Yhdysvalloissa koulukirjastoja tyhjennetään, mutta nuoret aikuiset jonottavat kirjakauppaan. Kirja-alalla tapahtuu paljon – ja suunta on yllättävä.
On aika pienen trendikatsauksen, sillä kirja-alalta nousee kiinnostavia uutisia. Listasin kuusi merkittävintä ilmiötä meiltä ja maailmalta, mitkä vaikuttavat länsimaiseen kirjallisuuteen.
1. Kirjaseunsuurit jatkuvat ja konservatiivinen kirjallisuus nostaa päätään Yhdysvalloissa
Yhdysvaltain hallinto sensuroi edelleen kirjoja julkisten koulujen kirjastoissa. Amerikkalaisten kirjailijoiden vapautta puolustava järjestö PEN America raportoi lähes 7 000 tapauksesta lukuvuonna 2024–2025. Kirjoja sensuroitiin peräti 23 eri osavaltiossa (PEN America, 2025a). Kirjasensuurit ovat osa Trumpin hallinnon linjauksia.
Luku on hieman laskenut vuoden takaisesta. PEN America kuitenkin varoittaa, ettei sensuroitavien kirjojen väheneminen tarkoita kriisin hellittämistä, sillä aiemmin kielletyt kirjat pysyvät poissa kirjastojen hyllyiltä. Lisäksi kaikkia uusia kieltoja ei välttämättä enää raportoida, koska sensuurista on tullut normaalia.
Sensuroitujen kirjojen kohteeksi joutuvat teokset, jotka käsittelevät rotua, seksuaalisuutta ja sukupuoli-identiteettiä. Eniten sensuroitu yksittäinen kirja oli Anthony Burgessin Kellopeliappelsiini (1962) (PEN America, 2025b).
Yhdysvaltalaiset kustantajat ovat reagoineet sensuuriin varovaisuudella: arkaluonteisia aiheita sisältävien teosten julkaiseminen koetaan kaupalliseksi riskiksi. Samaan aikaan kustantamot ovat kasvattaneet kristillisen kirjallisuuden tuotantoa vastatakseen konservatiivisen yleisön kysyntään.
Esimerkiksi Baker Publishing Group ilmoitti aloittavansa uuden yleisjulkaisulinjan nimeltään Haven, joka julkaisee kristillisestä näkökulmasta kirjoitettua fiktiota (Baker Publishing Group, 2025). Penguin Random House’n kristillinen osasto PRH Christian lanseerasi suoramyyntipalvelun Grace Cornerin, joka toimii alustana uskonnolliselle yhteisölle (Rush to Press, 2025).
2. Kaunokirjallisuuteen panostetaan edelleen
Kaunokirjallisuus on perinteisesti kustantamojen tärkein myyntikategoria, eikä siinä ole juuri tapahtunut muutosta. Kustamot maailmalla panostavat edelleen kaunokirjallisuuteen.
Suomessa myyntitilastot näyttävät, että lukijoita kiinnostavat erityisesti dekkarit ja historialliset romaanit.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden tilanne näyttäytyy haastavana. Kirjastoihin ympäri maailman kohdistuneet leikkaukset vaikuttavat eniten 8–12-vuotiaiden lukemiseen, sillä tämänikäiset lapset lainaavat kirjansa useammin kirjastosta. Aikuiset ostavat lapsille tavallisemmin kirjoja vain syntymäpäivä- tai joululahjaksi.
Esimerkiksi yhdysvaltalaiset kustantamot suuntaavat investointejaan perinteisen lastenkirjallisuuden sijaan graafisiin romaaneihin sekä sisältöön, joka nojaa valmiiksi tunnettuihin brändeihin. HarperCollins on viime vuosina laajentanut HarperAlley-osastoa, joka keskittyy julkaisemaan graafisia romaaneja ja esimerkiksi mangaa.
HarperCollins perusti myös oman Harper Pop -osaston nk. ”lisenssikirjoille”, jonka julkaistuihin brändeihin kuuluvat mm. Dungeons & Dragons, My Little Pony ja The Simpsons. Kirjat pohjautuvat usein tunnettuihin tv-sarjoihin, elokuviin, leluihin tai peleihin, joiden maailmaa ja tarinoita kirjat jatkavat.
3. Painokustannukset nousseet viime vuosina
Paperin hinta on noussut merkittävästi viime vuosina. Syinä paperin hinnan nousuun ovat mm. paperitehtaiden siirtyminen kartongin tuotantoon verkkokaupan pakkausmateriaalitarpeiden vuoksi, tuotantokapasiteetin väheneminen Euroopassa sekä energia- ja logistiikkakustannusten yleinen nousu (Etu 2022).
Kustannusten nousu on ajanut kustantamoita maailmalla korottamaan kirjojen hintoja ja pienentämään ensipainoksia (PiWorld, 2025). Kotimaassa uutuuskirjojen hinnat ovat pysytelleet 30 euron paikkeilla kustannusten noususta ja kirjan arvonlisäveron muutoksista huolimatta (Jälkisanat 2026, Jälkisanat 2024).
Joidenkin teosten kohdalla on kuitenkin harkittu vain äänikirjajulkaisua painetun kirjan sijaan. Päätökseen on vaikuttanut kirjastojen ostotuen leikkaukset ja äänikirjapalvelujen suuri osuus myynnistä. Esimerkiksi suomalainen Into-kustannus julkaisee joitakin teoksia vain äänikirjoina.
4. Tekoälyllä tuotetut käsikirjoitukset täyttävät kustantamoiden sähköpostit
Maailmalla kustantamot ja kirjallisuusagentit turhautuvat vastaanottamaan tekoälyllä kirjoitettuja käsikirjoituksia.
Esimerkiksi brittiläinen Greene & Heaton -agentuuri kertoi havainneensa selkeän muutoksen huonompaan vastaanotetuissa käsikirjoituksissa. He ovat kieltäneet tekoälyn käytön kokonaan – myös synopsiksen tai saatetekstin kirjoittamisessa. (Bookseller, 2026).
Monet kansainväliset kustantamot ovat linjanneet, etteivät ne allekirjoita kustannussopimusta, jos käsikirjoitus on tuotettu tekoälyn avulla. Esimerkiksi Pan Macmillan korostaa verkkosivuillaan sitoutumista ”ihmisten tarinoihin, ihmiskirjailijoilta” (Pan Macmillian, 2026).
Suomalaiset kustantamot eivät ole ottaneet asiaan julkisesti selkeää kantaa. Tammi sen sijaan on kertonut avoimesti käyttävänsä tekoälyä Selkee-selkokirjasarjassaan, jossa jo julkaistuista kirjoista luodaan tekoälyavusteisesti selkokirjaversiot. Ensimmäiset sarjan selkokirjat julkaistiin alkuvuodesta 2026.
5. Omakustanteista uusintapainoksia perinteisissä kustantamoissa
Kiinnostava rinnakkaisilmiö on, että kansainväliset kustantajat seuraavat aiempaa tarkemmin omakustanteita. Erityisesti sosiaalisessa mediassa menestyneet tai bestseller-listoille yltäneet omakustanteet kiinnostavat perinteisiä kustantamoja.
Maailmalla on jo nähty, kuinka kustantamot ovat perustaneet omia julkaisulinjoja omakustanteiden uusintapainoksille. Esimerkiksi Simon & Schuster kertoi loppuvuodesta 2025 uudesta Scarlett Press -julkaisulinjasta, joka keskittyy aikuisille suunnattuun viihteeseen ja romantiikkaan.
6. Z-sukupolvi lukee painettuja kirjoja (hurraa!)
Z-sukupolvi eli vuosina 1997–2012 syntyneet nuoret aikuiset suosivat tuoreimpien tilastojen mukaan painettuja kirjoja. Kyselytutkimuksen mukaan jopa 68 % lukee mieluummin painettua kirjaa ja vain 14 % sähkökirjaa (Bookriot, 2023).
Luvut yllättävät, sillä Z-sukupolven lapsuutta määrittelevät digitaaliset laitteet ja jatkuva ruutuaika. Silloin fyysinen kirja toimii eräänlaisena vastavoimana digitaaliselle kulttuurille.
Sosiaalinen media ja erityisesti BookTok, eli TikTokin kirjayhteisö, auttaa jakamaan kirjavinkkejä lukijoiden kesken ja synnytämään ilmiöitä. Publishers Associationin kyselyn mukaan jopa 68 % Z-sukupolven lukijoista kertoo, että BookTok on saanut heidät tarttumaan kirjaan, johon he eivät muuten olisi tutustuneet. Lisäksi 49 % kertoi menneensä löydön jälkeen kirjakauppaan (Publishers Association, 2022).
Tarinoissa on edelleen voimaa
Sensuuriaalto Yhdysvalloissa muistuttaa, että kirjoilla on edelleen valtaa – muuten niitä ei kiellettäisi. Painokustannusten nousu pakottaa alan tekemään vaikeita valintoja.
Tekoäly haastaa koko kirjoittamisprosessin, mutta muistuttaa samalla, että ihminen ja aika tekevät taikoja käsikirjoitukselle. Hyvä tarina tarvitsee aikaa muotoutuakseen eikä oikoteitä ole. Palaa siis käsikirjoituksesi pariin.
Mutta sitten on Z-sukupolvi, joka vierailee kirjakaupassa TikTokin kirjasuositusten innoittamana ja ostaa painetun kirjan. Se kertoo jotain olennaista: tarinat eivät katoa, ne ovat ajassamme tärkeämpiä kuin koskaan.