”[…] Kirjailijat tuhlaa sekä omaa että lukijoiden aikaa pyrkiessään rutiinipituuteen. Moni hyvä teos onnistuisi alta sadan sivun, olisi jopa parempi. […]”
Näin kirjoitti Mikael Jungner 6.8. Twitter-tilillään.
Vedin herneen syvälle sieraimeen luettuani kommentin. Niin kuin varmasti moni muukin kirjoittaja.
Jungner arvottaa tekstejään lähtökohtaisesti pituuden ja juonivetoisuuden perusteella, mikä tuntuu koko kirjallisuuden sekä kirjailijoiden työn vähättelyltä. Teksti on osiensa summa.
Jungner vähättelee radikaalisti myös kustannustoimittajien työpanosta. Kaikki, mitä painetaan kustantamon kautta kirjoiksi, on käynyt tarkkasilmäisen kustannustoimittajan kautta. Kirjoissa ei ole mitään turhaa, jokainen lause on punnittu. Kaikki kohtaukset on tarkkaan harkittu ja lauseita monta kertaa viilattu.
En usko siihen, että kirjan pitäisi olla tietyn pituinen, sillä muodon tulee tukea sisältöä. Keskiverto pituus liikkuu kuitenkin noin 200-500 sivun välillä teoksesta riippuen.
Ajatus kirjojen kutistamisesta alle 100 sivuisiksi tiivistelmiksi ei myöskään kuulosta perin hyvältä ajatukselta. Tarina kehittyy, vaikka kohtaukset eivät tuo jatkuvasti yllättäviä käänteitä ja vauhdikkaita tapahtumia. Mielestäni juuri metataso eli asiat, joita ei sanota suoraan, ovat juuri tekstin sydän.
Jos kirjoja kirjoitettaisiin tietyllä sapluunalla, puuttuisi meiltä pian välivärit.
Mitä mieltä sinä olet? Ovatko kirjat liian pitkiä?
Kuva: Unsplash
Epilogi – Jälkisanat 
Tulin tänne, kun googletin ”miksi kirjat ovat niin pitkiä”, eli olen Jungnerin kanssa osittain samaa mieltä, toki ketään väheksymättä. En ole mikään aktiivinen lukija/kuuntelija, mutta usein minulle on käynyt niin, että koko kirja jää kesken, jos se alkaa tuntumaan itsestäänselvyyksien latelemiselta ja kertaamiselta. Itselle riittäisi tiivistetty versio, mutta ymmärrän, että lukijoita on monenlaisia.
TykkääTykkää
Hei Jukka, kirjoihin on usein tarkasti mietitty, että mitä kohtaukset sisältävät ja minkälaisia asioita esimerkiksi kuvaillaan. Näistä asioista päättää kirjoittaja, mutta myös kustannustoimittaja. Oletko miettinyt tarkemmin, että miksi mielestäsi itsestäänselvyyksiä ja kertaamiselta tuntuvia asioita on kerrottu? Mikä on niiden funktio tarinassa? Tiivistetty versio jättäisi paljon tulkinnan varaan
TykkääTykkää