Kursiivi on tehokeinoista elegantein. Olen aina pitänyt kursiivista, sillä se on yhtä haurasta, ryhdikästä ja herkkää kuin pitsi. Silti kursiivi ei jää hempeytensä jalkoihin – se pysäyttää erityisyydellään, mutta painottaa topakasti merkityksiä.
1. Sanan painotus
Tyypillisin tapa käyttää kursiivia on kursivoida vieras termi tai uusi sana ensimmäisen kerran mainittuna. Esim. epistemologia eli tiedon tutkiminen. Samoin tavallinen sana epätavallisessa kontekstissa on mahdollista kursivoida.
Runossa useasti toistettua sanaa saatetaan kursivoida, jotta lukijalle selviää sanan painotus, uusi merkitys tai metataso.
Lisäksi kursiivi voi tuoda ilmi sanan monimerkityksellisyyden, kuten Henkäyksiä (2015) varten kirjoittamassani nimettömässä runossa (s. 95): ”Vesi puristuu kolmeen kirjaimeen, / jää. / En lähde huomenna, / lähde, kumpuaa sisältä. […]”
2. Puhetta rivien välistä
Erityisesti runossa tai lyyrisessä proosassa puhe voidaan merkitä kursiivina repliikkiviivan tai lainausmerkkien sijaan. Puhetta ei välttämättä tarvitse edes jakaa omaan kappaleeseen, vaan kursiivi tekee puheen näkyväksi kappaleen seastakin.
Puhe voi näyttäytyä myös sisäisenä monologina, päähenkilön omana äänenä. Päähenkilö voi kommentoida asioita tai tehdä paljastuksia, jotka vain lukija ”kuulee”.
3. Hiljainen kuin kuiskaus
Miellän kursiivin myös puheena taajuudeltaan hiljaisemmaksi kuin tavallisen tekstin. Kursiivi edustaa minulle voluumiltaan mutinaa, epävarmaa puhetta tai kuistausta.
JOS CAPS LOCKILLA KIRJOITTAMINEN ON HUUTAMISTA, on kursiivilla kirjoittelu mielestäni hiljaista puhetta. Se on kuin tuuli, joka tulee hetkeksi, vaimentaa ääntä ja saa sanotuksi vain muutamia asioita.
4. Aikahyppy ja eri tekstilajeja
Erilaiset ajanjaksot (esim. enne tai takauma) saatetaan erottaa varsinaisesta tarinalinjasta käyttämällä kursiivia tai kirjoittamalla teksti omaan lukuunsa. Esim. takauman tapauksessa kursiivi auttaa lukijaa hahmottamaan kaksi eri perspektiiviä – aiemmin tapahtunutta ja tarinan nykyhetkeä.
Aikahypyn lisäksi tarinan maailmassa uutta tietoa tuovat esim. kirjeet, joiden sisältö on mahdollista kirjoittaa kursiiviksi. Tämä ei ole pakollista, mutta auttaa lukijaa navigoimaan lukemaansa sekä ymmärtämään romaania muodollisesti, sillä kirje on oikeastaan tekstilaji tekstilajin sisällä.
5. Tajunnanvirralla kiireen tuntua
Valmis tajunnanvirta muistuttaa romaanissa kaaottista ja epäkoheranttia tekstiä, joka on kuitenkin huolellisesti kirjoitettu lopulliseen muotoonsa.
Varsinkin kursiivilla ja ilman välimerkkejä kirjoitettu tajunannvirta muistuttaa hyökyaaltoa, joka vyöryy eteenpäin, ja josta lukijan täytyy selviytyä. Kursiivilla kirjoitettu teksti nojaa oikealle, mikä saa aikaan kiireen tuntua.
Kuva: Unsplash
Epilogi – Jälkisanat 