Kuinka opiskella kirjoittajaksi?

Tänään alkoi korkeakoulujen kevään yhteishaku. Miten jännää aikaa pohtia elämää ja tulevaisuutta! Monelle kirjoittaminen on sydämen asia, mutta miten sitä voisi hyödyntää tulevassa ammatissa?

Minkälainen kirjoittaja haluan olla?

Sisällöntuottaja, copywriter, dramaturgi, käsikirjoittaja, toimittaja, viestintäasiantuntija, palvelumuotoilija, markkinoija, verkkotuottaja, kirjailija, kriitikko, tutkija, pr-osaaja…

Nimikkeitä on monia erilaisia, mutta niitä kaikkia yhdistää tekstin ja sanojen parissa työskentely. Ainoa poikkeus on, että kirjoittaja työstää tittelistään riippuen erilaisia tekstityyppejä. Dramaturgin ja toimittajan lähestyminen kirjoittamiseen eroaa hyvin paljon toisistaan, ja heidän työhönsä liittyy tiettyjä lainalaisuuksia.

Siksi kannattaakin pohtia, että minkälainen kirjoittaminen olisi itselleen mielekkäintä. Koska todellisuus harvoin menee niin kuin haluaa, kannattaa valita tunteen lisäksi myös järjellä. Kulttuurialalla työllistyminen on Suomessa (valitettavasti) lähestulkoon utopiaa…

Missä voin opiskella?

Kirjoittamista voi opiskella ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa erilaisilla opintolinjoilla. Esimerkiksi toimittajaksi voi opiskella Haaga-Heliassa journalismin koulutusohjelmassa, Tampereen yliopistossa journalismin opintosuunnassa tai Jyväskylän yliopistossa journalistiikan tutkinto-ohjelmassa.

Mainitakseni vielä muutaman esimerkin luovalta alalta: elokuva- ja tv-käsikirjoittamista tarjotaan Aalto-yliopistossa ja dramaturgiaa UniArtissa (entinen Teak). Lisäksi Turun yliopistossa tarjotaan ainoana Suomessa luovan kirjoittamisen sivuaineopintoja.

Moni viestinnän alalla toimiva on myös opiskellut mm. kirjallisuutta, suomen kieltä, politiikkaa, englantilaista filologiaa, muita humanistisia aineita tai vaikka tradenomiksi. Kauppakorkeakoulujen markkinoinnin opintolinja antaa valmiuksia esim. suunnitella mainoskampanjoita.

Opintopolkuja kirjoittajaksi on siis monia.

Kontekstia sanoihin – mitä jos opiskelisin jotain aivan muuta?

Minua kiinnosti aikoinani moni asia. Hain eri yhteishauissa opiskelemaan mm. antropologiaa, kotimaista kirjallisuutta, käytännöllistä filosofiaa ja korumuotoilua ennen kuin päädyin median ja viestinnän opintoihin.

Halusin kirjoittajaksi, mutta olin opiskellut jo monella kirjoittajakurssilla. Minulla oli työvälineet, mutta tutkinto puuttui. Tutkinto tai edes aloitetut korkeakouluopinnot olivat taikasana työpaikan saamiseen. Lisäksi minulla oli (ja on edelleen) kyltymätön tiedon jano. Halusin oppia enemmän maailmasta, yhteiskunnasta ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta.

Opinnot ovat paitsi kehittäneet kykyäni tuottaa tekstiä, opettaneet näkemään asioita uudella tavalla ja ajattelemaan analyyttisesti. Opiskelu toi kontekstia sanoihin, jolloin opin käyttämään kirjoittamista erilaisella tavalla. Kirjoittamista voi siis oppia myös opiskelemalla jotain aivan muuta.

Kirjoittaminen on luovaa työtä

Aiemmin mielsin kirjoittamisen lähinnä taiteen tekemiseksi: kirjojen, näytelmien tai elokuva- ja tv-käsikirjoitusten.

Kirjoittamista tarvitaan kuitenkin joka puolella: viestimään asioista ymmärrettävästi, tiedottamaan, mainostamaan, herättämään kiinnostus tai seivaamaan brändi epäonnistuneen some-kampanjan jälkeen. Vaikka aihepiiri ei vastaisikaan käsitystä luovasta kirjoittamista, pätee kirjoittamiseen päivätyönä usein samat lainalaisuudet: tekstin tulee olla selkeää, ymmärrettävää, kiinnostavaa ja (nykyään myös) nopeasti luettavissa.

Kirjoittajaksi voi siis päätyä monia reittejä pitkin. Opinnot ja päivätyö voivat myös positiivisesti vaikuttaa omiin luoviin projekteihin. Ne voivat altistaa uusille ajatuksille ja aihepiireille, joita voi hyödyntää vaikka romaanissa.

Kuva: Unsplash