Moniäänisyys ei välttämättä tarkoita, että tarinassa olisi useita henkilöhahmoja. Tapoja hyödyntää eri näkökulmia on monia.
Moniäänisyys tekee tekstistä elävän ja moniulotteisen. Tarinassa ei ole äänessä vain yksi puhuja, vaan useat henkilöhahmot tai näkökulmat, jotka tuovat uutta tulkintaa tapahtumiin.
Polyfonisessa rakenteessa äänet eivät sulautu yhdeksi selkeäksi totuudeksi, vaan asettuvat rinnakkain – joskus täydentäen, joskus kiistäen toisiaan. Juuri ristiriidat ja rinnakkaiset näkökulmat luovat tekstiin syvyyttä: lukija näkee saman ilmiön usean linssin läpi ja voi rakentaa siitä kokonaan uuden tai entistä rikkaamman tulkinnan.
Vaihtuvat kertojat, vaihtuvat näkökulmat
Tyypillisin tapa tuoda erilaista näkökulmaa on vaidella eri kertojia tai henkilöhahmojen näkökulmia luvuissa tai jaksoissa. Esimerkiksi Nathan Hillin Wellness (2024, Gummerus) kertoo Jackin ja Elizabethin tarinan kummankin näkökulman kautta vaihdellen: tapaamisen, henkilöhistorian sekä nykytilanteen.
Vaihtuvat kertojat voivat olla oikeastaan mitä vain: kaikkitietävästä kertojasta aina minä-kertojaan. Lukija haluaa saada lisää informaatiota tapahtuneesta, joten kirjoittajan kannattaa säädellä, mitä hän paljastaa.
Yksi tarinallinen keino on kertoa tarinaa monen henkilöhahmon kautta. Esimerksiksi Bernardine Evariston Tyttö, nainen, toinen (2022, WSOY) -teoksessa on peräti 12 henkilöhahmoa, jotka vuorollaan kertovat tarinaansa. Lukija ymmärtää lopussa vasta henkilöhahmojen välisen yhteyden, jolloin tarina ”paljastuu” ja teemat avautuvat.
Hyödynnä epäluotettavia kertojia
Erilaisia totuuksia voi olla olemassa rinnakkain – ja ne ovat silti yhtä lailla totta. Myös joku (tai kaikki) kertojat voivat olla epäluottavia eli ne antavat ristiriitaisia, osittaisia tai täysin valheellisia tietoja. Silloin lukija joutuu punnitsemaan, kehen voi luottaa.
Hyödynnä näkökulman rajallisuutta. Muista, että jokainen henkilöhahmo näkee asiat usein vain omasta perspektiivistään, kaikki eivät näe tai koe tapahtumia samoin. Ihmiset voivat ajatella asioista lopulta hyvin eri tavalla.
Anna henkilöhahmojen olla epätäydellisiä. Anna heidän painottaa eri asioita, jättää jotain huomaamatta tai tulkita asioita väärin. Se synnyttää jännitteen ja pakottaa lukijan kokoamaan palapeliä itse.
Lue lisää: Kuinka saada lukija janoamaan lisää?
Metatekstit kirjassa
Metateksti eli ”teksti tekstin sisällä” voi myös tuoda moniäänisyyttä tarinaan. Esimerkiksi kirjeet, päiväkirjamerkinnät, sähköpostit tai uutisotteet tuovat uusia ääniä.
Esimerkiksi Helen Fieldingin Bridget Jones’s Diary (1996, Picador) on kirjoitettu täysin päiväkirjamuotoon ja kertoo päähenkilö Bridgetin elämästä. Daniel Glautterin Love virtually (2012, FisicalBook) puolestaan on rakkaustarina, joka on kirjoitettu täysin kahden henkilön sähköpostikirjeenvaihdon avulla.
Myös Bram Stockerin Dracula (1897) yhdistelee erilaisia metatekstejä tarinassa: kirjeitä, päiväkirjamerkintojä sekä uutisartikkeleita.
Eri tekstilajit tuovat luontevasti uusia ääniä ja rikkovat kertomuksen rytmiä. Voit upottaa tarinaan esimerkiksi “virallisen” asiakirjan, joka näyttää asiat eri valossa kuin henkilöiden kokemukset.
👍 Monet lasten- ja nuortenkirjat hyödyntävät eri tekstilajeja aina päiväkirjamerkinnöistä, viesteihin sekä erilaisiin dokumentteihin.
Moniäänisyys haastaa ja rikastaa
Moniääninen teksti heijastaa todellisuuden monimutkaisuutta: harvoin on vain yhtä totuutta. Lukija joutuu tekemään työtä rakentaakseen kokonaiskuvan ja pohtimaan, että kuka puhuu ja mitkä ovat puhujan motiivit.
Vaihtuvat kertojat vaativat selkeyttä, jotta lukija ei hämmenny turhaan. Kerro rakenteen avulla, milloin ääni vaihtuu (otsikko, typografia, symboli, lukujaottelu). Näin lukija voi nauttia moniäänisyydestä ilman turhaa hämmennystä. Jos tarinassasi on monia puhujia, kiinnitä huomiota siihen, miten henkilöhahmosi puhuvat, jotta henkilöhahmojen puheen erityispiirteet ovat tunnistettavia.
Moniäänisyys mahdollistaa teeman monipuolisen tarkastelun: sama asia voi olla yhdelle tragedia, toiselle vapautus. Esimerkiksi osa kokee avioeron suureksi häpeäksi ja pettymykseksi, kun taas toiset ajattelevat sen olevan uusi alku.
Kun tarinassa on useampia näkökulmia, tekee se paitsi tarinasta uskottavampia ja elävämpiä, myös henkilöhahmoista kiinnostavimpia. Eri näkökulmat auttavat paljastamaan henkilöhahmoissa ristiriitaisuuksia ja tekevät niistä samaistuttavia.