Tarina alkaa kauan ennen ensimmäistä sivua tai kuvaa. Lue, mitkä tekijät vaikuttavat kolmiulotteisen henkilöhahmon rakentamiseen.
Elokuvan tai kirjan ydin on tarina – ja sen sydän on hahmot. Kolmiulotteisten ja kiinnostavien henkilöhahmojen rakentaminen on ratkaisevaa, sillä juuri ne tekevät tarinasta tunteita herättävän, samaistuttavan ja mieleen jäävän.
Yksipuoliset ja kliseiset hahmot latistavat helposti jopa muuten vahvan tarinan. Monisyiset, elävät hahmot taas voivat tehdä yksinkertaisesta juonesta yllättävän kutkuttavan.
Mikä tekee hahmosta kolmiulotteisen?
Kolmiulotteinen henkilöhahmo tarkoittaa sitä, että henkilöhahmo tuntuu aidolta, moniulotteiselta ja ristiriitaiselta – aivan kuten me oikeat ihmiset. Hänellä on toiveita ja pelkoja, vahvuuksia ja heikkouksia, sekä tapoja toimia, jotka eivät aina ole johdonmukaisia. Henkilöhahmon piirteet tekevät hänestä inhimillisen ja samaistuttavan.
Henkilöhahmo ei siis ole joko hyvä tai paha – hän on kaikkea siltä väliltä.
Käsisikirjoittaja-guru Syd Field jakaa henkilöhahmon ominaisuudet sisäisiin tekijöihin ja ulkoisiin tekijöihin.
- Sisäiset tekijät vaikuttavat eniten henkilöhahmoon ja muovaavat hänestä sellaisen kuin hän on. Sisäsiin tekijöihin kuuluu mm. henkilön elämäkerta. Sisäiset tekijät alkavat vaikuttaa jo henkilön syntymähetkestä lähtien.
- Ulkoiset tekijät puolestaan paljastavat henkilöhahmon tarpeet ja halut, sekä toiminnan. Ulkoiset tekijät vaikuttavat elokuvan alusta aina tarinan loppuun asti.
Jokaisella hahmolla on menneisyys, joka vaikuttaa siihen, keitä he ovat. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki taustatiedot täytyy paljastaa, mutta kirjoittajan täytyy tuntea henkilöhahmonsa historia. Mitkä kokemukset ovat muovanneet häntä? Missä hän kasvoi? Mikä hänen taustansa on? Mitä on tapahtunut ennen kuin elokuva alkaa?
Jokaisella hahmolla tulisi olla selkeä tavoite, minkä hän haluaa saavuttaa. Hahmon sisäiset motivaatiot voivat kuitenkin olla ristiriidassa ulkoisten tavoitteiden kanssa, mikä tekee hahmosta kiinnostavamman.
Esimerkiksi hahmo voi tavoitella uralla etenemistä ja johtotehtävää, koska se tuo arvostusta ja taloudellista turvaa. Samalla hänen sisäinen motivaationsa voi olla tarve tulla hyväksytyksi tai pelko riittämättömyydestä. Tällöin ulkoinen tavoite (menestys) ja sisäinen tarve (hyväksyntä ja turva) ajavat hahmoa eteenpäin, mutta myös synnyttävät ristiriitoja, jotka näkyvät hänen valinnoissaan ja ihmissuhteissaan.
Persoonallisuus näkyy toiminnassa
Henkilöhahmon persoonallisuus ei synny kuvailusta vaan toiminnasta. Se näkyy siinä, miten hahmo puhuu, mitä hän jättää sanomatta, miten hän käyttäytyy paineen alla ja millaisiin asioihin hän reagoi voimakkaasti.
Joku vastaa ristiriitoihin huumorilla, toinen vetäytyy ja kolmas hyökkää. Juuri nämä pienet valinnat – eleet, rytmi, sanavalinnat ja reaktiot – paljastavat, millainen ihminen hahmo todella on.
Field jopa jakaa ulkoiset tekijät ammatilliseen, sosiaaliseen ja henkilökohtaisen osaan riippuen siitä, miten henkilöhahmo kussakin tilanteessa toimii. Hän ajattelee, että ihmisillä on erilaisia rooleja sosiaalisen kontekstin mukaan: käyttäydymme ystäviemme seurassa eri tavoin kuin työtovereiden.
Kukaan ei ole täydellinen – ei edes fiktiivinen hahmo. Heikkoudet ja virheet tekevät hahmosta inhimillisen ja samaistuttavan.