Elokuva- ja TV-käsikirjoittaminen OSA 1: Käsikirjoittamisen vaaran paikat

jakob-owens-198231-unsplash

Tiesittekö, että… Maailman ensimmäisen elokuvan, Arrival of a Train, ensi-ilta oli vuonna 1896 Pariisissa. Elokuva oli Lumièren veljesten kuvaama pätkä asemalle saapuvasta junasta, ja se kesti kokonaisuudessaan alle 60 sekuntia. Suomi oli tiiviisti mukana kehityksessä elokuvan syntyaikoina, sillä reilu 10 vuotta myöhemmin, vuonna 1907, ilmestyi ensimmäinen pitkä suomalainen elokuva nimeltä Salaviinanpolttajat (20 min.).

Ensimmäisessä elokuva- ja TV-käsikirjoittamista käsittelevässä osassa paneudun identifioimaan osa-alueita, joihin käsikirjoituksessa kannattaa panostaa. Lähestyn aihetta yleismaallisesti, mutta otan suomalaisen elokuva- ja TV-tuotannon näkökulman. Käytän esimerkkeinä elokuvia ja TV-sarjoja niin Suomesta kuin muualtakin maailmasta.

Käsikirjoittaminen Suomessa

Harvoin tulee vastaan tajunnanräjäyttävän upeaa suomalaista elokuvaa tai TV-sarjaa. Suurimmat ongelmat suomalaisessa elokuvassa ja TV-sarjoissa kulminoituvat mielestäni juuri käsikirjoituksiin. Rahat ovat toki tiukalla, mutta tuotannon suhteen laatu on priimaa ja näyttelijät huippuja. Tyhjästä on paha nyhjästä, jos käsikirjoitus on laimea.

En kuitenkaan osoita sormeani käsikirjoittajiin (huono käsikirjoitus ei välttämättä ole käsikirjoittajan vika), vaan yleiseen asenteeseen.

YLE:llä keväällä pyörineen rikossarjan Karppi käsikirjoittajat Jari Olavi Rantala ja Kirsi Porkka käyttivät sarjan hiomiseen kokonaisen vuoden ennen käsikirjoitustyön varsinaista aloittamista, ja tekivät kaiken valmistelutyön palkatta (Radio Helsinki 2018). Jos tarinan ja henkilöhahmojen kehittelytyö kusten juostaan tai sitä ei arvosteta, ei lopputulos voi olla elokuva- tai TV-historiaa. Kun tuotannoissa ei pyöri rahaa, vie se käsikirjoittajia suuntaa, jossa sitä on – esim. tosi-tv:n käsikirjoittamiseen (Iltasanomat 2017).

Viime vuosina kentälle on kuitenkin noussut uusia tekijöitä. Mm. Siskonpetiä ja Hyvät ja Huonot Uutiset käsikirjoittanut Anna Dahlman osaa kirjoittaa purevaa huumoria ja näyttää kiinnostavia näkökulmia. Työn jäljessä näkyy kuitenkin myös työryhmän positiivinen vaikutus (Kodin kuvalehti 2018).

Heikki Kujanpään ja Mikko Reitalan käsikirjoittama draamakomedia Donna (2018) on sekin paikoin uudistava ja virkistävä ohjelma suomalaiseen televisioon. Lisäksi haluaisin mainita elokuvan Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset ohjaaja-käsikirjoittaja Hannaleena Haurun ja Kaiken se kestää (2017) elokuvan ohjaaja-käsikirjoittajan Visa Koiso-Kanttila, jotka kummatkin tuovat uutta kerrontaa sekä näkökulmia valkokankaalle.

rawpixel-567018-unsplash

Käsikirjoituksen vaaran paikat

Listaan neljä asiaa, jotka ovat mielestäni monen suomalaisen elokuvan tai TV-sarjan kompastuskiviä (ei toki kaikkien, mutta monen):

  1. dialogi
  2. epäuskottavuus
  3. laihat henkilöhahmot
  4. sekä asia, jota kutsun lavasteisuudeksi.

Lavasteisuudella tarkoitan sitä, että kohtauksen alussa tulee keinoteikoinen fiilis teatterimaisesta, lavastetusta, tapahtumasta: henkilöhahmot kävelevät kuvaan, kuvasta pois, puuhaavat jotain muutaman sekunnin kohtauksen alussa, mutta lopettavat sen heti dialogin alkaessa.

Dialogi

Vakuuttavaa ja vaikuttavaa dialogia on ihan älyttömän vaikeaa kirjoittaa suomeksi. Kun reploja lukee paperilta ääneen, tulee sanamuotoja ja lauseenjärjestystä muokattua monta kertaa ennen kuin teksti kuulostaa puhuttuna uskottavalta.

Kannustan keskittymään dialogin hiomiseen puheen tasolla, mutta myös kiinnittämään huomiota siihen, mitä sanotaan. Suomalaisissa elokuvissa ja TV:ssä tulee usein ”tunnustuksen hetki”, jolloin henkilöt purkavat suurimpia traumojaan toisilleen ja puhdistuvat henkisesti. Aikuiset eivät oikeasti tee näin, paitsi kännissä. Jos mä vielä näen yhdenkin tällaisen kohtauksen, mun pää räjähtää…

Lisäksi tärkeää dialogin kannalta on, että se vie tarinaa eteenpäin. Henkilöhahmojen puhe kertoo heistä itsestään, mutta se myös ennakoi tulevia tapahtumia.

Epäuskottavuus

Jos TV-sarja kertoo rahattomista nuorista aikuisista, joiden elämässä kaikki menee päin prinkkalaa, ja jotka yrittävät kiivetä suosta takaisin elämään kiinni, lottovoitto ei ole mielestäni tyydyttävä ratkaisu (Downshiftaajat). Ratkaisu olisi ehkä toiminut joskus Hollywoodin kulta-aikoina, mutta ei enää. Miksi se ei toimi? Koska oikeassa elämässä ei tapahdu niin. Jos henkilöhahmot ovat realistisia ja samastuttavia, pitää ratkaisu löytyä myös samasta maailmasta.

Usein elokuvissa törmää myös siihen, että henkilöhahmot haukkuvat säälimättömästi protagonistin ulkonäköä tai olemusta, koska tämä on heidän mielestä säälittävä ja ruman näköinen. Samaan aikaan katsojalla menee popcornit väärään kurkkuun: mutta näyttelijähän on kaunis tai komea, jos mikä! Siihen sortuu ainakin ranskalaisista elokuvista Väliäkö 20 vuotta (2013) ja Le délicatesse (2013), mutta muitakin on. Silloin katsojana tulee vähän ikävä olo.

Myös Donnassa korostetaan vähän turhan paljon päähenkilön näkövammaa: upean näköisessä naisessa ei ole muuta ”vikaa”, kun että hän on sokea. Siksi hän ei voi saada miestä tai menestyä elämässä yms. Siitäkin tulee vähän ikävä olo, monestakin syystä: 1) nainen ei tarvitse miestä ollakseen onnellinen, 2) vamma ei estä ketään elämästä onnellista elämää ja 3) mietin, että kuinkahan näkövammaiset suhtautuvat tähän sarjaan?

Suurimpana vinkkinä voisin sanoa seuraavan: älä mene tarinan suhteen siitä, mistä aita on matalin. Kunnioita tarinaa, henkilöhahmoja ja henkilöhahmojen maailmaa. Kysy itseltäsi tasaisin väliajoin, onko tämä uskottavaa?

Laihat henkilöhahmot

Laihaa henkilöhahmoa on vaikea ymmärtää, sillä se on kovin yksipuolinen. Sillä ei ole näennäistä henkilöhistoriaa, se ei ole kiinnostava tai edes samastuttava eikä ”sovi” ympäristöönsä. Esimerkiksi Pasilan Helga on kirjoitettu kovin laihaksi henkilöksi, joka vain on. Toinen esimerkki tulee elokuvasta Focus (2015), jossa Jessin henkilöhahmo (Margot Robbie) on käytännössä olemassa vain pönkittääkseen päähenkilö Nickyä (Will Smith) ja tämän statusta.

Sen sijaan todella hyvin rakennettuja henkilöhahmoja löytyy mm. Three Billboards Outside Epping, Missouri (2017) elokuvasta. Päähenkilö Mildred Heyes sekä muut henkilöhahmot ovat samastuttavia, sillä he tekevät samankaltaisia päätöksiä ja valintoja kuin kuka tahansa meistä. Valinnoilla on seuraukset ja henkilöhahmot voivat muuttaa mielipidettään, mikä näyttää heidän inhimillisen puolensa. Heillä on jokaisella selkeä historia, heikkoutensa sekä tunnistettava temperamentti. Henkilöhahmot ovat yksilöitä.

Erityisesti TV-sarjoissa on tärkeää, että henkilöhahmot ovat hyvin rakennettu, sillä parhaimmassa tapauksessa sarja seuraa henkilöhahmojen elämää jopa vuosikymmenen.

Lavasteisuus

Käsikirjoittaja ei voi aina vaikuttaa, miltä elokuva tai TV-sarja valmiina näyttää, miten kohtaus rajataan tai valvoa, että henkilöhahmot pysyvät roolissaan, vaikka eivät juuri puhu repliikkejään. Käsikirjoituksella voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten kohtaukset alkavat ja miten tilanne etenee.

Esimerkiksi kohtaus (ja elokuva) voi alkaa yllättävästi. Yksi kiinnostavimpia elokuvan ensimmäisiä kohtauksia on elokuvassa American Beauty (1999). Ensimmäisen kohtauksen kuvanlaatu on kotivideomainen, mutta miehen ääni kameran takaa saa katsojan yllättymään. Se myös demonstroi loistavasti dialogin tärkeyttä osana tarinankerrontaa.

Toinen esimerkkini on TV-sarja, joka alkaa suoraa toiminnasta. Girls (2012-2017) -sarjan ensimmäinen kohtaus alkaa rauhallisesti, mutta kohtauksen loppua kohden eskaloituu nopeasti suorien ja epäsuorien viittausten siivittämänä. Ensimmäinen kohtaus luo puitteet koko sarjalle ja esittää tarinan päähenkilöt sekä heidän ongelmansa luontevasti ilman lavasteisuutta.

jake-hills-194864-unsplash

Kirjoita parempia käsikirjoituksia!

Neljän osa-alueen lisäksi tärkeää on myös tehdä taustatyö ja tuntea kohderyhmä.

Ennen kuin alat kirjoittaa käsikirjoitusta, on tärkeää kehittää tarinaa sekä henkilöhahmoja. Oikeastaan ideointi ja kehittely ovat suurin ja tärkein työ koko käsikirjoituksen kannalta (vaikka siitä ei makseta, boohoo!), sillä silloin luodaan tarinalle pohja.

Kirjoitan aina henkilöille koko henkilöhistorian/taustan (backstory) Frenshamin  kysymysten mukaan (1996: 68-71). Henkilöhistorian avulla tutustun henkilöhahmoihini ja niistä tulee eläviä. Vaihe on työläs ja vain murto-osa tiedoista päätyy itse elokuvaan tai TV-sarjaan, mutta sen avulla henkilöhahmoista saa enemmän irti. Frenshamin kirjan tiedot löytyvät lähteistä, mutta hyödyllisiä kysymyslistoja löytyy myös netistä: mm. Freelance Writing tai Gotham Writers.

Ennen kaikkea: tunne yleisösi! Kenelle haluat kirjoittaa, mikä heihin uppoaa? Mikä on sinusta henkilökohtaisesti hauskaa tai traagista ei välttämättä ole yleisösi mielestä. Elokuvan tai TV-sarjan ideoinnin aikana on tärkeää määritellä kohdeyleisö sekä tutustua, mikä on samastuttavaa juuri sen yleisön kannalta.

Lopuksi: hommaa paljon erivärisiä post-it -lappuja. Kohtausten järjestely sekä henkilöhahmojen tarinat on helpompi järjestää niihin. Harvemmin ensimmäinen idea toimii, joten tarinan pilkkominen osiin ja uudelleenjärjestely parantantavat usein tarinankerrontaa.

Kuvat: Unsplash

Lähteet

Frensham, R. G. (1996) Screenwriting. Illnois: NTC Publishing.

Iltasanomat (2017) ’Tällaista on Suomen suosituimpien tosi-tv-sarjojen käsikirjoittaminen – tekijä paljastaa: ”Kilpailijat kääntyvät helposti tuotantotiimiä vastaan””. 16.9.2017. Iltasanomat [Online] https://www.is.fi/viihde/art-2000005369254.html [4.7.2018]

Kodin kuvalehti (2018) ”Siskonpedin käsikirjoittaja Anna Dahlman: ”Vaikka saisin työstäni kehuja, pelkään yhä paljastuvani huijariksi”” [Online] https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ihmiset/siskonpedin-kasikirjoittaja-anna-dahlman-vaikka-saisin-tyostani-kehuja-pelkaan [4.7.2018]

Radio Helsinki (2018) ’Karppi on hyvä rikossarja, koska sen suunnitteluun käytettiin aikaa – tästä ajasta pitäisi vaan saada palkkaa’ [Online] 16.3.2018 http://www.radiohelsinki.fi/podcastit/karppi-hyva-rikossarja-koska-sen-suunnitteluun-kaytettiin-aikaa-tasta-ajasta-pitaisi-vaan-saada-palkkaa/ [28.6.2018]

3 vastausta artikkeliin “Elokuva- ja TV-käsikirjoittaminen OSA 1: Käsikirjoittamisen vaaran paikat

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s