarjan. Luokitus ei nimittäin katso kohderyhmää, vaan pelkkää muotoa: onko kyseessä kuvakirja (85) vai tekstipainotteinen romaani (84)

Sinällään ei ole yllätys, että lasten- ja nuortenkirjat hallitsevat lainatuimpien kirjojen listaa. Lapset ja nuoret harvemmin ostavat kirjoja itse, jolloin kirjasto tarjoaa tärkeän väylän kuluttaa kirjoja.

Lainatuimpien lasten- ja nuortenkirjojen listalla näkyy selkeitä trendejä. Esimerkiksi tv-sarjaan tai peliin pohjautuvia kirjoja lainataan paljon. Ryhmä Hau ja Pipsa Possu hallitsevat perheen pienimpien lainauksia. Lisäksi nuoret lainaavat ahkerasti Minecraft-kirjoja, jotka pohjautuvat samannimiseen peliin.

Myös kotimainen lastenkirjallisuus kiinnostaa lukijoita. Esimerkiksi Tatu ja Patu, Risto Räppääjä sekä Heinähattu ja Vilttitossu ovat kaikki listan kärkipäässä jopa vuosikymmenten jälkeen ilmestymisestään.

Aikuiset lainaavat dekkareita

Aikuisten puolella dekkarit ja trillerit hallitsevat. Erityisesti pohjoismainen rikoskirjallisuus on suomalaisten aikuisten ykkösvalinta kirjastossa.

Listan ykköspaikalla komeilee Satu Rämön Rakel (2024, WSOY). Myös muut Hildur-dekkarisarjan osat sijoittuvat korkealle lainaustilastoissa (sijat 1, 6, 17 ja 18). Muita dekkaristeja lainatuimpien listalla ovat mm. Seppo Jokinen, Elly Griffiths ja Kristina Ohlsson.

Toinen selkeä trendi on Instagramin ja TikTokin luomat kirjallisuusilmiöt. Colleen Hooverin ja Freida McFaddenin kirjat toistuvat listalla useaan kertaan. McFadden kirjoittaa niin kutsuttua ”Kotiapulainen”-sarjaa. Hoover puolestaan on kirjoittanut kirjan Se päättyy meihin (2023, WSOY), joka aloitti kirjasarjan. Sarjan ensimmäisestä kirjasta on tehty samanniminen elokuva.

Perhesaagat ja historiallinen fiktio ovat suosittuja genrejä lainaajien keskuudessa. Esimerkiksi Lucinda Riley ja Enni Mustonen kirjoittavat pitkiä ja tunnepitoisia sukutarinoita.

Lainatuimpien kirjojen listalla on paljon aiempina vuosina ilmestyneitä teoksia. Ne noudattavat kuitenkin genren puolesta samaa linjaa kuin myydyimpien kirjojen tilastoissa. Suomalaiset haluavat lukea vetävää jännitystä ja historiallisia tarinoita.

Sarja voittaa yksittäisen teoksen

Kun käy top 1 000 -listan läpi, yksi asia toistuu ylitse muiden: lukija ei välttämättä etsi kirjastosta yksittäistä hyvää kirjaa, vaan tuttua sarjaa.

Esimerkiksi Neropatin päiväkirja -sarja esiintyy lainatuimpien listalla peräti 19 kertaa. Lisäksi moni sarjan kirjoista nousee listan kärkeen (sijat 2, 7, 8, 10, 11, jne.). Lukijat lainaavat koko sarjaa systemaattisesti osasta toiseen. Sama ilmiö toistuu Ryhmä Hau -kuvakirjoissa ja Pipsa Possussa. Ne eivät ole yksittäisiä ”hittikirjoja”, vaan tarinat perustuvat olemassa olevaan brändiin.

Aikuisten puolella logiikka pätee myös. Satu Rämön Hildur-sarjan neljä osaa sijoittuvat kaikki top 20:stä (sijat 1, 6, 17 ja 18). Lukija, joka on kerran koukussa Islannin-dekkareihin, lainaa seuraavan osan heti, kun se vapautuu. Sama toistuu esimerkiksi Freida McFaddenin ”Kotiapulainen”-kirjoissa.

Kun sarjan ensimmäinen osa on koukuttanut lukijan, loput osat seuraavat perässä lähes automaattisesti. Yksittäinen loistava romaani voi jäädä listalla vaatimattomalle sijalle, kun taas kirjasarjan seitsemäs osa voi nousta kärkeen pelkästään uskollisen lukijakunnan ansiosta.

Suomalainen lainaaja haluaa tuttua ja turvallista lukukokemusta

Tuttu ja turvallinen voittaa tuntemattoman uutuuden, mikä pätee lukijoihin iästä riippumatta. Nelivuotias, joka lainaa kymmenennen Ryhmä Hau -kirjansa tai aikuinen, joka nappaa hyllystä Hildur-sarjan neljännen osan, tekevät pohjimmiltaan saman valinnan.

Eikä lukijan tarvitse edes palata tietyn sarjan luokse. He valitsevat tutun genren, kuten dekkarit, jännitystä tai historiallisen romaanin. Lukija tietää, mitä saa, mutta ei tarkalleen minkälaisessa paketissa.