Vanhemmuus suistaa usein omat unelmat taka-alalle, mutta sen ei tarvitse mennä niin. Vanhemmuus voi toimia positiivisena katalyyttina unelmien toteutumiselle. Monet tunnetut kirjailijat saivat ensimmäisen teoksensa julkaistua vasta saatuaan lapsia.
Äiti-ilmiö on epävirallinen termi, joka tarkoittaa suorituskyvyn nousua vanhemmaksi tulemisen jälkeen. Nimestään huolimatta ilmiö ei koske ainoastaan äitejä, vaan myös kaikkia vanhempia, ja sitä esiintyy erityisesti urheilussa.
Vanhemmuudesta, etenkin äitiydestä, on kirjoitettu paljon kirjoja. Mutta voiko vanhemmaksi tuleminen edistää myös kirjallista uraa?
Äiti-ilmiö on jo tunnistettu urheilussa
Äiti-ilmiötä on tutkittu erityisesti urheilussa, jossa synnyttäneet urheilijat kokevat henkisen suorituskyvyn parantuneen vanhemmuuden myötä. Myös Maiju Ruotsalainen kirjoittaa Apu-lehdessä, että äitiys voi kehittää urheilu-uraa (Apu, 2024). Tutkimuksessa tuoreet äidit kertoivat lapsen saatuaan nauttivansa enemmän lajistaan ja tuntevansa vähemmän suorituspainetta. Lisäksi tasapaino äitiyden sekä urheilun välillä vahvisti myös fyysistä suorituskykyä. (Aspetar, 2024).
Vuonna 2023 Norjan maajoukkuenaiset olivat huolissaan vuonna, sillä Therese Johaug pohti palaamista kilpaladuille lapsen saatuaan. Kilpasiskot uskoivat Johaugin palaavan entistä ylivoimaisena kilpailuladuille äidiksi tultuaan (HS 2023). Taustalla vaikutti juuri ”äiti-ilmiö”. Kaudella 2024 nähdään, miten Johaugin paluu sujuu.
Myös Teemu Pukki kertoi dokumentissa Inside Teemu Pukki, että hänestä tuli parempi jalkapalloilija vanhemmaksi tultuaan. Hän kertoo, että epäonnistumisiin jää vähemmän rypemään ja oppii olemaan kunnolla läsnä – silloin, kun viettää aikaa lasten kanssa tai harjoittelee.
Harri Heliövaara on hyvä esimerkki urheilijasta, joka päätti yrittää vielä kerran tennisammattilaisen uraa vanhemmaksi tultuaan. Sittemmin hän on voittanut ATP-mestaruuksia ja Wimbledonin nelinpelin finaalin.
Kirjalliset vanhemmat: Menestystä lapsen saamisen jälkeen
Vanhemmuus on vaikuttanut positiivisesti myös monen tunnetun kirjailijan elämään. Esimerkiksi moni kirjailija on sanonut vanhemmuuden syventäneen ajattelua, muovanneen arkirutiineja kirjoittamiselle sekä saaneen uudelleen ajattelemaan kirjailijuutta.
Nobel-voittaja Toni Morrison julkaisi esikoisromaaninsa The Bluest Eye vuonna 1970, kun hän oli kahden lapsen äiti. Hänen kirjallinen uransa nousi menestykseen vasta lasten syntymän jälkeen. Morrison on myöhemmin todennut, että äitiys antoi hänelle uudenlaista syvyyttä ja perspektiiviä kirjoittamiseen (McKay, 1994).
Myös Harry Potter -kirjasarjan luonut J.K. Rowling aloitti kirjoittamisen vakavasti tyttärensä syntymän jälkeen, ja Harry Potter -kirjat syntyivät suurilta osin tänä aikana junamatkalla töihin (Kirk, 2003). Rowling oli yksinhuoltajaäiti, kun hän viimeisteli ensimmäisen Harry Potter ja viisasten kivi -kirjan.
Vuonna 2023 Helsingin Sanomien Esikoiskirjapalkinnon voittanut Iida Turpeinen kertoi Helsingin Kirjamessujen haastattelussa, että hän kirjoitti esikoisteostaan Elolliset vanhempainvapaan aikana aina silloin, kun hänellä oli hetki aikaa. Kustantajan mukaan ensimmäinen painos myytiin loppuun ensimmäisen viikon aikana (S&S tiedote, 2023). Lisäksi käännösoikeuksia on myyty jo 23 maahan (Suomalaisuuden kirjallisuuden seura, käännöshaku 2024).
Vanhemmuus muuttaa kokonaisvaltaisesti
Kirjoittaminen määrittää kirjailijan identiteettiä niin syvästi, että siitä luopuminen vertautuu raajan menettämiseen – kuin tärkeä osa itseä katoaisi.
Vanhemmuus opettaa tehokasta ajankäyttöä ja priorisointia. Pikkulapsiarjessa oma aika on kortilla, joten projektien lykkäämiselle ei jää sijaa. Usein luovat hankkeet etenevät vain silloin, kun vanhempi saa lohkaistua pienen hetken esimerkiksi lapsen päiväunien aikana tai iltaisin lapsen nukahdettua.
Työn tehokkuus voi jopa lisääntyä, koska aika on arvokasta ja sen kattava hyödyntäminen on tärkeää.
Jatkuva tuottavuuden paine saattaa johtaa siihen, että täydellisyyden tavoittelu jää taka-alalle. On siis parempi tuottaa jotain kuin odottaa täydellistä hetkeä, joka ei koskaan saavu.
Vanhemmuus saattaa kuitenkin muuttaa yllättävän paljon sitä, miten suhtautua elämään, unelmiin, ja yleisesti kasvatukseen.
Moni miettii pian lapsen syntymän jälkeen muun muassa seuraavia asioita:
- Mitä minä haluan jättää jälkeeni?
- Millaisen mallin haluan antaa lapselleni?
- Miten haluan käyttää aikani?
- Kuka minä olen?
Vanhemmuuden ei tarvitse olla nollasummapeli, jossa valinnan täytyy olla joko lapsen tai omien tavoitteiden välillä. Äiti-ilmiö ei myöskään tarkoita ylisuorittamista, vaan tasapainon löytämistä näiden kahden maailman välillä.
Tärkeintä on hyväksyä omat rajat ja tunnistaa, että oma hyvinvointi ja henkilökohtainen kasvu voivat tukea myös perhe-elämää.
Lue lisää: Erilaisuus on kilpailuetu
Äiti-ilmiö ei tarkoita suorittamista
Moni äiti perustelee omien unelmien syrjään laittamisen sillä, että lapsi tulee ensin. On sanomattakin selvää, että lapsen hyvinvointi on tärkeää.
Äiti-ilmiössä EI ole kyse suorittamisesta, pikemminkin tasapainon löytämisestä vanhemmuuden, arjen ja omien unelmien välillä. Sekä hyväksymisestä – itsensä hyväksymisestä, ajan rajallisuuden hyväksymisestä, sekä omista ennakko-odotuksista irti päästämisestä. Asiat harvoin menevät juuri niin kuin olimme ne suunnitelleet.
Ei ole maagista kaavaa täydelliseen vanhemmuuteen. Tai täydelliseen kirjailijuuteen.
Jokaisen on kuitenkin hyvä tunnistaa omat rajat sekä huolehtia jaksamisesta. Ennen kuin omia unelmia alkaa tavoitella, kannattaa laittaa perusasiat kuntoon. Kun arki pyörii, kaikkeen muuhun jää paremmin aikaa.
Lähteet (muut kuin linkit)
Kirk, Connie Ann. (2003). J.K. Rowling: A Biography. Greenwood Publishing Group.
McKay, N. Y. (Ed.). (1994). Conversations with Toni Morrison. University Press of Mississippi.