Luovaa kirjoittamista on usein pidetty harrastuksena – tai jopa palkkatyön esteenä. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa.
”Osaatko kirjoittaa asiatekstejä?”
Näin minulta kysyi rekrytoija syksyllä 2024. Hain viestintäpäällikön tehtävään. Takanani oli lähes kymmenen vuoden kokemus viestintäalalta, ja myös viestintäpäällikön tehtävistä. Silti hän jumittui luovan kirjoittamisen opintoihini ja intti, että siitä voisi olla haittaa työtehtävässä.
Koko keskustelu hämmensi.
Uskallan väittää, että luova kirjoittaminen tekee kenestä tahansa paremman viestijän. Tarinankerronnan työkalut, kuten näkökulmien vaihto, rytmi, rakenne ja yllättävät oivallukset, vahvistavat kykyä kirjoittaa selkeästi ja kiinnostavasti.
Luovan kirjoittamisen avulla ”tylsät” yritystekstit erottuvat. Etenkin nyt tekoälyn aikakaudella uniikki näkökulma ja luova ote ovat tärkeitä, kun kaikki suoltavat nettiin ”sisältöä”.
Tekoäly osaa perustaidot – siksi meidän täytyy osata enemmän
World Economic Forumin mukaan tulevaisuuden työelämässä perustaidot eivät enää riitä. Esimerkiksi kirjoitus- ja lukutaito sijoittuvat kyselyssä häntäpäähän. Olennaista on, että miten näitä taitoja käyttää. Tulevaisuudessa tärkeää on ajatella luovasti, analyyttisesti ja kriittisesti.
Samaan aikaan nuorten luku- ja kirjoitustaito heikkenee. Moni ei enää ymmärrä lukemaansa, osaa muodostaa sanapareja, tai taivuttaa sanoja oikein.
Tekoäly kirjoittaa sujuvasti raakatekstin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että me ihmiset voisimme löysäillä ja ulkoistaa kirjoitustaidon koneelle. Kirjoitus- ja lukutaito ovat kriittisen tärkeitä taitoja osata, jotta voit hallita konetta – eikä toisinpäin.
Ilman perustaitoja omaa luovuutta on myös vaikea harjoittaa.
Lukeminen ja kirjoittaminen ovat edelleen tärkeitä taitoja
Helsingin Kirjamessuilla puhuttiin paljon siitä, kuinka innokkaita kirjoittajia suomalaiset ovat. ”Kirjoittajakansa”, kuului monen puhujan toteamus.
Taustalla on kuitenkin ilmiö, joka herättää huolta: kirjoittamisen ja lukemisen välillä vallitsee epäsuhta. Lukemattomuus – tai yksipuolinen lukeminen – näkyy ajattelussa ja teksteissä.
Silti keskustelu lukemisesta ja kirjoittamisesta ei tarkoita nollasummapeliä. Ei ole tarvetta valita, olemmeko kirjoittajia vai lukijoita.
Ratkaisu on helppo: jos haluat kehittyä kirjoittajana, lue enemmän.
Kulje kirjastossa ja poimi hyllystä kirja, jota et normaalisti valitsisi.
Lue ainakin puoli tuntia päivässä.
Kirjoittajan ajattelu kirkastuu lukemalla – ja samalla oma ääni vahvistuu.
Romaanin kirjoittaminen on luovaa ajattelua
Luova kirjoittaminen terävöittää ajattelua, syventää ymmärrystä ja tekee tekstistä vaikuttavampaa.
Kun kirjoittaa romaania, työskentelee samanaikaisesti kolmella tasolla:
- Tutkiminen ja valikointi: taustatyö, tiedon hankinta, maailman rakentaminen.
- Luova ajattelu: henkilöhahmot, miljööt, tunnelma, rytmi, näkökulmat.
- Analyyttinen ajattelu: juonen uskottavuus, syy–seuraussuhteet, dialogin toimivuus.
Romaanin kirjoittaminen on kuin aivojumppa, joka harjoittaa monia taitoja: kykyä yhdistellä tietoa, arvioida vaihtoehtoja, tuottaa ideoita ja jäsentää monimutkaisia kokonaisuuksia.
Eli se vahvistaa juuri niitä työelämätaitoja, joista tulevaisuudessa voi olla pulaa.