Lähtökohtaisesti sinulla on tekijänoikeus itse tuottamaasi materiaaliin ja harkiten kirjoittamaasi promtiin eli tekstikehotteeseen. Sen sijaan sinulla ei ole suoraa tekijänoikeutta kielimallista ulos tulevaan materiaaliin.
Romaanin kirjoittaminen voisi periaatteessa nopeutua huomattavasti tekoälyn avulla. Kirjoitat vain ohjeistuksia ja tekoäly hoitaa epämukavan kirjoitusprosessin.
Mutta kuka on silloin romaanin tekijä? Ja onko sillä väliä?
Oikeuslaitokset ympäri maailmaa ovat viime vuosina paneutuneet tekijänoikeudellisiin asioihin – eli kuka omistaa kielimalliin laitettavan ja sieltä saatavan materiaalin. Jos tekoäly luo sinulle logon, onko se sinun? (Vastaus: ei ole, kuka vain voi käyttää sitä)
Luova ala ei ole välttynyt tekoälyltä. Kielimallien kouluttaminen tapahtui syöttämällä teoksia järjestelmiin ilman tekijöiden lupaa. Samaan aikaan taiteilijat ja kirjoittajat ovat itse alkaneet käyttää kielimalleja osana luovaa työtään. Kustantajat ja kirjallisuusagentit ympäri maailman raportoivatkin tekoälyllä tuotetuista käsikirjoituksista.
Mikä on turvallinen tapa käyttää tekoälyä? Jos haluaa kustannussopimuksen, kannattaako tekoälyä käyttää ollenkaan? Listasin tärkeimmät asiat, jotka jokaisen tekoälyä käyttävän kannattaisi tietää.
Lue lisää: 9 asiaa, jotka jokaisen tulisi tietää tekijänoikeudesta
Sinulla on tekijänoikeus omaan materiaaliisi
Kun kirjoitat kehotteen ja liität siihen pätkän käsikirjoituksestasi, sinulla on tekijänoikeus omaan tekstiisi. Tekijänoikeus ei katoa, vaikka syöttäisit sen kielimalliin.
Myös itse kehotteeseen voi syntyä tekijänoikeus, mutta vain, jos se ilmentää ”harkintaa ja taitoa vaativaa älyllistä syvyyttä” (IPHQ, 2026). Esimerkiksi pyyntö ”etsi minulle lähteitä” ei täytä tätä kriteeriä. Sen sijaan kehoite, johon sisältyy oman tekstisi pätkä tai joka on rakennettu harkiten ohjaamaan teosta tiettyyn suuntaan, voi olla tekijänoikeudellisesti suojattu.
Käytännössä: mitä enemmän sinä olet läsnä prosessissa, sitä vahvempi asemasi tekijänä on. Tekoälyn käyttäminen ei kuitenkaan ole riskitöntä, sillä kukaan ei tiedä varmuudella, mitä kielimalliin laitettavalle materiaalille tapahtuu tai mihin se päätyy.
Tekoälyn tuotoksella EI pääsääntöisesti ole tekijänoikeutta
Tämä on tärkein asia sisäistettäväksi, sillä moni käyttää tekoälyä omassa luovassa projektissaan.
Se, mitä kielimallista tulee ulos (esim. tekstit ja kuvat), ei automaattisesti kuulu sinulle. Sinä et ole niiden tekijä, vaan ”tekoäly”.
Monet oikeusistuimet, muun muassa Münchenissä, ovat päätyneet ratkaisuun, jonka mukaan vain luonnollinen henkilö voi olla teoksen tekijä. Oikeusistuinten päätökset ovat yhdenmukaisia myös Suomen tekijänoikeuslain (404/1961) kanssa.
Tekoälyn tuotoksella ei siis ole tekijää. Käytännössä kuka tahansa voi käyttää tekoälyn luomaa sisältöä, koska se ei ole kenenkään omaisuutta. Esimerkiksi: jos pyydät tekoälyä luomaan yrityksellesi logon, kuka vain voi käyttää luomaasi logoa.
Esimerkiksi minulla ei ole tekijänoikeutta tähän kamalaan tekoälyn kirjoittamaan ”romaaniin”. Ei siitäkään huolimatta, vaikka ohjelma yritti itsepintaisesti laittaa minut tekijäksi kanteen (muutin tekijäksi manuaalisesti tekoälyn, sisältöä saa käyttää 😜).
Siksi jokaisen kirjoittajan ja taiteilijan kannattaa miettiä seuraavaa: mitä tapahtuu, jos pyydät tekoälyä muokkaamaan koko romaanikäsikirjoituksen? Tai jos kirjoitat synopsiksen itse, mutta koko käsikirjoituksen kielimallilla? Juridisesti voi käydä niin, että sinulla ei ole tekijänoikeutta teokseesi.
Tekoälyepäily voi kaataa kustannussopimuksen ja lopettaa lupaavana alkaneen kirjailijauran. Kun amerikkalainen Orbit ja brittikustantaja Wildfire vetäytyivät Mia Ballardin Shy Girl -romaanista (2025) tekoälyepäilyjen vuoksi, kirja menetti kustantajansa (BBC, 2026). Ballard kiisti käyttäneensä tekoälyä.
Nyrkkisääntönä: mitä suurempi osuus tekstistä on kielimallin tuottamaa, sitä heikompi tekijänoikeutesi teokseen on. Tekoälyn käyttö voi pahimmillaan olla este unelmiesi kustannusdiilin toteutumiselle.
Tekoälyn osittainen käyttö voi tuoda tekijänoikeuden
Tunnetuin esimerkki osittaisesta tekoälyn käytöstä luovassa työssä on amerikkalainen sarjakuvakirja Zarya of the Dawn. Kristina Kashtanova loi kirjan kuvituksen Midjourney-tekoälyllä, mutta kirjoitti tarinan itse ja rakensi kuvituksen tarinansa pohjalta.
Yhdysvaltain tekijänoikeusvirasto päätyi ratkaisuun, jonka mukaan Kashtanovalla on tekijänoikeus koko teokseen, koska kuvitus oli osa laajempaa, ihmisen ohjaamaa luovaa kokonaisuutta (United States Copyright Office, 2023).
Luovalle kirjoittajalle tämä tarkoittaa seuraavaa: yksittäisten kappaleiden tai kohtausten editoiminen tekoälyllä on tekijänoikeudellisesti melko turvallinen tapa käyttää kielimalleja. Mitä laajemmin hallitset projektin kokonaisuutta ja taiteellisia valintoja, sitä todennäköisemmin sinulla on tekijänoikeus teokseen. Monet kustantamot eivät kuitenkaan hyväksy käsikirjoituksia, joita on työstetty tekoälyllä.
Entä tekoälyyn syötetty muu materiaali?
Vastaan on tullut muutama tapaus, joissa kielimallia on ohjeistettu luomaan kuvitusta toisen valokuvan tai jonkun muun teoksen pohjalta.
Esimerkiksi Joensuun kaupunki käytti tapahtumailmoituksessaan tekoälyllä luotua kuvituskuvaa. Kielimalliin syötettiin valokuva, johon kaupungilla ei ollut tekijänoikeutta. Kyseessä oli tekijänoikeusrikkomus. (Yle, 2026).
Viime vuosina julkaistujen teosten kansilehdillä on alkanut näkyä kieltoja, jotka pyrkivät suitsemaan tekoälyn kouluttamista. Esimerkiksi Elli Salon Finlandia-ehdokkaana olleen romaanin Keräilijät (2025, Otava) nimiösivulla lukee: ”Tekstin- ja tiedonlouhinta kielletty.”
Juristien mukaan kieltoa tuskin noudatetaan käytännössä. Nykyiset kielimallit koulutettiin lataamalla valtava määrä kirjallisuutta (käytännössä kaikki, mitä oli saatavilla digitaalisessa muodossa) ilman tekijöiden suostumusta tai korvauksia. Monessa maassa käydään parhaillaan oikeustaistelua, jossa taiteilijat vaativat korvauksia teostensa luvattomasta käytöstä. Esimerkiksi joukko kirjailijoita on haastanut OpenAI:n ja Microsoftin oikeuteen (Guardian, 2025).
Tehokkaampi keino on tekninen: jos julkaiset tekstejä verkossa, voit lisätä sivustollesi robots.txt-tekstitiedoston, jolla voit ohjeistaa tekoälybotteja olemaan indeksoimatta sisältöäsi. Se ei ole täysin aukoton ratkaisu, mutta tarjoaa oikeudellisesti selkeämpää signaalia kuin painettu kielto.
Luovalle kirjoittajalle tärkeintä on dokumentoida oma prosessinsa ja seurata alan oikeustaisteluiden kehittymistä. Esimerkiksi kustantaja HarperCollins ehdotti kirjailijoillensa tekoälylinsessisopimusta muutama vuosi sitten. Kirjailijoiden järjestöt ovat aktiivisia maailmalla ja tilanne elää nopeasti.
Muistilista luovalle kirjoittajalle
- Älä lataa koko käsikirjoitustasi kielimalliin.
- Syötä vain materiaalia, johon sinulla on oikeus.
- Sinulla on tekijänoikeus omaan tekstiisi ja harkiten laadittuun kehotteeseen.
- Kielimallin tuotoksella ei pääsääntöisesti ole tekijänoikeutta.
- Jos kielimallin tuotos on osa laajempaa, itse ohjaamaasi kokonaisuutta, tekijänoikeutesi koko teokseen voi säilyä.
- Kielto painetun kirjan kansilehdellä ei riitä estämään teoksen luvatonta käyttöä. Harkitse robots.txt-tiedostoa verkkojulkaisuissa.
- Dokumentoi luova prosessisi: muistiinpanot, luonnokset ja versiohistoria voivat olla tarpeen, jos joudut puolustamaan tekijänoikeuttasi.
- Harkitse tekoälyn käyttöä paikallisesti omalla koneellasi, jolloin syöttämäsi data ei päädy ulkopuolisille palvelimille.