Tiesitkö, että ’Pikku naisia’ oli alun perin tilaustyö, johon Louisa May Alcott tarttui vastahakoisesti? Stephen Kingin esikoiskirja sai yli 30 hylkäystä. Nämä ja kuusi muuta kuuluisaa kirjailijaa osoittavat, että sinnikkyys ja satumainen onni voivat kantaa hedelmää.
Kun katsot klassikko teosta tai ylipäätään kirjaa kädessäsi, näet vain lopputuloksen. Tie kirjaksi asti on usein pitkä – myös menestyneillä kirjailijoilla. Harva tietää, että moni kuuluisa kirjailija on saanut lukemattomia hylkäyskirjeitä ennen kuin kustannussopimusta viimein tarjottiin.
Kustannussopimus vaatii usein sinnikkyyttä ja onnea. Eikä ensimmäinen julkaistu romaani välttämättä tuo kirjailijaa jokaisen lukijan tietoisuuteen. On huomionarvoista, että monet kirjailijat työskentelivät toimittajana, näytelmäkirjoittajana tai runoilijana, mikä kehitti heidän tarinankerrontataitojaan.
Tarinat kiehtovat ja luovat toivoa, joten tutustumme kahdeksaan nykyisin tunnettuun kirjailijaan ja heidän polkuunsa kohti kustannussopimusta.
1. Harry Potter sai 12 hylkyä
Harry Potter ja viisasten kivi (engl. Harry Potter and the Philosopher’s Stone) on ehkä nykyajan kuuluisin esimerkki, kuinka kassamagneetiksi kivunnut kirjasarja jäi miltei julkaisematta. J. K. Rowlingin käsikirjoitus hylättiin peräti 12 kustantamossa ennen kuin Bloomsbury julkaisi sen vuonna 1997.
Suurin syy hylkäykseen oli, että kustantamot eivät nähneet kaupallista potentiaalia lastenkirjassa, joka oli pitkä ja täynnä fantasiaa. Yksi kustantaja kehotti jopa Rowlingia hankkimaan ”oikean työn” eikä luottamaan kirjoittamiseen elantona.
Lopulta pieni kustantamo Bloomsbury hyväksyi kirjan vuonna 1996, mutta vain sen jälkeen, kun kustantamon omistajan 8-vuotias tytär, Alice Newton, rakastui tarinaan ja vaati isäänsä julkaisemaan sen. Kustantamo tarjosi Rowlingille vain vaatimattoman 1 500 punnan ennakon. Lisäksi häntä varoitettiin, ettei hänen kannattaisi odottaa suurta kirjallista menestystä.
Harry Potter ja viisasten kivi julkaistiin vuonna 1997 aluksi vain 500 kappaleen painoksena. Pian kirja alkoi kuitenkin kerätä suosiota. Lopulta Scholastic osti kirjan Yhdysvaltain oikeudet 105 000 dollarilla, mikä oli valtava summa esikoiskirjasta.
(Lähteet: Economic Times & Times of India)
2. Yli 30 hylkäystä Carrie-romaanille
Stephen Kingin esikoisromaani Carrie (1974) joutui käymään läpi monia hylkäyksiä ennen kuin se lopulta sai kustannussopimuksen.
Stephen King aloitti kirjoittamisen jo nuorena ja lähetti tarinoitaan lehtiin, mutta sai lukuisia hylkäyskirjeitä. Hänellä oli tapana naulata kaikki hylkäyskirjeet huoneensa seinään. Lopulta naula ei enää riittänyt kannattelemaan kaikkia postitse saapuneita hylkäyksiä.
King lähetti Carrien useille kustantajille ja sai noin 30 hylkäystä. Monet kustantajat sanoivat, että tarina ei ollut tarpeeksi kiinnostava tai kaupallisesti kannattava.
Lopulta Doubleday hyväksyi kirjan ja maksoi Kingille 2 500 dollarin ennakon. Pian sen jälkeen kustantaja Signet osti pehmeäkantisen version oikeudet 400 000 dollarilla – mikä oli valtava summa esikoiskirjailijalle.
Carrie julkaistiin vuonna 1974 ja siitä tuli Stephen Kingin läpimurto, joka johti kymmeniin menestysromaaneihin ja elokuvasovituksiin.
(Lähteet: Carrien wikipedia-sivu ja Stephen Kingin wikipedia-sivu)
Lue lisää: Kuinka muokata romaanikäsikirjoitusta?
3. Agatha Christien esikoisromaani ei ollut hitti
Maailman tunnetuimpiin dekkarikirjailijoihin kuuluva Agatha Christie alkoi kirjoittaa jo nuorena ja inspiroitui erityisesti Arthur Conan Doylesta ja hänen Sherlock Holmes -tarinoistaan (toim. huom. myös Doyle vastaanotti monia hylkäyksiä ennen kuin ensimmäinen Sherlock Holmes -tarina julkaistiin).
Christie lähetti esikoisteoksensa Stylesin tapaus (The Mysterious Affair at Styles) useille kustantamoille, mutta se hylättiin kuusi kertaa. Monet kustantajat eivät nähneet dekkarin myyntipotentiaalia, ja jotkut eivät edes vastanneet hänen tarjoukseensa julkaista kirja.
Lopulta The Bodley Head -niminen kustantamo tarjosi kirjasta kustannussopimusta, mutta vaati Christieltä muutoksia käsikirjoitukseen ennen julkaisua. Lisäksi kustannussopimus oli huono kirjailijan kannalta – hän sai vain pienen korvauksen eikä juurikaan päätösvaltaa teokseensa.
Stylesin tapaus julkaistiin 1920, ja siinä esiteltiin Hercule Poirot. Ensimmäinen kirja ei ollut valtava menestys, mutta Christie jatkoi kirjoittamista. Hän julkaisi seuraavia kirjojaan paremmilla sopimuksilla ja nousi lopulta maailman myydyimmäksi rikoskirjailijaksi.
(Lähteet: Agatha Christien viralliset verkkosivut)
4. Kärpästen herra julkaistiin sattuman kautta
Brittiläinen näytelmäkirjailija William Golding kirjoitti Kärpästen herran (Lord of the Flies)vuonna 1952–1953. Hänellä oli useita keskeneräisiä käsikirjoituksia eikä hän ollut aiemmin saanut mitään julkaistuksi.
Kun Kärpästen herra lopulta valmistui, hän lähetti sen useille kustantamoille. Eri kustantajat hylkäsivät käsikirjoituksen, koska sitä pidettiin liian synkkänä ja epärealistisena.
Lopulta Faber & Faber -kustantamo hyväksyi kirjan, mutta vain sattuman kautta. Aluksi kustantamon toimitusjohtaja hylkäsi käsikirjoituksen, mutta nuorempi toimittaja Charles Monteith näki siinä potentiaalia ja suositteli sitä julkaistavaksi.
Kustantamo kuitenkin vaati useita muutoksia, mukaan lukien kirjan alkuosan uudelleenkirjoittamista, jotta tarina olisi vetävämpi. Kirja julkaistiin 1954, mutta sen ensimmäinen painos ei nauttinut suurta menestystä.
Kärpästen herra alkoi vähitellen saada arvostusta ja suosion kasvaessa sitä alettiin pitää modernina klassikkona. 1960-luvulla kirja päätyi koulujen lukulistoille, mikä lisäsi sen suosiota huomattavasti.
(Lähteet: Study, Wikipedia, BBC & Keeping up with the Penguins)
5. George Orwell ja Neuvostoliiton uhka
Englantilainen runoilija George Orwell kirjoitti Eläinten vallankumouksen (Animal Farm) 1943 ja 1944 aikana. Teos oli voimakas poliittinen satiiri, joka kritisoi Stalinin Neuvostoliittoa ja sen hirmuhallintoa.
Kustantajat, kuten Harcourt, Brace & Company ja T.S. Eliot (joka oli merkittävä kustantaja ja runoilija), olivat alkujaan epäileväisiä. He pelkäsivät teoksen olevan liian kriittinen Neuvostoliittoa kohtaan. Neuvostoliitto oli tuolloin lännen liittolainen toisen maailmansodan aikana.
Secker & Warburg, pieni brittiläinen kustantamo, otti riskin ja julkaisi teoksen vuonna 1945. Teos julkaistiin salassa ja ilman suurta markkinointikampanjaa, mutta se sai kuitenkin kriitikoiden huomion. Orwellin satiiri oli uskottavaa ja osuvaa, ja se herätti keskustelua niin lännessä kuin itäblokin maissakin.
Teos ei kuitenkaan saavuttanut suurta kaupallista menestystä heti, mutta sen saama arvostus kasvoi nopeasti. Teos päätyi aikanaan moniin kirjallisiin keskusteluihin, joista tuli lähtökohtia nykypäivän poliittiselle keskustelulle.
(Lähteet: Wikipedia, Study & Britannica)
Lue lisää: Syntyykö aikanamme enää klassikoita?
6. Margaret Mitchell voitti lopulta Pulitzer-palkinnon
Margaret Mitchellillä ei ollut aikomusta tulla kirjailijaksi, vaikka hän työskenteli toimittajana. Hän kuitenkin loukkasi jalkansa ja joutui olemaan pitkään toipilaana kotona, joten hän alkoi kirjoittaa Tuulen viemää (Gone with the Wind). Kirjan kirjoittaminen kesti yli kuusi vuotta.
Kun Mitchell oli saanut käsikirjoituksen valmiiksi, hän ei ollut aluksi varma siitä, mitä tehdä tarinan kanssa. Hän lähetti käsikirjoituksen läheistensä rohkaisusta useille kustantajille, jotka kuitenkin hylkäsivät käsikirjoituksen. Kustantajat eivät olleet vakuuttuneita romaanin kaupallisesta potentiaalista, erityisesti koska se oli niin laaja ja monimutkainen.
Tuulen viemää sai viimein hyväksynnän Macmillan-kustantamolta. Kun kirja julkaistiin vuonna 1936, se ei heti noussut valtavaan suosioon, mutta sen myynti kasvoi tasaisesti. Kirja sai positiivisia arvioita ja pikkuhiljaa alkoi kerätä lukijoita, erityisesti Etelä-Yhdysvalloissa.
Tuulen viemää sai Pulitzer-palkinnon vuonna 1937 parhaasta kaunokirjallisesta teoksesta, jonka jälkeen sen myynti räjähti käsiin. Kirjasta tuli nopeasti yksi maailman myydyimmistä kirjoista.
(Lähteet: Harvard & The Monticello News)
7. Pikku naisia oli alun perin tilaustyö
Louisa May Alcott oli kirjoittanut nuorempana runoja, kertomuksia ja näytelmiä, mutta hän ei ollut saavuttanut suurta tunnustusta teoksistaan. Monet kustantajat hylkäsivät hänen töitään, sillä ne eivät tuntuneet olevan tarpeeksi kaupallisia tai kiinnostavia.
Pikku naisia (Little Women) oli alkujaan Alcottin kustantajan tilaustyö. Kustantaja halusi romaanin, joka kertoi nuorista tytöistä ja heidän elämästään, mitkä olivat tuolloin suosittuja aiheiltaan. Alcott ei aluksi innostunut ajatuksesta kirjoittaa tarinaa neljästä tytöstä, mutta hän päätti tarttua toimeen.
Alcottin teos hyväksyttiin julkaistavaksi, mutta hän joutui tekemään merkittäviä muutoksia alkuperäiseen käsikirjoitukseen kustantamon pyynnöstä. Kustantamo vaati, että kirjan oli oltava positiivinen ja opettavainen – he halusivat korostaa sanomaa, että tyttöjen tulisi kasvattaa hyveellisiä ominaisuuksia.
Pikku naisia julkaistiin 1868, mutta se ei ollut aluksi suuri hitti, mutta sen myynti kasvoi ajan myötä.
(Lähteet: Literary Ladies Guide & National Geographic)
8. John Grishamin toinen teos toi menestyksen
Kirjoittaminen oli John Grishamille ensisijaisesti harrastus, sillä hän työskenteli päivätyökseen lakimiehenä. Hän kuitenkin haaveili kustannussopimuksesta.
Grishamin lähetti käsikirjoituksensa On aika tappaa (A Time to Kill) useille kustantamoille, mutta se sai monia hylkäyksiä. Romaani kertoo mustan miehen oikeudenkäynnistä Mississipissä, kun hän kostaa tyttärensä raiskauksen tappamalla valkoiset syylliset, ja nuoren asianajajan kamppailusta puolustaa häntä rotujännitteiden keskellä.
Monet kustantajat pitivät kirjaa liian synkkänä ja raskaana. He ajattelivat, että romaani ei olisi kaupallisesti elinkelpoinen, sillä sen käsittelemät aiheet – kuten rotukysymykset ja väkivalta – tuntuivat liian kiistanalaisilta ja vaikeilta myydä laajalle yleisölle.
Vuonna 1989 Wynwood Press tarjosi kuitenkin kustannussopimusta. Aluksi teoksesta otettiin vain 5 000 kappaleen painos, sillä kustantaja ei ollut erityisen optimistinen kirjan myynnin suhteen. On aika tappaa sai kuitenkin positiivisia arvosteluja, jolloin sen myynti kasvoi.
Grisham jatkoi kirjoittamista, ja pian hänen toinen romaaninsa, Firma (Firm), julkaistiin vuonna 1991. Toinen romaani oli valtava menestys ja teki Grishamista maailmanlaajuisen bestseller-kirjailijan.
(Lähteet: Broadway)
Jatka sinnikkäästi kirjoittamista
Jos haaveilet kirjailijan urasta, muista tämä: jokainen menestynyt kirjailija on joskus saanut hylkäyksiä. Ne eivät ole loppu, vaan osa matkaa. J.K. Rowling, Stephen King, Agatha Christie ja lukemattomat muut kokivat epäilyksiä ja torjuntoja, mutta he eivät antaneet niiden lannistaa.
Kirjoittaminen on intohimo, oppimismatka ja joskus myös taistelua itseään vastaan. Jokainen kirjoitettu sana vie sinua lähemmäs päämäärääsi. Jokainen hylkäys on vain askel kohti oikeaa mahdollisuutta. Pidä kiinni tarinoistasi, kehitä taitojasi ja ennen kaikkea jatka kirjoittamista.
Unelmasi ansaitsee tulla nähdyksi – ja joku päivä voi olla sinun vuorosi inspiroida muita.